Uusimmat artikkelit
Jaana Vasama
Hertan hidas ja ajaton muoti
Jokainen virolainen on kasvanut villatuotteiden ympäröimänä, niin myös saarenmaalainen käsityöyrittäjä Hertta Võido. Perinnekuvioin neulotut sukat, lapaset ja villapaidat sekä käsinkirjaillut kodintekstiilit…
subject Hertan hidas ja ajaton muoti Lue Hertan hidas ja ajaton muoti
Ain Alvela
Kohonneet hinnat panevat perivirolaisen kärsivällisyyden koetukselle
Viime vuoden keväästä lähtien Viron yhteiskuntaa on ravistellut hyperinflaatio, joka kiihtyi elokuussa 25 prosenttiin, kirkkaasti euroalueen korkeimmalle tasolle. Energian hintojen osuus tästä on 14–16…
subject Kohonneet hinnat…
Kristina Traks
Peipsiveere
Tartumaalla Peipsijärven rantaa reunustavaa Emajõe-Suursoota voi luonnehtia jokaisen luonnosta kiinnostuneen paratiisiksi – täällä ei ole massaturismia, metsänhakkuita, rikki myllättyjä metsäteitä, siivottomia…
subject Peipsiveere
Martin Vaino
Lähtevätkö nuoret virolaiset vaaliuurnille?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (Soveltavan antropologian keskus) tutki syksyllä 2021 nuorten äänestyskäyttäytymistä SA Liberaalne Kodanik (Liberaali kansalainen) -säätiön tilauksesta. Keskuksen muiden…
subject Lähtevätkö nuoret…
Arkistossa 447 artikkelia, lajiteltu pääsanan mukaan (kirjoittaja: otsikko).
Petteri Aarnos
Viksu peli
Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…
subject Viksu peli
Merja Aho
Viron lastenkirjallisuuden keskus
Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subject Viron lastenkirjallisuuden…
Liisi Ahvonen
Ilmaista kieliharjoittelua
Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…
subject Ilmaista kieliharjoittelua
Liisi Ahvonen
Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta
Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
subject Kolme käsitystä…
Mare Ainsaar
Mikä virolainen on miehiään?
”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…
subject Mikä virolainen… subject Kuidas iseloomustada…
Mare Ainsaar, Andu Rämmer, Ave Roots
Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?
Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…
subject Onko Suomen ja Viron… subject Kui sarnased on…
Annely Akkerman
Kämmenen kokoinen Kihnu
Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
subject Kämmenen kokoinen…
Kari Alenius
Kun Daavid löi Goljatin – Viron Tarton rauha 1920
2.2.2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Viro ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tartossa rauhansopimuksen. Sopimuksella lopetettiin sotatila Viron ja Venäjän välillä, määriteltiin maiden välisen rajan kulku,…
subject Kun Daavid löi Goljatin…
Ain Alvela
Kohonneet hinnat panevat perivirolaisen kärsivällisyyden koetukselle
Viime vuoden keväästä lähtien Viron yhteiskuntaa on ravistellut hyperinflaatio, joka kiihtyi elokuussa 25 prosenttiin, kirkkaasti euroalueen korkeimmalle tasolle. Energian hintojen osuus tästä on 14–16…
subject Kohonneet hinnat… subject Euroopa kalleimaks…
Varja Arola
Vapaan taiteen voimakenttä
Nykytanssia, performansseja, näyttelyitä ja lyhytdraamaa ‒ tällaista ohjelmaa tarjoaa Kanuti Gildi SAAL Tallinnan vanhassakaupungissa. Vuonna 2002 perustettu SAAL on Viron ensimmäinen ja merkittävin nykytanssille…
subject Vapaan taiteen voimakenttä
Krista Aru
Viron kansallismuseon vuosisata
Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
subject Viron kansallismuseon…
Mai Beilmann ja Anu Realo
Luottamaan oppiessa
Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subject Luottamaan oppiessa
Maimu Berg
Muistoja Suomen Viron-instituutista
Kun 1980-luvun lopussa elämä Virossa vähän vapautui, satuin näkemään Tallinnan Draamateatterissa yleisön joukossa K-kaupan Väiskin, ja omaksikin yllätyksekseni tervehdin häntä. Hänhän oli Suomen televisiota…
subject Muistoja Suomen…
Markus Birk
Laivat puuta, miehet rautaa
Laivapoika kulkee hieman väsynein, mutta varmoin askelin satamalaiturilla. Mukanaan hänellä on kattilallinen perunoita ja kipparin käsky keittää ne illalliseksi miehistölle. Hetkeä myöhemmin hän saapuu…
subject Laivat puuta, miehet…
Marianne Blomqvist
Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia
Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
subject Dneprin rannoilla…
Marianne Blomqvist
Odensholm - Itämeren helmi
Viron Osmussaar ja Suomen Hankoniemi vartioivat yhdessä Suomenlahden porttia. Vuosisatojen kuluessa lukemattomat merenkyntäjät ovat kulkeneet siitä – kaupankäynnin, sodan, merirosvouden ja salakuljetuksen…
subject Odensholm - Itämeren…
Anne Bykova
Kuulen unessani sireenit
Sota on tehnyt sen meille selväksi: ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. On vain nykyhetki.
subject Kuulen unessani…
Peep Ehasalu
Hotelli Viru 50
Viisikymmentä vuotta sitten Tallinnan keskustassa avasi ovensa uusi hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, modernin arkkitehtuurin mestarinäyte, jonka olivat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit ja pystyttäneet…
subject Hotelli Viru 50 subject Viru hotell 50
Peep Ehasalu
Monimuotoinen Viro
Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…
subject Monimuotoinen Viro subject Mitmekesine Eesti
Peep Ehasalu
Nukketeatterista nuorisoteatteriksi
Viron SNT:n valtiollinen nukketeatteri, Viron nukketeatteri, Viron nukke- ja nuorisoteatteri, NUKU teater – edellisen näytäntökauden alussa teatterissa päätettiin siirtää nämä nimet historiaan ja jatkaa…
subject Nukketeatterista… subject Nukuteatrist Noorsooteatriks
Eero Epner
Konrad Mägi
Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject Konrad Mägi
Hellar Grabbi
Suuri maanpako
Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…
subject Suuri maanpako
Riho Grünthal
Euroajan itämerensuomalaiset
Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…
subject Euroajan itämerensuomalaiset
Riho Grünthal
Kielikuoleman jälkeen
Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…
subject Kielikuoleman jälkeen
Riho Grünthal
Onko kielisilta unohtunut?
Suomen ja Viron maantieteellisestä läheisyydestä, kulttuurisista yhteyksistä ja kielellisistä yhtäläisyyksistä on kirjoitettu puhuttu paljon ja pitkään. Eikö aihetta ole jo riittävästi tahkottu? Eiväthän…
subject Onko kielisilta… subject Kas keelesild on…
Riho Grünthal
Suuri vai pieni viron kieli?
Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subject Suuri vai pieni…
Riho Grünthal
Viro, Suomi ja Eurooppa
Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
subject Viro, Suomi ja Eurooppa
Eero Haapanen
Virolaisia Sipoon saarilla
Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…
subject Virolaisia Sipoon…
Samuli Haapasalo
Kurki, kieli ja folklore
Kurki on luovuttanut voimakkaaseen ääneensä perustuvan, lyhyen kurg nimensä Viron kielessä kahdelle haikaralle, ”kurjelle”, joiden koko nimet ovat valge toonekurg, lyhyesti kurg…
subject Kurki, kieli ja… subject Sookurg, keel ja…
Samuli Haapasalo
Lahdilla ja luhdilla, niityillä ja metsissä
Arktisten vesilintujen ja kahlaajien kevätmuuttajat lentävät suuressa voimassaan ”Suomen- ja Vironlahtea” myöten toukokuussa. Miljoonien vesilintujen, hanhien ja kahlaajien muuton huippukohta on toukokuun…
subject Lahdilla ja luhdilla,… subject Lahtedel ja luhtadel,…
Samuli Haapasalo
Turturikyyhky virolaisessa maisemassa
Koin elokuun 10. päivänä jotakin hyvin eksoottista, sellaista, että vastaavaa sattuu vain harvoin.
subject Turturikyyhky virolaisessa… subject Turtelituvi Eesti…
Samuli Haapasalo
Virolaisen metsäsaarekkeen miljöö ja linnut
Metsäsaarekkeet antavat virolaiselle maaseutumaisemalle aivan erityistä ilmettä. Peltojen yksittäiset tammet vielä koristavat maisemaa grafiikallaan. Kun peltoja on miljoona hehtaaria, maisematyyppi vallitsee…
subject Virolaisen metsäsaarekkeen… subject Eesti metsatukkade…
Samuli Haapasalo
Viron tulvan ja kevään linnut
Viron viides vuodenaika on erityinen. On tulva!
subject Viron tulvan ja… subject Eesti suurvete ja…
Auli Hakulinen
Kuka huolehtisi pikku kielestä?
Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…
subject Kuka huolehtisi…
Hannu Oittinen
Ojamaa ja Voionmaa
Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…
subject Ojamaa ja Voionmaa
Aleksi Haukka
Disco Elysium
Suomalaisten tietokonepeliyhtiöiden maailmanlaajuinen menestys nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen ensiksi peliyhtiö Rovion Angry Birdsin (2009) ja sitten Supercellin suuren rahallisen menestyksen myötä.…
subject Disco Elysium
Ants Hein
Kartanoiden Viro
”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…
subject Kartanoiden Viro
Ants Hein
Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka
Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…
subject Viron kartanot vanhimmista…
Ivo Heinloo
Viron jazzelämä
Viime vuosi oli virolaisen jazzin juhlavuosi. Jazzkaar-festivaali täytti kaksikymmentäviisi ja Viron jazzliitto kymmenen vuotta, kuten myös jazzmusiikin oppiaine Viron musiikki- ja teatterikorkeakoulussa.…
subject Viron jazzelämä
Joonas Hellerma
Kriisin voima
Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…
subject Kriisin voima
Juhan Hellerma
Mielikuva virolaisista metsäkansana syntyi neuvostoaikana
Laajalle levinneen mielikuvan mukaan virolaisille on tunnusomaista erityislaatuinen luonto- ja metsäsuhde, joka yltää aikojen alkuhämäriin saakka. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsämyytin historia onkin…
subject Mielikuva virolaisista…
Juhan Hellerma
Vapauden muodot
Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subject Vapauden muodot
Tiit Hennoste
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subject Virolaisia suurhahmoja
Toomas Hiio
150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten… subject 150 aastat Eesti…
Mati Hint
Kaksi taktiikkaa itsenäistyä
Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
subject Kaksi taktiikkaa…
Joanna Hoffmann
Naisia Viron nykytaiteen huipulla
Virossa on jo 1800-luvulta alkaen vaikuttanut useita menestyviä naistaiteilijoita, jotka ovat suuresti rikastaneet paikallista kulttuurielämää. Esimerkiksi baltiansaksalaista Julie Hagen-Schwarzia (1824–1902)…
subject Naisia Viron nykytaiteen… subject Naised eesti kaasaegse…
Joanna Hoffmann
Trendikäs ja luontoystävällinen virolainen tekstiilidesign
Virolaisella tekstiilitaiteella ja -designilla on pidemmät ja monimuotoisemmat perinteet kuin voisi äkkipäätään ajatella. Tekstiilituotannosta tuli 1800-luvun teollisen vallankumouksen myötä yksi alueen…
subject Trendikäs ja luontoystävällinen… subject Trendikas ja loodussõbralik…
Joanna Hoffmann
Virolaisen valaisinmuotoilun kirkkaat tähdet
Suomalainen design tunnetaan kautta maailman, ja hyvästä syystä. Tunnettuutta ja tunnustusta on ansainnut myös virolaisten alan ammattilaisten puhdasmuotoinen, omaleimainen ja laadukas tuotanto. Sen juuret…
subject Virolaisen valaisinmuotoilun… subject Eesti valgustidisaini…
Silja Hurskainen
Äiti koululaboratoriossa
Minulla on kaksi lasta, joista toinen käy tavallista, kunnallista virolaista koulua ja toinen suomalaista koulua. Siksi minulta ulkosuomalaisena kysytään hyvin usein, kumman maan koulujärjestelmä on mielestäni…
subject Äiti koululaboratoriossa subject Ema koolilaboris
Silja Hurskainen
Kieli, joka meni ihon alle
Tallinnan satamasta kotiin ajellessa Bolt-kuljettaja kummasteli lapsiani, jotka puhuivat keskenään suomea. Kerroin viroksi, että suomalaisia tässä ollaan kaikki tyynni. ”Ai, mutta te puhutte hyvää viroa.…
subject Kieli, joka meni… subject Keel, mis puges…
Silja Hurskainen
Kotona kahvilassa
Suhteeni Tallinnan kanssa alkaa kahvilasta. Oli alkuvuosi 2008, minä ensiraskauteni viime metreillä ja juuri tajunnut, että Kadriorgin puiston laidalla olevassa keltaisessa rakennuksessa oli kahvila. Se…
subject Kotona kahvilassa subject Kohvikus kodus
Silja Hurskainen
Latistumisesta kohti loistoa
Missä kohden niin hienoa asiaa alkoi pitää itsestäänselvänä? Ja miksi pitää tapahtua ikäviä, ravistelevia asioita, ennen kuin tajuaa, että kaikkia munia ei todellakaan pidä laittaa yhteen koriin?
subject Latistumisesta kohti… subject Allakäigutrepist…
Silja Hurskainen
Pelissä on enemmän kuin voitto
Vuosien 1990–1991 taitteessa alkoi olla selvää, että Neuvostoliitto hajoaa. Myös koripallojoukkue Tallinnan Kalev oli äärimmäisen tiukkojen päätösten edessä: jatkaako pelaamista Neuvostoliiton pääsarjassa…
subject Pelissä on enemmän…
Silja Hurskainen
Urheilusta, vakavasti
Harrastan jonkin verran penkkiurheilua. Vanhan liiton tilastoniiloksi minusta ei ole enkä aamulla herättyäni katso teksti-tv:stä NHL-tuloksia, mutta kepeä urheilun ilmiöiden seuraaminen on minusta hauskaa.
subject Urheilusta, vakavasti subject Spordist, tõsiselt
Heikki Hurtta
Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet
Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…
subject Tallinnan, tarton…
Heikki Hurtta
Tartu, Dorpat ja Jurjev
Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…
subject Tartu, Dorpat ja…
Annika Hussar
Nimipäiväkalenterit
Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…
subject Nimipäiväkalenterit subject
Timo Huusko
”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista
Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…
subject ”Heidän ote on rohkeampi”…
Ville Hytönen
Kalakolhoosin sydämessä
Kuvittele Varsinais-Suomen kokoisen alueen talouselämää dominoiva kalastuskolhoosi. Kuvittele itsesi sinne töihin raskaissa työvaatteissa perkaamaan kalaa. Kaikkialle läpitunkeva kalantuoksu seuraa sinua…
subject Kalakolhoosin sydämessä
Ville Hytönen
Kaljaa ja kirveenheittoa
Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.
subject Kaljaa ja kirveenheittoa subject Õlu ja kirvevise
Ville Hytönen
Maailman ympäri, muttei kotiin
Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…
subject Maailman ympäri,… subject Ümber maailma, aga…
Ville Hytönen
Marsipaania!
Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.
subject Marsipaania! subject Martsipan
Ville Hytönen
Saarelaisten auringon alla
Saarenmaa ja sen sisarsaari Muhu merkitsevät mannervirolaisille samaan aikaan jonkinlaista periferiaa, mutta yhtäältä myös erikoisasemaa, jonkinlaista erikoista ylpeydenaihetta. Suomalaiset katselevat…
subject Saarelaisten auringon…
Ville Hytönen
Vielä kerran autotalleista
Olen kirjoittanut niistä aiemminkin, mutta vain ohimennen. Neuvostoliittolaiset garaažit, nuo venäläisten miesten kurkkujen säilöntään, vodkan juomiseen ja kaikenlaiseen touhuamiseen tarkoitetut paikat,…
subject Vielä kerran autotalleista subject Veelkord garaažidest
Heidi Iivari
Aina töissä
Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…
subject Aina töissä subject Kogu aeg tööl
Heidi Iivari
Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”
Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…
subject Edward von Lõngus…
Heidi Iivari
Elisabet Reinsalu : ”Elämässä pitää olla kirjoja, rakkautta ja flirttiä”
Juna Tartosta saapuu jo ennen yhtätoista aamupäivällä Tallinnan rautatieasemalle. Vaikka olen kävellyt rauhallisesti Telliskiveen, joudun paistattelemaan vähän aikaan maaliskuun pakkasauringossa ennen…
subject Elisabet Reinsalu…
Heidi Iivari
Ensimmäinen meriseikkailuni
Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…
subject Ensimmäinen meriseikkailuni subject Minu esimene mereseiklus
Heidi Iivari
Hei, anteeksi ja näkemiin
Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…
subject Hei, anteeksi ja…
Heidi Iivari
Kuin iso perhe
iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject Kuin iso perhe
Heidi Iivari
Ivar Põllu – ”Onni ja ruoka ovat ainoita asioita, jotka antavat meille voimia jatkaa eteenpäin”
Ivar Põllu (s. 1974) on yksi Viron arvostetuimpia ja palkituimpia teatterintekijöitä, Tartu Uus Teaterin perustaja ja sen taiteellinen johtaja.
subject Ivar Põllu – ”Onni…
Heidi Iivari
Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja
Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…
subject Jiri Tintera – kutistuvien…
Heidi Iivari
”Historia on tarinoiden taustakangasta”
Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject ”Historia on tarinoiden…
Heidi Iivari
”Halusin näyttää äidilleni, että lasta voi kasvattaa myös rakkaudella”
Tie kulkee sateen kirkastaman Lahemaan mäntymetsän läpi kohti Viron pohjoisinta niemeä Viinistua. Oppaana pelkääjän paikalla istuu Hanneleele Kaldmaa, joka on hypännyt kyytiini Tallinnasta. Perillä Viinistussa,…
subject ”Halusin näyttää…
Heidi Iivari
November on huimaava taideteos
Jos Viron nykykirjallisuuden luetuin teos, Andrus Kivirähkin Riihiukko eli marraskuu (2002, suom. Kaisu Lahikainen), on vielä jostain syystä lukematta, Rainer Sarnetin ohjaama elokuva November (2017) antaa…
subject November on huimaava…
Heidi Iivari
Puolesta ja vastaan
Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…
subject Puolesta ja vastaan subject Poolt ja vastu
Heidi Iivari
Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää
Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…
subject Rap-muusikko nublu…
Heidi Iivari
Raul Oreškin ja Kaili Kask avaavat ovia ihmisille ja taiteelle
Joka kesä odotan sitä hellepäivää, kun voin pakata autoni täyteen lapsiani tai ystäviäni ja suunnata Tartosta Peipsijärven Sipulitielle. Viimeisen viiden vuoden aikana yksi odotetuimpia pysähdyksiämme…
subject Raul Oreškin ja…
Heidi Iivari
Suomalainen kirjailija haltioituu Tartossa
”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…
subject Suomalainen kirjailija…
Heidi Iivari
Tartto vuonna 2024
Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…
subject Tartto vuonna 2024
Heidi Iivari
Valga / Valka
On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…
subject Valga / Valka subject Valga/Valka
Heidi Iivari
Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta
Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…
subject Võta või jäta –…
Heidi Iivari
”Praktiline Eesti ajalugu” tuo veden kielelle ja naurun huulille
Viro, historia, laulu ja leipä – siinä on resepti, jota virolainen ei voi vastustaa. Sen tietää myös Ivar Põllu, jonka kirjoittama ja ohjaama näytelmä Praktiline Eesti ajalugu (Käytännönläheinen Viron…
subject ”Praktiline Eesti…
Olle Järv, Kerli Müürisepp
Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisi
Miksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana…
subject Virolaiset Suomessa… subject Eestlased Soomes…
Anne Joutsenlahti-Lankinen
Suomessa ja Virossa eletään kaikkien aikojen puutarhakesää
Matka Suomenlahden yli on lyhyt, mutta puutarhojen kasvillisuus lahden eri puolilla on monin paikoin varsin erilaista. Juuri erilaisuudessa, ja samaan aikaan tuttuudessa, piilee naapurimaan puutarhojen…
subject Suomessa ja Virossa…
Maiu Juurik
”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”
Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
subject ”Igal linnul oma… subject Igal linnul oma…
Maiu Juurik
Kesästä ja lomailusta tällä ja toisella puolella lahtea
Mitä tehdä, kun katala koronavirus pakottaa pysymään kesälläkin aloillaan? Jopa niin aloillaan, ettei edes matkailu kahden kotimaan – Viron ja Suomen – välillä käy päinsä. Kun on seurattava koronan ilmaantuvuuslukuja,…
subject Kesästä ja lomailusta… subject Suvest ja suvitamisest…
Maiu Juurik
Kieli kuntoon lukemalla
Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…
subject Kieli kuntoon lukemalla subject Loeme keele selgeks
Maiu Juurik
Mine seenele!
…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subject Mine seenele! subject Mine seenele!
Maiu Juurik
”Minä lähden, Jaak!”
…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…
subject ”Minä lähden, Jaak!” subject Mina lähen, Jaak!
Juha Kääriäinen
Kannen kuva: Iris Kivisalu
Tuglas-seuran juhlavuoden lehtien kansikuvat ovat tallinnalaisen Iris Kivisalun käsialaa. Hänen kuvansa ovat sekoitus runollisuutta, nostalgiaa, toteutuneita sekä toteutumattomia unelmia, tummaa kauneutta…
subject Kannen kuva: Iris…
Juha Kääriäinen
Mihkel Aksalu – maalivahti
Viron maajoukkueen ja Seinäjoen jalkapallokerhon ykkösmaalivahti Mihkel Aksalu aloitti säännöllisen jalkapalloharjoittelun suhteellisen myöhään, vasta 12–13 vuotiaana, sillä hänen kotikaupungissaan Kuressaaressa…
subject Mihkel Aksalu –…
Pirjo Kääriäinen
Mistä on tulevaisuuden vaatteet tehty?
Kun hämähäkki kutoo seittiään talon nurkkaan, se tuskin tietää valmistavansa yhtä maailman vahvimmista tekstiileistä. Se tuottaa jokaiseen seitin osaan erilaista proteiinia: yhdellä kiinnitetään verkko…
subject Mistä on tulevaisuuden… subject Millest valmistatakse…
Sirpa Kähkönen
Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Arvoisa juhlayleisö. On suuri kunnia ja myöskin suuri ilo minulle olla täällä tänään puhumassa. Viro on minulle ehkä sama kuin ymmärtääkseni Suomi japanilaisille. Yhtä aikaa tuttu, vieras, arkinen, läheinen…
subject Puhe Tuglas-seura…
Anneli Kährik, Tiit Tammaru
Virolaiset Suomessa
Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…
subject Virolaiset Suomessa
Annekatrin Kaivapalu
Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä
Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…
subject Miten virolaiset… subject
Kadri Kaljurand
Kaksi tuntia onneen
Moonika Siimetsin dokumenttielokuva 2 tundi õnneni kertoo Suomessa asuvista ja työskentelevistä virolaisista, heidän kotoutumisestaan, omien juurten muistamisesta ja unohtamisesta, ikävästä…
subject Kaksi tuntia onneen subject Kaks tundi õnneni
Kadri Kaljurand
Kratt on epätavanomainen koko perheen elokuva
Kratin alkuperä on syvällä virolaisessa kansanperinteessä. Kratti on taikaolento, joka tuli- tai kipinävuona ympäriinsä lennellessään kuljettaa mukanaan erilaista varallisuutta. Varhaisten uskomusten mukaan…
subject Kratt on epätavanomainen… subject Ebatavaline koguperefilm…
Kadri Kaljurand
Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva
Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…
subject Tõde ja õigus on…
Kadri Kaljurand
Vuosisadan tarina ja Viron teatterikesä
Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke.…
subject Vuosisadan tarina… subject ”Sajandi lugu” ja…
Otso Kantokorpi
Laurentsius on tapetilla
Itä-Viron Kohtla-Järveltä kotoisin oleva taidemaalari Lauri Sillak, taiteilijanimeltään Laurentsius (s. 1969) valmistui Viron taideakatemiasta vuonna 1996. Sittemmin hän on tehnyt varsin menestyksekkään…
subject Laurentsius on tapetilla
Irene Käosaar
Siirtymisestä vironkieliseen opetukseen
Uudelleenitsenäistynyt Viro sai 1990-luvun alussa perinnöksi kaksikielisen koulutusjärjestelmän, ja venäjänkieliset koulut toimivat vironkielisten rinnalla yhä edelleen. Venäjänkielisissä kouluissa opiskelee…
subject Siirtymisestä vironkieliseen… subject Eestikeelsele õppele…
Jenni Kavén
Manfred Vainokivi – Elokuva-alan rautainen ammattilainen
Manfred Vainokivi on vuonna 1964 Tallinnassa syntynyt elokuva-alan monitoimimies, joka on toiminut niin tuottajana ohjaajana kuin kuvaajanakin. Vainokiven tavaramerkki on nykyään dokumenttielokuva, mutta…
subject Manfred Vainokivi…
Jenni Kavén
Meelis Muhu
Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…
subject Meelis Muhu
Jenni Kavén
Valokeilassa elokuvaohjaaja Ilmar Raag
Ilmar Raagin ohjaama ja Kiur Aarman käsikirjoittama elokuva September (Syyskuu) kuljettaa katsojan 66 vuoden takaisiin tapahtumiin.
subject Valokeilassa elokuvaohjaaja…
Kalev Kesküla
Paluu perusarvoihin
Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
subject Paluu perusarvoihin
Kalev Kesküla
Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa
Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…
subject Tallinnan kaupunki…
Toomas Kiho
Nyt natisevi Suomen silta
Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…
subject Nyt natisevi Suomen…
Toomas Kiho
Suomettua vai virottua?
Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
subject Suomettua vai virottua? subject Soomustuda või soomestuda?
Valve-Liivi Kingisepp
Kun Õ tuli viron kirjakieleen
Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subject Kun Õ tuli viron… subject Õ tulekust eesti…
Jaanika Kingumets
Miten Viron lehdistö luo kuvaa suomenvirolaisista?
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Yhdentoista vuoden aikana olen perustanut tänne kodin, synnyttänyt kaksi lasta ja päässyt toteuttamaan itseäni työelämässä. Minun…
subject Miten Viron lehdistö…
Helja Kirber
Sanakirjat auttavat oppimaan viroa
Sanakirjat ovat verraton apu jokaisen vieraan kielen opiskelussa. Monet viron kielen sanakirjoista löytyvät Eesti Keele Instituutin sivuilta (portaal.eki.ee/sonaraamatud.html). Suomi–viro-sanakirja (www.eki.ee/dict/fie/)…
subject Sanakirjat auttavat…
Helja Kirber
Suomiko helppoa virolaiselle?
Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject Suomiko helppoa…
Marju Kõivupuu
Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subject Martit ja katrit… subject Mardid ja kadrid…
Kersti Koll
Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti
Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…
subject Adamson-Eric – Viron… subject Eesti mitmekülgsem…
Kersti Koll
Noor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913
1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…
subject Noor-Eesti ja Noor-Eestin…
Rain Kooli
Valtaistuinpeliä virolaisittain
Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
subject Valtaistuinpeliä…
Rain Kooli
Viro vaalien alla
Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subject Viro vaalien alla
Rain Kooli
Viron eläkejärjestelmä murroksessa
Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…
subject Viron eläkejärjestelmä…
Rain Kooli
Viron kuntavaaleissa moni asia oli toisin
Edgar Savisaarin aikakausi päättyi, nuoresta vironkorealaisesta uusi ääniharava, keskustapuolueen ylivalta Tallinnassa säilyi. Kansalliskonservatiivien vaalitulos jäi laihaksi.
subject Viron kuntavaaleissa…
Rain Kooli
Viron politiikkavuotta värittivät Ukrainan sodan pitkät varjot
Neljä suurta aihetta, jotka ovat viime vuoden aikana eniten vaikuttaneet virolaiseen politiikkaan.
subject Viron politiikkavuotta… subject Eesti poliitika-aasta…
Liisi Kööts-Ausmees
Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta
Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
subject Virolaisten ja suomalaisten… subject Eestlaste ja soomlaste…
Arja Korhonen
Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka
Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…
subject Antti Häkli: Tallinna…
Arja Korhonen
Bisnesenkeli rakentaa uutta Ukrainaa
It-asiantuntija ja riskisijoittaja Jaanika Merilolla on meriittejä vaikka muille jakaa, mutta ennen kaikkea hän on Ukrainan patriootti.
subject Bisnesenkeli rakentaa…
Arja Korhonen
Eugen Tamberg ja katsojan huijaamisen taito
Mikä yhdistää elokuvia Tove, Marian paratiisi, Puhdistus, Helene ja Ikitie? No ainakin yksi mies, joka on ollut mukana niissä kaikissa.
subject Eugen Tamberg ja…
Arja Korhonen
Käärikun kätevä emäntä
On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…
subject Käärikun kätevä…
Arja Korhonen
Leffasutena yössä
Pimeiden öiden elokuvafestivaali, kotoisasti PÖFF, on houkuttanut Viron filmihulluja teattereihin jo neljännesvuosisadan vuoden synkimpään aikaan ja hivuttautunut suurten festivaalien harvalukuiseen eliittiin.
subject Leffasutena yössä
Arja Korhonen
Mies, joka ei halua kertoa tarinoita
Tunne on epärealistinen. Odottaminen oli tosi raskasta ja tylsää, mutta nyt kun taakka on pudonnut hartioilta, olo on pari päivää ollut täysin hervoton”, elokuvaohjaaja Veiko Õunpuu yrittää pukea tuntojaan…
subject Mies, joka ei halua…
Arja Korhonen
Missio Narva
Ivan Sergejev oli vain vuoden vanha, kun hän 1980-luvun lopussa muutti vanhempiensa mukana Venäjän puolelta Narvaan. ”Minulla oli hyvä lapsuus sekä mukavat ja fiksut vanhemmat, jotka laittoivat minut oppimaan…
subject Missio Narva
Arja Korhonen
Pienet kansat tarvitsevat fiksuja ihmisiä
Voiko pölynimurin avulla kiivetä kattoon? Miten vaihtaa auton rengas, kun apuvälineinä on vain ilmapatjan pumppu ja muovisäkki? Miten mitata urheilijan kyvykkyyttä?
subject Pienet kansat tarvitsevat… subject Väikesed rahvad…
Arja Korhonen
Triksteri ja sugrittaja
Kännyköiden herätyskellot alkavat kilahdella heti kolmen jälkeen. Ullakon hämärissä yritetään kömpiä ulos mahdollisimman hiljaa, nukkuvia herättämättä. Perinteisen virolaisen maalaistalon pihalla kumottaa…
subject Triksteri ja sugrittaja
Arja Korhonen
Työmyyrä ja siilitukka
Teatterin aulaan kiirehtii hontelo mustiin pukeutunut nainen, tummissa silmissä tiukka katse. Ene-Liis Semper on ystävällinen mutta hymyilee vähän. Työn alla on monta projektia yhtä aikaa.
subject Työmyyrä ja siilitukka
Arja Korhonen
Mama Jazz – Anne Erm
Virolaisen jazzin uudisraivaaja Anne Erm on elänyt vuosikymmeniä jazzille. Suositun ja korkeatasoisen Jazzkaar-festivaalin hän perusti vuonna 1990 yksin ja täysin tyhjästä. Anne Ermillä on edelleen tarmoa,…
subject Mama Jazz – Anne…
Arja Korhonen
Sydän Virossa
Mikko Virta on luontohullu, Viro-fani ja matkailulehti The Baltic Guiden päätoimittaja. Viro on ollut Mikon kotimaa jo 13 vuotta, siellä on perhe ja työ.
subject Sydän Virossa
Jorma Korhonen
Käsivarren ja Linnunradan tuulet
Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subject Käsivarren ja Linnunradan…
Igor Kotjuh
Yhden vironvenäläisen tarina
Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
subject Yhden vironvenäläisen…
Janika Kronberg
Arkisto on kansan muisti
Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subject Arkisto on kansan… subject
Janika Kronberg
Jaan Kaplinski
Aikaisemmin tässä luentosarjassa esiintynyt Tiit Hennoste on väittänyt eräässä katsauksessa uudemmasta virolaisesta kirjallisuuskritiikistä seuraavaa: jos vanhemman polven virolaiset kriitikot kirjoittavat…
subject Jaan Kaplinski
Jaan Kross
Lennart!
Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subject Lennart!
Kalli Kukk
Tartto – kaupunki tien ja vesitien varrella
Usein sanotaan, että ihmiskunnan historia on sotien historiaa. Vanha Tarbatu, vuonna 1030 venäläiseen kronikkaan merkitty Jurjev, saksalaisten ristiretkeläisten vuonna 1224 Dorpatiksi ristimä ja sittemmin…
subject Tartto – kaupunki…
Mart Kuldkepp
Onko Viro Pohjoismaa?
jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…
subject Onko Viro Pohjoismaa? subject Kas Eesti on Põhjamaa?
Irina Külmoja
Peipsimaan vanhauskoiset
Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…
subject Peipsimaan vanhauskoiset subject Peipsimaa vanausulised
Kaja Kumer-Haukanõmm, Keiu Telve
Virolaiset maailmalla
Virolaisten yhteisöt etnisen kotimaansa ulkopuolella ovat syntyneet kolmen muuttoaallon seurauksena. Ensimmäinen aalto suuntautui ennen kaikkea Venäjälle ja se kesti 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen…
subject Virolaiset maailmalla
Kaja Kunnas
Epäpoliittinen tiedemiespresidentti
Viron presidentti Alar Karis osaa soittaa viulua ja muuttaa hiiren DNA:ta. Politiikassa hän on uusi tulokas, jonka ihanne on viisas ja älykäs kansa.
subject Epäpoliittinen tiedemiespresidentti
Rein Kuresoo
Alutaguse on Viron nuorin kansallispuisto
Viron uusin kansallispuisto, 43 568 hehtaarin kokoinen Alutaguse, perustettiin vuonna 2018 Koillis-Viron luonnon ja maisemien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Historiallisesti Alutagusen seutu tunnetaan…
subject Alutaguse on Viron… subject Alutaguse on Eesti…
Rein Kuresoo
Lahemaan kansallispuiston puoli vuosisataa
Kun Suomeen vuonna 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto (joka nykyään on osa Pyhä-Luoston kansallispuistoa), Virossa ei vielä oltu valmiita ajatukseen omasta kansallispuistosta. Maasta ei katsottu…
subject Lahemaan kansallispuiston… subject Lahemaa rahvuspark…
Rein Kuresoo
Sakaali tuli Viroon jäädäkseen
Helmikuussa 2013 Läänemaalla, Matsalun kansallispuistossa sijaitsevassa Saleveressä koirat ajoivat tiheään katajikkoon kummallisen eläimen. Paikallinen kylänmies päästi sen päiviltä puukolla ja eläintieteilijät…
subject Sakaali tuli Viroon… subject Šaakal on tulnud…
Rein Kuresoo
Vesikko – Hiidenmaan joenrantojen harvinainen asukas
Aikoinaan vesikon levinneisyysalue käsitti lähes koko Euroopan Espanjasta Uralille saakka. Nykyään vesikkokanta on huvennut olemattomiin melkein kaikilla lajin historiallisilla asuinalueilla. Yhä kuihtuvia…
subject Vesikko – Hiidenmaan… subject Euroopa naarits…
Rein Kuresoo
Virolainen metsä kautta aikojen
Vuoden 9000 eKr. tienoilla eli aikana, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Viron alueelle, maa oli lähes kauttaaltaan metsien ja soiden peitossa. Metsästäjä-keräilijöiden toiminnalla ei ollut…
subject Virolainen metsä… subject Eesti mets läbi…
Rein Kuresoo
Viron lehdesniityt
Lehdesniityt kaunistivat satakunta vuotta sitten Viron maisemia kaikkialla Varblan, Mihklin, Kosen ja Kuusalun kirkkojen väliin vedettävän kuvitteellisen viivan pohjoispuolella. Lehdesniittyalueella ei…
subject Viron lehdesniityt subject Eesti puisniidud
Mariliis Kuukuma
Äidinkielen voima
Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subject Äidinkielen voima subject Emakeele vägi
Mariliis Kuukuma
Hyvää ruokahalua!
Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…
subject Hyvää ruokahalua! subject Jätku leiba!
Mariliis Kuukuma
Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!
Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject Sen näkee heti,… subject Kes hommikuti külas…
Indrek Kuus
Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä
Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
subject Kun näet hyllyllä…
Mikko Kylliäinen
Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?
Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
subject Kuinka virolaisista…
Eve Kyntäjä
OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen
Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subject OECD-raportti maahanmuuttajien…
Kaisu Lahikainen
Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin
alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subject Tuglaksen tuli palaa…
Andres Langemets
Looming 90 vuotta
Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…
subject Looming 90 vuotta
Riho Laurisaar
Jalkapuoli monikulttuurisuus
Joitakin vuosisatoja sitten Siperiaa ja arktisia alueita tutkimaan lähteneet eurooppalaiset olivat vilpittömän hämmästyneitä, kun eivät perille päästyään löytäneetkään antiikin ajan kirjailijoiden kuvailemia…
subject Jalkapuoli monikulttuurisuus subject Ühe jalaga multikultuursus
Riho Laurisaar
Kristi Raik – ”Suomesta ja Virosta puuttuu Venäjän tuntijoita”
Alkuvuodesta Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana aloittaneen Kristi Raikin mukaan Viron ja Suomen virallisessa suhtautumisessa Venäjään ja Euroopan unioniin ei ole suuria eroja, mutta aiheita koskeva…
subject Kristi Raik – ”Suomesta… subject Soomes ja Eesis…
Riho Laurisaar
Olen ajastani jälkeenjäänyt
Minulla on hyvä ystävä, jota on mahdotonta voittaa väittelyssä. Tämä johtuu siitä, että hänellä on tapana käyttää paljon sivistyssanoja ja ymmärtää ne ainoastaan hänelle sopivalla tavalla. Ja tämä tapa…
subject Olen ajastani jälkeenjäänyt subject Olen ajast maha…
Riho Laurisaar
Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija
Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…
subject Pastacas – irrallisten… subject Pastacas – seosetute…
Riho Laurisaar
Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle
Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…
subject Psykiatri Alo Jüriloo:… subject Psüühiliselt raskesti…
Riho Laurisaar
Vaalitarvehierarkiaa
Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subject Vaalitarvehierarkiaa
Marju Lauristin
Päätöksenteko kaipaa uudistuskuuria
Viron johtavat yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja ympäristötieteilijät ovat 25 vuoden aikana nostaneet Viron inhimillisen kehityksen vuosiraporteissa (Eesti inimarengu aruanne) kaukokatseisesti esiin yhteiskunnan…
subject Päätöksenteko kaipaa…
Mai Levin
Eduard Wiiralt – virolaisen taidegrafiikan suurhahmo
Eduard Wiiraltin (1898–1954) näyttelystä Helsingin Ateneumissa tuli taannoin kuluneeksi neljännesvuosisata. Ateneumin tuolloinen museonjohtaja Soili Sinisalo valitsi loppuvuodesta 1993 avatun näyttelyn…
subject Eduard Wiiralt –…
Mari-Liis Lill
Löydätkö kuvasta virheen?
1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
subject Löydätkö kuvasta…
Järvi Lipasti, Tapio Mäkeläinen
Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle
Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…
subject Ere Naat – mantereelta…
Järvi Lipasti
Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel
Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subject Hiidenmaan huumori…
Järvi Lipasti
Hiidenmaan lumo
Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject Hiidenmaan lumo
Järvi Lipasti
Kilukin on kala
Helmikuisen Viron itsenäisyyspäivän juhlapöydässä maustetut kilohailit ovat viime vuosina nousseet yhä arvokkaampaan asemaan. Maustetusta kilohailista (viroksi piprakilu tai vürtsikilu)…
subject Kilukin on kala subject Tallinna kilud =…
Järvi Lipasti
Kyllä ja küll
Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…
subject Kyllä ja küll
Järvi Lipasti
Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?
Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subject Ollako vai eikö…
Järvi Lipasti
Sina ja teie
”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…
subject Sina ja teie
Järvi Lipasti
Teetä pitkin Viroon
Eräs suomalainen tuttavani sanoi pari vuotta sitten, että Viro ei ole kahvi- vaan teemaa. Kun ihmettelin asiaa, hän kertoi, että Virossa kylään mennessään hänelle tarjotaan aina teetä, ei kahvia. Virolaisten…
subject Teetä pitkin Viroon
Anniina Ljokkoi
Elin Toona Gottschalk tietää, miltä lapsesta tuntuu paeta sotaa
Ulkovirolainen kirjailija Elin Toona Gottschalk pakeni Haapsalusta 7-vuotiaana perheensä kanssa pienellä veneellä. Vuosi sitten hän muutti Floridasta takaisin synnyinkaupunkiinsa. Tänä vuonna hänelle myönnettiin…
subject Elin Toona Gottschalk…
Anniina Ljokkoi
Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote
Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
subject Kauramaito on vuosisatoja…
Anniina Ljokkoi
Seltsimees laps
Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…
subject Seltsimees laps
Anniina Ljokkoi
Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa
Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…
subject Virolaiset rynnivät…
Kai Lobjakas
Johdatus virolaiseen designiin
Design kytkeytyy jokapäiväiseen elämäämme hyvin monin tavoin ja monessa mittakaavassa, aina vaatteista, kotitaloustavaroista ja ajoneuvoista taloihin, ympäristöihin ja ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen…
subject Johdatus virolaiseen… subject Sissejuhatus Eesti…
Kai Lobjakas
Läpinäkyvä maailma – Tarbeklaas ja paikallinen kauneus
Suomessa arvostetaan kotimaista lasisuunnittelua. Monissa perheissä on käytössä niin Iittalan, Riihimäen kuin Nuutajärven lasiesineitä, ja ihmiset tuntevat tuotteet ja niiden tekijät nimeltä. Viron Iittala…
subject Läpinäkyvä maailma… subject Läbipaistev maailm…
Jaak Lõhmus
Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä
Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…
subject Pärnun renessanssi-ihmiset…
Indrek Mäe
Nuorena miljardifirman omistajaksi
Veriff kasvoi yksisarvisen mittoihin kuluvan vuoden tammikuussa. Yhtiön perustaja, Hiidenmaalta kotoisin oleva 28-vuotias Kaarel Kotkas ryhtyi yrittäjäksi ratkaistakseen ongelman, johon oli henkilökohtaisesti…
subject Nuorena miljardifirman…
Indrek Mäe
Pipedrive
Loppuvuodesta 2020 Viro sai viidennen yksisarvisensa, kun myynninhallintaohjelmistoja valmistava ohjelmistoyritys Pipedrive ilmoitti yhdysvaltalaisen miljardöörin tehneen enemmistösijoituksen yhtiöön.…
subject Pipedrive subject Pipedrive
Indrek Mäe
Viidessä vuodessa yksisarviseksi
Bolt, entiseltä nimeltään Taxify, on yksisarviseksi kasvanut startup-yritys, jota virolaiset oikeutetusti pitävät yhtenä kaikkien aikojen suurimmista menestystarinoista. Niin Euroopassa kuin muuallakin…
subject Viidessä vuodessa… subject Viie aastaga ükssarvikuks
Indrek Mäe
Yksisarvinen Wise
Wise, entiseltä nimeltään TransferWise, on yksisarvinen, joka teki perustajistaan Viron ensimmäiset miljardöörit. Miljoonia euroja se on tuonut jo satojen virolaisten taskuihin. Lontoon pörssiin listautuneen…
subject Yksisarvinen Wise subject Üksarvik Wise
Matti Mäenpää
Viron rautateiden varhaisia vaiheita
Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…
subject Viron rautateiden…
Tapio Mäkeläinen
Emajõgi
Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subject Emajõgi
Tapio Mäkeläinen
Kadriorgin puisto
Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…
subject Kadriorgin puisto
Tapio Mäkeläinen
Kymmenen Viron kauneinta kartanoa – ja vähän enemmänkin
Kun minulta kysellään Viron tärkeimpiä nähtävyyksiä, niin vastaus, joka kelpaa jokaiselle utelijalle, on Viron kartanot. Viro on kuuluisa kartanoistaan, monet Viron kartanoista ovat suosittuja nähtävyyksiä…
subject Kymmenen Viron kauneinta…
Tapio Mäkeläinen
Latvialainen keittiö, virolaistakaan täysin unohtamatta
Juttelin hiljattain vanhan virolaisen tuttavani kanssa, joka on ortodoksipappi. Olimme molemmat tulleet samaan tulokseen, että yhtenäisellä alueella, joka alkaa Etelä-Virosta ja jatkuu rajan yli Pohjois-Latviaan,…
subject Latvialainen keittiö,…
Tapio Mäkeläinen
Līgo, līgo
Jollei maailmanmestaruuskisat, niin ainakin Euroopan mestaruuden juhannuksen vietossa voittavat kirkkaasti latvialaiset. Hopealla lienevät virolaiset ja pronssin kotiin päin vetäen antaisin suomalaisille,…
subject Līgo, līgo
Tapio Mäkeläinen
Patsastelua Virossa
Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…
subject Patsastelua Virossa
Tapio Mäkeläinen
Toosikannun villieläinpuisto
Lapsuudesta alkaen lempiohjelmiani televisiossa ovat olleet luontodokumentit. Voisi kai sanoa, että koko elämäni ajan olen haaveillut pääseväni jeepin tai pienen kuorma-auton avolavalla Afrikan savanneille…
subject Toosikannun villieläinpuisto
Tapio Mäkeläinen
Tuulimyllyjen maa
Minulle Viro on jo monia vuosia ollut tuulimyllyjen maa tai jos ollaan vähän tarkempia, niin isojen, komeiden ja valkoisten hollantilaistyyppisten tuulimyllyjen maa. Miksi? Pienen harmaan pukkituulimyllyn…
subject Tuulimyllyjen maa
Tapio Mäkeläinen
Ülemisten järvi
Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…
subject Ülemisten järvi
Tapio Mäkeläinen
Unelmasta todeksi
Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
subject Unelmasta todeksi
Tapio Mäkeläinen
Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?
Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
subject Uusien nähtävyyksien…
Tapio Mäkeläinen
Valjalan kirkko
Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…
subject Valjalan kirkko
Tapio Mäkeläinen
Viinistun taidemuseo
KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…
subject Viinistun taidemuseo
Teemu Mäki
Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa
Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.
subject Kolmen virolaisen… subject Kolme Eesti kunstniku…
Annika Mäkinen
Kaksi perspektiiviä Etykiin
Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
subject Kaksi perspektiiviä…
Reet Mark
Miljard ja maalaukset jälleen Tartossa
Miljard Kilk ilmestyi Tarton hillittyyn, taiturimaiseen ja erittäin konservatiiviseen taide-elämään 18-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä. Silloisen Tarton edistyksellisimmät taidetapahtumat järjestettiin…
subject Miljard ja maalaukset… subject Miljard 25 aasta…
Andreas McKeough
Henki Tartossa
Viroa ei ole koolla pilattu, mutta silti maa on pieneksi valtioksi mielenkiintoinen ja monipuolinen. Nähtävää eri puolilla maata riittää, niin luontoa kuin kulttuurimaisemaakin. Viron historian tuntemus…
subject Henki Tartossa subject Vaim Tartus
Andreas McKeough
Jatsimiehen elämää
Olen musiikki-ihminen, innostun ja pidän musiikista. Tämän, 60-luvun rokkia sisältäneiden C-kasettien pinnalta lapsuudessa tarttuneen innostuksen vuoksi olen myös rämpytellyt ja paukutellut erilaisia instrumentteja.…
subject Jatsimiehen elämää subject Jatsumehe elu
Andreas McKeough
Sanan voima
Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…
subject Sanan voima subject Sõna jõud
Andreas McKeough
Yksilö ja yhteiskunta
Suomalaiset ystäväni ovat Virossa viettämieni kuuden vuoden aikana usein kyselleet, minkälaista elämä täällä oikein on. Sellaiseen on vaikeaa vastata tyhjentäväsi, sillä niin paljon riippuu omasta elämäntilanteesta.Täsmällisempiin…
subject Yksilö ja yhteiskunta subject Üksikisik ja ühiskond
Valdur Mikita
Mikroetnos
Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
subject Mikroetnos
Saara Mildeberg
Itä-Virumaan läpimurto
Mitäs pidit? True adventure, vuoret ja…” Istun Kutaisi–Tallinna-lentokoneessa, odotan nousukiitoa ja kuuntelen pari riviä taaempana istuvien nuorten virolaismiesten yhteenvetoa päättymässä olevasta…
subject Itä-Virumaan läpimurto
Toomas Muru
Betti Alverin museo
Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject Betti Alverin museo subject Betti Alveri Muuseumi…
Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa
Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
subject Naisella on ollut…
Kirsti Narinen
Suomen ja Viron suhteiden tulevaisuusselvitys valmistunut – mis siis?
Idean päivitettävästä Suomen ja Viron suhdeselvityksestä lausui ulkoministeri Urmas Reinsalu maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlassa kesäkuussa 2020. Tavatessaan helmikuussa 2021 pääministerit Sanna…
subject Suomen ja Viron…
Sakari Neuvonen
Anna kun minäkin arvaan
Saamen kielessä olla-verbi on leat, esimerkiksi lauseessa mun lean Sakari – minä olen Sakari. Taustalla on sama verbinvartalo, joka nykysuomessa on olla-verbin potentiaalinen lienee-muoto.…
subject Anna kun minäkin… subject Las mina arvan ka
Sakari Neuvonen
Elintasokantosiipialuspakolaisena Virossa
He tulevat tänne etsimään helppoa e-elämää, halpoja yhteiskunnallisia maksuja ja olematonta autoveroa. Tuovat vielä omat tapansa mukanaan. Vaativat tiukasti kuittia kahvilassa, vaikka se myöhemmin unohtuu…
subject Elintasokantosiipialuspakolaisena… subject Majandustiiburpagulasena…
Sakari Neuvonen
Sankarillisia venepakolaisia
Viron ja Suomen pakolaistilanne on ihan erilainen. Eniten turvapaikkahakemuksia esitettiin Suomeen vuonna 2015 eli yhteensä 32 477, heistä 77 prosenttia oli miehiä, tulijoita oli Irakista (63 %), Afganistanista…
subject Sankarillisia venepakolaisia subject Kangelaslikud paadipõgenikud
Sakari Neuvonen
Viimeinen perunannosto
Kevät on saapunut Viroon ja perunanistutus on alkamassa. Meidänkin kylän mummot ovat kohta takapuoli pystyssä perunamaalla. Tarkkaileva antropologi voisi todeta, että kylän elämä ja naapurien väliset suhteet…
subject Viimeinen perunannosto subject Viimane kartulivõtt
Timo Nikunen
Lavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta
Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…
subject Lavatähti Jaak Joalan…
Timo Nikunen
Tallinn ’67 – historiallinen jazztapahtuma
Keväinen Tallinna sykki toukokuussa 1967 neljän päivän ajan jazzin riemua kansainvälisillä Tallinn ’67 -festivaaleilla. Juhlien kohokohta, amerikkalaisen Charles Lloydin kvartetin esiintyminen osoittautui…
subject Tallinn ’67 – historiallinen…
Tiit Nilson
Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subject Auringonsäteilystä,…
Timo Nuoranen
Hätäruoasta trendiruoaksi
Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…
subject Hätäruoasta trendiruoaksi
Timo Nuoranen
Henkien aikaan
Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…
subject Henkien aikaan
Timo Nuoranen
Viron putoukset hurmaavat matkaajan
Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…
subject Viron putoukset…
Helena Nurmikari
14.6. Leinapäev, surun päivä
Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject 14.6. Leinapäev,…
Helena Nurmikari
23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus
Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject 23.6. Võidupüha,…
Hannu Oittinen
Hän, tema ja ta
Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subject Hän, tema ja ta
Hannu Oittinen
Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei
Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subject Hapukoor on suomeksi…
Hannu Oittinen
Hyvästi, Obinitsa!
Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
subject Hyvästi, Obinitsa!
Hannu Oittinen
Ilmansuuntailmaukset
Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subject Ilmansuuntailmaukset
Hannu Oittinen
Itämeri, Länsimeri ja ne muut
Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subject Itämeri, Länsimeri…
Hannu Oittinen
Johannes Pääsukese tõeline elu
Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…
subject Johannes Pääsukese…
Hannu Oittinen
Katõ ilma veere pääl
Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…
subject Katõ ilma veere…
Hannu Oittinen
Kino
Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…
subject Kino subject Kino
Hannu Oittinen
Kirpputori ja kirbuturg
Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…
subject Kirpputori ja kirbuturg
Hannu Oittinen
Linna ja linn
Itämerensuomalainen linna on jo vuosisatoja sitten siirtänyt osan merkityssisällöstään varsinaisen linnoituksen ympärille syntyneeseen yhteisöön tai kaupunkiin. Näin ovat Suomessakin saaneet alkunsa Savonlinna…
subject Linna ja linn
Hannu Oittinen
Matkakohteena Kuressaari!
Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subject Matkakohteena Kuressaari!
Hannu Oittinen
Meri kirjallisuudessa
Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…
subject Meri kirjallisuudessa
Hannu Oittinen
Muistelen käyneeni Obinitsassa
Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
subject Muistelen käyneeni…
Hannu Oittinen
Neitsytpolku ja Neitsyttorni
Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.
subject Neitsytpolku ja…
Hannu Oittinen
Polulta oikealta poikenneena
Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
subject Polulta oikealta…
Hannu Oittinen
Postimees ja Eesti Päevaleht
Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subject Postimees ja Eesti…
Hannu Oittinen
Riigikogu ja riikinkukko
Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…
subject Riigikogu ja riikinkukko
Hannu Oittinen
Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa
Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subject Saarenmaa, Länsi-Virumaa…
Hannu Oittinen
Sanavalmis ajatus
Virolainen aforistiikka on elellyt varsin erillään suomalaisesta kollegastaan. Kokoelmien määrissä Suomi on kurottunut edelle pitemmän ajan kuluessa niin, että meillä voidaan katsoa ilmestyneen mietelmiä…
subject Sanavalmis ajatus
Hannu Oittinen
Setukaisista settoihin
Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject Setukaisista settoihin
Hannu Oittinen
Shakki eli male
Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…
subject Shakki eli male
Hannu Oittinen
Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa
Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subject Tere ja hyvää päivää…
Hannu Oittinen
Tiit Aleksejev – kirjailija
Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subject Tiit Aleksejev –…
Hannu Oittinen
Trolli, trollikka ja sarvijaakko
Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subject Trolli, trollikka…
Hannu Oittinen
Uusi Luxemburg
Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…
subject Uusi Luxemburg
Hannu Oittinen
Viron ja suomen superlatiivi
Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subject Viron ja suomen…
Hannu Oittinen
Vooremaa
Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subject Vooremaa
Hannu Oittinen
”Järjenhoitaja”
Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…
subject ”Järjenhoitaja”
Gunnar Okk
Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä
Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
subject Suomalais-virolainen…
Gunnar Okk
Virolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subject Virolaisuus avoimessa…
Sofi Oksanen
Se toinen, tuntematon holokausti
Kirjan syntyprosessi lähti liikkeelle lukijakeskusteluista, joita olen käynyt lukuisia viime vuosien aikana kirjojeni ja Puhdistus-näytelmän tiimoilta. Tietyt kysymykset toistuivat – kuten se, eivätkö…
subject Se toinen, tuntematon…
Sirje Olesk
Aino Kallas – Viron saarten kirjailija
”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…
subject Aino Kallas – Viron…
Sirje Olesk
Oskar Kallaksen vaellus
Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subject Oskar Kallaksen…
Meeri Ott
Kannen kuva: Hildegard Reimann
Tuglas-seuran Elo-lehden vuoden 2023 kansikuvat ovat tarttolaisen Hildegard Reimannin käsialaa. Hän yhdistelee taiteessaan usein sarjakuvamaisia henkilöhahmoja, eloisia värejä ja kollaasitaidetta.
subject Kannen kuva: Hildegard…
Sirpa Pääkkönen
Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita
Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject Sipulikyliä, linnoja…
Karl Pajusalu
Virolaisuuden juuret
Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subject Virolaisuuden juuret subject Eestluse juured
Karl Pajusalu
Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä
Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subject Viron kielikirjosta… subject Eesti keelerikkusest…
Renate Pajusalu
Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie
Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject Kohteliaisuus virolaisessa… subject Eestlaste sina ja…
Mariliis Panov
Metsän mahti
Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…
subject Metsän mahti subject Metsavägi
Karin Paulus
Arkkitehtuuria nuorilta nuorille
Yksi Virossa elämisen suurimpia iloja on mahdollisuus päästä miten pitkälle tahansa. Itseään voi toteuttaa monilla aloilla, elämässä voi vaihtaa suuntaa ja saada hyvinkin vastuullisia tehtäviä iästä riippumatta.…
subject Arkkitehtuuria nuorilta…
Hanna Pippuri
Anneli Saro – valoisa teatteritutkija ja innostava opettaja
Anneli Saro on kiireinen nainen. Tarton yliopiston opetustyöstä vastaavalla vararehtorilla ja teatteritieteen professorilla riittää työsarkaa, kun pyöritettävänä on vielä perhe ja aluillaan kiinnostava…
subject Anneli Saro – valoisa…
Jaak Prozes
Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä
Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
subject Fenno-Ugria – sukukansojen…
Matti Punttila
Viro vai Eesti?
Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subject Viro vai Eesti?
Anneli Randla
Kaksi kartanoa, tallit ja koulu
Mitä yhteistä on Eliel Saarisen piirtämällä Tarton Paavalinkirkolla, KOKO Arhitektid -toimiston suunnittelemalla Baltian rautatieaseman torilla ja Haapsalussa sijaitsevalla Villa Friedheimilla? Kaikki…
subject Kaksi kartanoa,… subject Kaks lossi ja tallid,…
Pirkko-Liisa Rauhala
Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei
Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
subject Sananvapaus on tärkeää,…
Heikki Rausmaa
150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject 150 vuotta laulujuhlia
Heikki Rausmaa
Apua yli Suomenlahden
Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subject Apua yli Suomenlahden
Heikki Rausmaa
Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi
Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subject Barclay de Tolly,…
Heikki Rausmaa
Eestin tammi
Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
subject Eestin tammi
Heikki Rausmaa
Itsenäisyysjulistus
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
subject Itsenäisyysjulistus
Heikki Rausmaa
Jaan Poskan hautajaiset
Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
subject Jaan Poskan hautajaiset
Heikki Rausmaa
Jäänmurtaja Suur Tõll
Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…
subject Jäänmurtaja Suur…
Heikki Rausmaa
Jollaksen leiri 70 vuotta sitten
Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
subject Jollaksen leiri…
Heikki Rausmaa
Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan
Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
subject Narva – katsaus…
Heikki Rausmaa
Satavuotias Tarton rauhansopimus
Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
subject Satavuotias Tarton…
Heikki Rausmaa
Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina
Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
subject Suomen ja Viron…
Heikki Rausmaa
Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta
Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subject Suomen tunnustuksesta…
Heikki Rausmaa
Taistelu Valgasta Pajun kartanossa
Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subject Taistelu Valgasta…
Heikki Rausmaa
Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subject Tuglaksen tuli palaa…
Heikki Rausmaa
Viro ja vuoden 1905 vallankumous
Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
subject Viro ja vuoden 1905…
Heikki Rausmaa
Viron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subject Viron raha
Heikki Rausmaa
Viron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject Viron valtionpäämiehet
Raul Rebane
Unelma
Siitä on lähes 60 vuotta. Oli kirkas elokuun yö. Kaksi virolaista maalaispoikaa oli onnellisina ulkona. Toinen oli saanut lahjaksi kiinalaisen taskulampun. Se oli tuolloin suuri asia. Toinen pojista osoitti…
subject Unelma
Hildegard Reimann
Uusi näkökulma kieli- ja kulttuurikysymykseen
Kaupunkielämä – etenkin jossakin Virossa niin tavallisessa neuvostoaikaisessa elementtikerrostalossa – tuo päiväjärjestykseen kysymyksen oman asuintilan jakamisen mahdollisuudesta. Monet meistä ovat kironneet…
subject Uusi näkökulma kieli-…
Ülle Reimets
Eduard Tubin ja kiehtova Kratt
Viron musiikkivuosi on edennyt syksyyn. Suurien mestarien Arvo Pärtin ja Veljo Tormisin juhlavuotta vietetään eri musiikkitapahtumin, jotka tarjoavat kosolti elämyksiä niin Virossa kuin muuallakin. Monet…
subject Eduard Tubin ja… subject Eduard Tubin ja…
Ülle Reimets
Laulava kansa
Pian on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen virolainen ammattisäveltäjä Rudolf Tobias sävelsi ensimmäisen sinfonisen suurteoksen alkusoiton Julius Caesarin.
subject Laulava kansa
Ülle Reimets
Pavlo Balakin
Aurinkoisena lokakuun päivänä, kansallisooppera Estonian aamun ääniharjoitusten päätyttyä, istumme Pavlo Balakinin kanssa tyhjässä harjoitussalissa keskustelemassa musiikista, teatterista, elämästä, ihmisistä…
subject Pavlo Balakin subject Pavlo Balakin
Hannu Remes
Eino Leinon virolaisaiheisissa runoissa soi vapauden maru ja purjehtivat Yösalon hahdet
Eino Leino (1878–1926) oli Viron ystävä, estofiili, ja aikanaan merkittävä Suomen ja Viron kulttuurisillan rakentaja. Hänen kiinnostustaan etelänaapuriamme kohtaan virittivät jo varhaislapsuudessa vanhimman…
subject Eino Leinon virolaisaiheisissa…
Hannu Remes
Elias Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta
Elias Lönnrot oli varhaisia suomalais-virolaisten kulttuurisuhteiden luojia. Hänen yhdestoista, viimeiseksi jäänyt tutkimusmatkansa suuntautui 170 vuotta sitten Viroon, jossa hän oleskeli lähes kuusi kuukautta.…
subject Elias Lönnrotin…
Hannu Remes
Estofiili Eino Leino
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subject Estofiili Eino Leino
Hannu Remes
Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi
Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…
subject Julius Krohn ja…
Hannu Remes
Lönnrotin sanat virossa
”Jokaiselta oppineelta virolaiselta pitäisi vaatia parempaa tutustumista suomen kieleen, mikä ei olekaan vaikeaa, koska se on paljolti samanlainen kuin viro. Suomen kielestä ja suomalaisten kirjoista tulee…
subject Lönnrotin sanat…
Hannu Remes
Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
Hannu Remes
Runotyttö Tartossa
Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…
subject Runotyttö Tartossa
Hannu Remes
Tarvitseeko kenkäseppä juomalaan parantajaa?
Olisiko aikoinaan voitu kehittää yhteinen suomen ja viron kirjakieli? Vielä 1800-luvulla oli melko yleisesti vallalla käsitys, että läheiset sukukielemme, kuten karjala, vepsä ja viro, ovat ”suomalaisia…
subject Tarvitseeko kenkäseppä…
Hannu Remes
Virolainen sanalahja
Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subject Virolainen sanalahja
Hannu Remes
Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subject Suomen kielen kautta…
Raivo Riim
Tuokiokuvia 720-vuotiaasta Rakveresta
Elettiinkö Rakveressa jo kivikaudella?
Kivikaudella – siis noin 8 000 vuotta sitten? Tuskinpa sentään! Mutta parikymmentä kilometriä Rakveresta pohjoiseen sijaitsevalla Lammasmäen suosaarekkeella…
Andry Ruumet
Yhdessä tekemisen jaettu ilo
Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
subject Yhdessä tekemisen…
Janne Saarikivi
Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Hyvät arvovieraat, lugupeetud ekstsellentsid, hyvät ystävät, armsad sõbrad. Tilaisuuden järjestäjät pyysivät minua tänään esittämään täällä ”yhden ajatuksen”. Esitän niitä nyt kuitenkin ainakin puolitoista.
subject Puhe Tuglas-seura…
Janne Saarikivi
Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä
Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subject Suomi ja Viro ovat…
Kari Sallamaa
Sata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subject Sata vuotta etnofuturismia
Juhani Salokannel
Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä
On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…
subject Historian pelastaja…
Juhani Salokannel
Jaan Kaplinski Suomessa
Tapasin Jaan Kaplinskin ensi kerran kesällä 1970 Tallinnan fennougristikongressin yhteydessä, ja haastattelin häntä Suomen radioon. Hänen runonsa olivat tehneet minuun suuren vaikutuksen, ja halusin esitellä…
subject Jaan Kaplinski Suomessa
Juhani Salokannel
Jaan Kaplinski täyttää vuosia
Jaan Kaplinski täyttää 60 vuotta 22. päivänä tammikuuta. Hän on Viron kirjallisuuden toinen vuodesta toiseen esille nouseva Nobel-ehdokas Jaan Krossin ohella, ja siitä virolaiset ovat ylpeitä. Mutta Kaplinskin…
subject Jaan Kaplinski täyttää…
Juhani Salokannel
Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto
Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subject Jaan Krossin omaelämäkerrallinen…
Juhani Salokannel
Koulupoika, vanki, professori
Akateemikko Paul Aristen hiljattain julkaistu muistelmateos on Viron historian ja kulttuurihistorian kultakaivos, vavahduttavaa ja suorasukaista luettavaa.
subject Koulupoika, vanki,…
Juhani Salokannel
Laivamatkailun tähtihetkiä
Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
subject Laivamatkailun tähtihetkiä
Juhani Salokannel
Olemisen avara hiljaisuus
”Muistan, miten teininä luin kirjaa nimeltä Olemisen avara hiljaisuus. Se kuvasi tiedon ja kokemuksen, tieteen ja uskonnon sekä ruumiin ja teknologian suhteita runollisesti, kirkkaasti ja selkeästi. Tuntui…
subject Olemisen avara hiljaisuus
Juhani Salokannel
Uhman ja toivon kevät
Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject Uhman ja toivon…
Hanna Samola
Kartanon pellolta talonpojan pataan
erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
subject Kartanon pellolta…
Hanna Samola
P. I. Filimonov
P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…
subject P. I. Filimonov
Hanna Samola
Palkokasvit virolaisessa keittiössä
Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
subject Palkokasvit virolaisessa…
Hanna Samola
Urmas Vadi
Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…
subject Urmas Vadi
Hanna Samola
Viron värejä Helsingissä
Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…
subject Viron värejä Helsingissä
Anneli Saro
Viron paradoksit ja teatterin paradoksit
Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.
subject Viron paradoksit…
Mikko Savikko
Ananaksesta asbestiin
Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…
subject Ananaksesta asbestiin
Mikko Savikko
Huippukokeille virolaiset raaka-aineet
Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…
subject Huippukokeille virolaiset…
Mikko Savikko
Kalajuttuja
Virolaisten ruokapöydästä tällä hetkellä useimmiten löytyvä kala on norjalainen lohi, jonka tarjoukset houkuttelevat kauppaketjujen asiakkaita viikoittain ostoksille. Jonkin verran suuremmissa marketeissa…
subject Kalajuttuja
Mikko Savikko
Makeutta elämään
Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…
subject Makeutta elämään
Mikko Savikko
Miten soppa syntyy?
Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.
subject Miten soppa syntyy?
Mikko Savikko
Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?
Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.
subject Parantavat kasvit…
Mikko Savikko
Säilyvää ruokaa matkamuistoksi
Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.
subject Säilyvää ruokaa…
Mikko Savikko
Syyssato säilöön
Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.
subject Syyssato säilöön
Mikko Savikko
Trendikäs ja perinteinen sika
Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.
subject Trendikäs ja perinteinen…
Mikko Savikko
Virolaista pikaruokaa
Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.
subject Virolaista pikaruokaa
Liis Seljamaa
Musiikkia suviyössä
Virolaiset rakastavat käydä kesällä paitsi teatteriesityksissä, myös musiikkifestivaaleilla. Edellisinä koronakesinä monet festivaalit joko peruuntuivat tai niiden ohjelmistoa supistettiin huomattavasti.…
subject Musiikkia suviyössä
Pihla Maria Siim, Laura Assmuth
”Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon?” – Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta
Useat haastattelemamme Virosta Suomeen muuttaneiden perheiden lapset tuntevat olevansa kotonaan sekä Virossa että Suomessa. Liikkuminen kahden maan välillä ei kuitenkaan ole lasten mielestä aina ”siistiä”.…
subject ”Olisiko parempi…
Rein Sikk
Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle
Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…
subject Kohukuuset vievät… subject Skandaalsed kuused…
Rein Sikk
Nyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa
Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…
subject Nyrkin ja Leninin… subject Rusika ja Lenini…
Markku Sippola
Talouksien ja työmarkkinoiden tango
Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
subject Talouksien ja työmarkkinoiden…
Enn Soosaar
Paratiisi vai diktatuuri?
Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subject Paratiisi vai diktatuuri?
Katariina Suurpalo
Hiljaisuuden vangit
Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…
subject Hiljaisuuden vangit
Katariina Suurpalo
Vaiko Eplik – muusikko Raplasta
Vaiko Eplik on virolaisen kevyen musiikin nero. Tätä mieltä ovat lähes kaikki kriitikoista tavallisiin musiikinkuuntelijoihin. Eplik on muusikko, joka voi julkaista omalla levymerkillään kaksi vironkielistä…
subject Vaiko Eplik – muusikko…
Katariina Suurpalo
1944
”Kuka teistä ei ole ollut Saksan armeijassa?”, kysyy Jüri Jõgi (Kristjan Üksküla) vuoden 1944 syksyllä Saarenmaalla kolmelta puna-armeijaan pakkovärvätyltä nuorukaiselta. Kukaan ei vastaa kieltävästi.…
subject 1944
Katariina Suurpalo
Anne Veski
Anne Veski on yksi Viron tunnetuimmista laulajattarista, ollut jo vuosikymmeniä. Musiikin pariin Veskin on vienyt kohtalo, ja kuten monet muutkin virolaiset, hän on laulanut koko ikänsä.
subject Anne Veski
Katariina Suurpalo
Elämänloukussa
Veiko Õunpuun elokuva Viimeiset kertoo nuoresta miehestä Rupista, joka tekee töitä Lapissa sijaitsevalla kaivoksella. Rupi näkee kaivoksessa sekä pillerikaupassa mahdollisuuden päästä elämässään pidemmälle…
subject Elämänloukussa
Katariina Suurpalo
Ihmisyyden ja elämän inspiroimana
Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…
subject Ihmisyyden ja elämän…
Katariina Suurpalo
Jaan Praks – Tutkimusmatkalla avaruuteen
Suomen ensimmäistä satelliittia suunnitellaan ja rakennetaan Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella. Aalto-1-satelliitti on määrä laukaista avaruuteen vuoden 2014 lopussa. Tämä kaikki…
subject Jaan Praks – Tutkimusmatkalla…
Katariina Suurpalo
Join the liveliest startup community in Europe
Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…
subject Join the liveliest…
Katariina Suurpalo
Juhlavuoden kannet kuvaa Gabriela Liivamägi
Gabriela Liivamägi on tarttolainen valokuvaaja, joka tällä hetkellä kuvaa ammatikseen lähinnä teatteria ja elokuvaa. Valokuvaus olikin graafista suunnittelua opiskelleen Liivamägin harrastus, jota varten…
subject Juhlavuoden kannet…
Katariina Suurpalo
Jussi Tupamäki – jääkiekkovalmentaja
Viron jääkiekkomaajoukkueen valmentajana aloitti viime keväänä suomalainen Jussi Tupamäki. Puolen vuoden Virossa olon jälkeen hän vastailee monien hämmästykseksi tiedotusvälineiden kysymyksiin sujuvalla…
subject Jussi Tupamäki –…
Katariina Suurpalo
Kansikuva: Tõnu Runnel
Teknologia on luovuuden ilmaisemisen työväline. Taidetta ei ole koskaan ollut ilman muotoa. Ja muoto, ilmaisuväline on paljolti riippuvainen teknologiasta.” Tänä vuonna Elon kansikuvat on kuvannut sekä…
subject Kansikuva: Tõnu…
Katariina Suurpalo
Koiratyttö Lotta ja tarkoin varjeltu Keksijäkylä
Suomalaisissa elokuvateattereissa nähdään keväällä uusi Lotta-elokuva Lotta ja kadonneet lohikäärmeet. Kiltteyteen ja väkivallattomuuteen perustuvat Lottaelokuvat ovat kasvaneet Virossa valtavaksi ilmiöksi…
subject Koiratyttö Lotta…
Katariina Suurpalo
Maun perässä maalle
Ruoka on viime vuosina noussut ihmisten elämässä lähes uskonnon asemaan. Joku uskoo hiilihydraatittomaan ruokavalioon, joku luomuruokaan. Käsite puhdas ruoka on laajasti käytössä. Kuimetsan kylässä Raplamaalla…
subject Maun perässä maalle
Katariina Suurpalo
Miekkailija
Klaus Härön uusi elokuva Miekkailija on juuri niin kaunis ja surullinen kuin hänen elokuvansa voi odottaa olevan. Anna Heinämaan käsikirjoitus kertoo virolaisen Endel Nelisin tarinan. Päähenkilö on nuoruudessaan…
subject Miekkailija
Katariina Suurpalo
Mies metsästä
Virolainen identiteetti löytyy metsästä. Valdur Mikita selittää kirjoissaan, miksi virolaiset ovat sellaisia kuin ovat ja miksi identiteetistä on tärkeää puhua.
subject Mies metsästä
Katariina Suurpalo
Mitä tapahtuu ketjun lopussa?
Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…
subject Mitä tapahtuu ketjun…
Katariina Suurpalo
Näkemiin Neuvostoliitto
Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…
subject Näkemiin Neuvostoliitto
Katariina Suurpalo
Omaperäinen ja arvoituksellinen Konrad Mägi
Espoon Modernin taiteen museossa EMMAssa on esillä virolaistaiteilija Konrad Mägin (1878–1952) laaja retrospektiivinen näyttely. Mägin aikalaisistaan erottava rohkea värinkäyttö, upeat intensiiviset…
subject Omaperäinen ja arvoituksellinen…
Katariina Suurpalo
Päevad, mis ajasid segadusse
1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…
subject Päevad, mis ajasid…
Katariina Suurpalo
Pelon kautta euforiseen vapauteen
Viron itsenäisyys palautettiin 30 vuotta sitten elokuussa 1991. Miten nuoret aikuiset kokivat dramaattiset tapahtumat ja millaisiin asioihin vapaus heidän elämässään tiivistyi?
subject Pelon kautta euforiseen…
Katariina Suurpalo
Soppalinnan salaseura
Kun aikuiset muuttuvat lapsiksi, tuleeko lasten muuttua aikuisiksi, jotta tilanteesta selvitään? Soppalinnan salaseura -elokuvan perusteella voi todeta, että ei missään nimessä. Hankalien tilanteiden selvittämiseen…
subject Soppalinnan salaseura
Katariina Suurpalo
Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta
Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject Suomenvirolaisten…
Katariina Suurpalo ja Anu Kippasto
Suurlähetystörakennus edustaa virolaisuutta
Viron Helsingin-suurlähetystön Kaivopuistossa sijaitsevaan rakennukseen on tehty peruskorjaus. Valkoinen funktionalistinen rakennus on saanut Kamp Arhitektid -toimiston suunnittelijoiden avulla nykyaikaisen…
subject Suurlähetystörakennus…
Katariina Suurpalo
Tallinn Music Weekin monet kasvot
Musiikkialan konferenssista ja showcase-festivaalista yhdeksi Euroopan tärkeimmistä kaupunkifestivaaleista kehittynyt Tallinn Music Week haluaa tarjota jotain, mitä täälläpäin maailmaa ei ole ennen nähty.
subject Tallinn Music Weekin…
Katariina Suurpalo
Valokuvaaja Ove Maidla
Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…
subject Valokuvaaja Ove…
Katariina Suurpalo
Virolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe
Eräässä saksalaisessa sananlaskussa kehotetaan menemään sinne, mistä kuuluu laulua, sillä siellä on hyviä ihmisiä. Niin uskovat myös Silver ja Annika Lumi. He tekevät kutsumustyötään Suomessa musiikin…
subject Virolainen musiikkikoulu… subject Helsingi Eesti Muusikastuudio…
Ele Süvalep
Kirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subject Kirjallinen Noor-Eesti
Indrek Tammeaid
Loittoneeko Viro Suomesta?
Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…
subject Loittoneeko Viro…
Tiit Tammaru, Karin Torpan, Jussi S. Jauhiainen
Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa
Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…
subject Suomen virolaiset… subject Eestlased Soomes…
Kaarel Tarand
150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista
Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…
subject 150 vuotta myöhemmin…
Kaarel Tarand
Suhteita vahingoittava kielihäiriö
Joidenkin tietojen perusteella Suomen ja Viron kulttuurisuhteita voidaan pitää kukoistavina ja kehittyvinä. Mutta on myös päinvastainen, synkkä ja tummanpuhuva näkökulma nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.…
subject Suhteita vahingoittava… subject Suhteid hukutav…
Kaarel Tarand
Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut
Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
subject Viron nuoruusvuosien…
Kristiina Teiss
Virolaisten normalisointi suomalaisessa tv-sarjassa
Alkaako Viro-narratiivi normalisoitua Suomessa? Yhtenä mittarina voidaan ilman muuta pitää viihdettä: näkyvätkö Viro ja virolaiset suomalaisessa viihteessä, millaisina ne näyttäytyvät, ja miten suomenvirolaiset…
subject Virolaisten normalisointi… subject Eestlased Soome…
Vappu Thurlow
Olemisen äärellä – katsaus virolaiseen grafiikkaan
Piirtäminen ja kaivertaminen ovat olemukseltaan kovin erilaisia: toinen on spontaania ja vauhdikasta, toinen vaatii tarkkaa työtä, eikä tehtyä piirtoa saa enää kumitettua pois. Monet taidegraafikot kuitenkin…
subject Olemisen äärellä…
Külli-Riin Tigasson
Millainen on Viro vuonna 2050?
Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…
subject Millainen on Viro…
Harri Tiido
Suuri Tallinna ja pieni Viro
Poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön on tyypillistä kaikille maille. Jos ajattelemme Viroa lautasena ja valtaa sekä vaurautta punnuksina, Tallinna upottaisi…
subject Suuri Tallinna ja… subject Suur Tallinn ja…
Madis Tiik
FinStonia 2025
Suuret muutokset saavat yleensä alkunsa pienistä asioista. Aloitettuani syyskuussa 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi palveluväylän maahantuoja. Minut oli…
subject FinStonia 2025
Ene-Margit Tiit
Virolaiset Virossa
Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subject Virolaiset Virossa
Ilmar Tomusk
Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi
Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…
subject Viron kielen matka… subject Poliitiline sõltumatus…
Siiri Toomik
Joskus ammoin sekä tässä ja nyt
Nyt sitten olen Suomessa, minulla on henkilötunnus ja verokorttikin. Viime vuonna puoliksi leikillään eikä lainkaan epätoivoisesti ilmoille heitetty lause – nyt ei muu auta kuin lähteä Suomeen töihin –…
subject Joskus ammoin sekä… subject
Siiri Toomik
Vanhan-Võromaan savusaunatavat
Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…
subject Vanhan-Võromaan… subject Vana-Võromaa suitsusaunakombestik
Kristina Traks
Peipsiveere
Tartumaalla Peipsijärven rantaa reunustavaa Emajõe-Suursoota voi luonnehtia jokaisen luonnosta kiinnostuneen paratiisiksi – täällä ei ole massaturismia, metsänhakkuita, rikki myllättyjä metsäteitä, siivottomia…
subject Peipsiveere subject Rännak Eesti metsikuimas…
Uno Trumm, SA Virumaa Muuseumid ja SA Narva Muuseum
Rakveren ja Narvan linnat
Rakvere ja Narva ovat esihistoriallisten ja keskiaikaisten kulkuväylien solmukohtiin kasvaneita kaupunkeja, joiden itseoikeutettuja katseenkääntäjiä ovat ikivanhat ja vankat linnat. Kummallakin Virumaan…
subject Rakveren ja Narvan…
Erkki Tuomioja
Suomenlahden rajaamaa historiaa
Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
subject Suomenlahden rajaamaa…
Udo Uibo
Ragulka, kada – ritsa
Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…
subject Ragulka, kada –…
Udo Uibo
Sateenkaari – Vikerkaar
Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…
subject Sateenkaari – Vikerkaar
Jaan Undusk
Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa
Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…
subject Persoonasta, häpeästä…
Vaapo Vaher
Paratiisin Tõnun jatkumo
Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…
subject Paratiisin Tõnun…
Tarmo Vahter
Miten Pätsin aika sai taas värit
Tarmo Vahter kertoo, miten hän päätti kirjoittaa kirjan Konstantin Pätsin ajan onnellisimmasta vuodesta, ja millainen siitä tuli.
subject Miten Pätsin aika…
Martin Vaino
Lähtevätkö nuoret virolaiset vaaliuurnille?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (Soveltavan antropologian keskus) tutki syksyllä 2021 nuorten äänestyskäyttäytymistä SA Liberaalne Kodanik (Liberaali kansalainen) -säätiön tilauksesta. Keskuksen muiden…
subject Lähtevätkö nuoret… subject Kas noor Eesti valija…
Vaino Väljas
Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa
Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
subject Kansallisen ja yleisliittolaisen…
Vaino Väljas
Vironmieliset kommunistit
Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
subject Vironmieliset kommunistit
Hannele Valkeeniemi
Hysteeriset naiset ja muita huomioita virolaisesta keskustelukulttuurista
Jos tulisi tiivistää virolainen keskusteluilmasto yhteen sanaan, se olisi tunnepitoinen. Tämän luonnehdinnan tekevät virolaiset itse, ja sen voi vahvistaa myös suomalainen tarkkailija. Virolainen julkinen…
subject Hysteeriset naiset…
Hannele Valkeeniemi
Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta
nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
subject Viron inkerinsuomalaiset…
Heikki Valsta
Veljo Tormis ja kansanlaulun pelastaminen
Veljo Tormis teki pitkän elämän työn varsinkin kuoro musiikin parissa. Hänen kynästään syntyi viitisen sataa laulua tai teosta erilaisille kuorokokoonpanoille. Sävellystensä teksteinä hän käytti paitsi…
subject Veljo Tormis ja…
Jouko Vanhanen
Eesti laul < Suomen laulu < Suomis sång
Vinyylikokoelmani täydentyi hiljattain 1972 julkaistulla Eesti väljapaistvaid lauljaid -sarjaan kuuluvalla, Benno Hansenin (1891–1952) laulutaidetta esittelevällä levyllä. Benno Hansen, ”Viron Šaljapin”,…
subject Eesti laul < Suomen…
Jouko Vanhanen
Elokuun päiviä
Kävi niin, että ryhdyin kirjoittamaan tätä tekstiä 20. elokuuta. Nykyisin Tallinnan Nõmmella asuvana oli tietenkin ensimmäinen tehtäväni sinä päivänä työntää Viron sinimustavalkoinen lippu tangossaan seinätelineeseen…
subject Elokuun päiviä
Jouko Vanhanen
Totuus ja tragedia
Virolainen Johannes Hint kirjoitti jatkosodan aikana suomalaisella vankileirillä ollessaan lyhyen kuvauksen Viron oloista miehitys- ja sotavuosina. Tuon 20-sivuisen painotuotteen nimi on Todellisuuskuvia…
subject Totuus ja tragedia
Jouko Vanhanen
Urheiden matkamiestemme kertomuksia
Virossa on levinnyt sanonta, jonka mukaan ”joka satamassa on ainakin yksi virolainen”, ja tuon sanonnan luojaksi muistetaan aina mainita Hemingway. Mutta missä amerikkalainen kirjailija Ernst Hemingway…
subject Urheiden matkamiestemme…
Jaana Vasama
Alussa oli Tibu
Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…
subject Alussa oli Tibu
Jaana Vasama
Anne Pikkov, Piret Raud ja Kertu Sillaste
Anne Pikkov (s. 1974) on graafinen suunnittelija, jonka kädestä syntyvät yhtä lailla kirjan kuvitukset, aikakauslehtikuvitukset, julisteet kuin rakennuksien visuaalinen ilme. Hotellin ulkoseinän ikkunapintojen…
subject Anne Pikkov, Piret…
Jaana Vasama
Hertan hidas ja ajaton muoti
Jokainen virolainen on kasvanut villatuotteiden ympäröimänä, niin myös saarenmaalainen käsityöyrittäjä Hertta Võido. Perinnekuvioin neulotut sukat, lapaset ja villapaidat sekä käsinkirjaillut kodintekstiilit…
subject Hertan hidas ja…
Jaana Vasama
Klassikko jo syntyessään
Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…
subject Klassikko jo syntyessään
Jaana Vasama
Kun intohimona on puu
Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…
subject Kun intohimona on…
Jaana Vasama
Lutherin vanerituoleista Bubble Boy -valaisimiin
Virolaisella huonekaluteollisuudella ja -muotoilulla on pitkät perinteet.
subject Lutherin vanerituoleista…
Jaana Vasama
Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan
Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…
subject Maailmaa voi muuttaa…
Jaana Vasama
Muotiguru Tiina Talumees
Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…
subject Muotiguru Tiina…
Jaana Vasama
Rakkaudesta virolaiseen taiteeseen
Säveltäjä Juhani Komulaisen piti hankkia asunto Tallinnasta 2000-luvun alkupuolella. Itse asiassa kakkosasunnolle oli kaksi vaihtoehtoista kaupunkia, Tallinna ja Pariisi. Komulainen oli viettänyt Pariisin…
subject Rakkaudesta virolaiseen…
Jaana Vasama
Rakvere – Tallinnan uusin esikaupunki
Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa. Pienten kaupunkien päättäjät miettivät kuumeisesti, miten saada asukkaat pysymään kaupungissa ja unelmoivat samalla muuttotappiollisten vuosien selättämisestä.…
subject Rakvere – Tallinnan…
Jaana Vasama
Takkien puutarhuri Janika Saar
Lapsuuden muistot, Viron luonto, kansanperinne ja vuodenajat löytyvät kaikki Janika Saarin luomista upeista takeista. Ympärillä oleva luonto ja ihmiset ovat hänelle jatkuva inspiraation lähde.
subject Takkien puutarhuri…
Jaana Vasama
Trolla-tossut – Viron Reinot
Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…
subject Trolla-tossut –…
Jaana Vasama
Lilli Jahilo: Unelmat ovat toteuttamista varten
Lilli Jahilo on tehnyt sen, mistä moni nuori nainen haaveilee. Hän on luonut tiensä muodin huipulle.
subject Lilli Jahilo: Unelmat…
Rein Veidemann
Tuglas-elämys
Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…
subject Tuglas-elämys subject Tuglase-elamus
Mart Velsker
Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta
Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…
subject Rakkautta, historiaa… subject Armastust, ajalugu…
Elo Viiding
Kuka olen, mitä ja miten kirjoitan ja luen?
Se, kuka mielestäni olen, on yhteiskunnan, kasvatuksen, koulutuksen ja omien mielikuvieni tai omakuvieni sulautuma. Kaikkien sosiaalisten persoonien sekoitus tilanteesta riippuen. Ergo, en tunne…
subject Kuka olen, mitä… subject Kes ma olen, mida…
Georgi Viies
Koiran elämää Helsingissä
Perheenjäsenemme, 11-vuotias cockerspanieli Liiloo, muutti muiden mukana Suomeen. Hän sopeutui hyvin, mutta oli meillä myöskin totuttelua vaativia asioita.
subject Koiran elämää Helsingissä subject
Georgi Viies
Minun esineeni Suomesta
Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…
subject Minun esineeni Suomesta subject Minu Soome asjad
Jüri Viikberg
Onko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?
Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subject Onko ulkomailla… subject Kas eesti keel välismaal…
Jüri Viikberg
Virolaisista ulkomailla
Hyvä on siellä, missä meitä ei ole.
Kun sinne palaamme, on vanha vaiva vastassa jälleen.
(Palamuse)
Lia Virkus
Ehdotuksia Viron ystävän juhlapöytään
Ruokakirjailija Lia Virkus on koonnut Viron ystäville ehdotuksia syntymäpäiväpöytään. Kokeile yhtä tai useampaa, kutsu kaverit kylään tai järjestä herkkuhetki työpaikallasi.
subject Ehdotuksia Viron…
Lia Virkus
Leipäkeitto – leivasupp
Leipäkeitto on monissa Pohjois-Eurooppalaisissa keittiöissä varsin perinteinen ruoka. Sen perusraaka-aineet ovat vesi ja ruisleipä.
subject Leipäkeitto – leivasupp
Lia Virkus
Omena-marsipaanipiirakka
Syksyllä pääsemme taas nauttimaan kotimaisista omenoista, niistä voi tehdä vaikkapa sitruunalla maustetun omena-marsipaanipiirakan. Tämä herkku sopii erityisesti kahvin kanssa nautittavaksi. Piirakan voi…
subject Omena-marsipaanipiirakka
Lia Virkus
Omena-suklaalevite
Viron puutarhat ovat täynnä omenapuita ja tänä syksynä myös puut ovat täynnä omenoita. Virossa keitetään paljon hilloa, puristetaan mehua, ja leivotaan omenapiirakoita. Myös uuniomenat on suosittu jälkiruoka.…
subject Omena-suklaalevite
Mikko Virta
Huoli Viron metsistä
Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
subject Huoli Viron metsistä
Mikko Virta
Jouhikkoduo villitsee Virossa
Puuluup on noussut virolaisen musiikin ykkösnimiin. Vuoden yhtyeeksi tammikuussa valittu Puuluup yhdistelee musiikissaan vanhoja perinteitä ja uusia elektronisia soundeja.
subject Jouhikkoduo villitsee… subject Hiiu kannel hullutab…
Mikko Virta
Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa
Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.
subject Kaikkien veneiden…
Mikko Virta
Kansallismaisema sykähdyttää
Tunne on kuin maailman laidalla. Jyrkänteen reunalla kasvaa yksinäinen pihlaja, jonka oranssinpunaiset marjat hehkuvat värikkäinä sinistä merta vasten. Suomenlahden ulappa piirtää viivan horisonttiin.…
subject Kansallismaisema…
Mikko Virta
Pohjoisen paikallisia makuja
Pohjois-Viro on vuoden 2021 virallinen ruoka-alue Virossa. Pohjoisimman Viron herkkuja pääsee maistelemaan kartanoissa, maatiloilla ja ruokatapahtumissa.
subject Pohjoisen paikallisia…
Mikko Virta
Setomaalta Saarenmaalle ja Narvasta Pärnuun
Matkailun ammattilaiset eri puolilta Viroa kertovat, mitä uutta on tulevana kesänä luvassa.
subject Setomaalta Saarenmaalle…
Mikko Virta
Suon, metsän ja joen maa
Astun ulos autosta, lokakuinen tuuli puhaltaa Karuskosen parkkipaikalla. Kaikesta huomaa, että syksy on jo pitkällä. Puut pudottelevat keltaisia lehtiään ja metsä kuulostaa hiljaiselta. Vain muutama närhi…
subject Suon, metsän ja…
Mikko Virta
Tulivuorten tuntija palasi juurilleen
Tallinnassa asuva seismologi Heidi Soosalu on kahden maan kansalainen, jonka juuret ovat syvällä Viron maaperässä. Tiedenaisen urasta hän haaveili jo lapsena.
subject Tulivuorten tuntija…
David Vseviov
Viron ihme
Ihmeitä ei voi järjellä selittää. Eikä tarvitsekaan. Selitetty ihme ei ole enää ihme. Tämä pätee myös Viron itsenäistymiseen ja uudelleenitsenäistymiseen. Se on tarina, joka on antanut meille paljon erilaisia…
subject Viron ihme
Seppo Zetterberg
Eduard Vilde Lammassaaressa 1906
Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.
subject Eduard Vilde Lammassaaressa…
Seppo Zetterberg
Huvimatkoja yli Suomenlahden
Säännöllinen höyrylaivaliikenne yli Suomenlahden käynnistettiin kesällä 1837, jolloin upouusi Storfursten-laiva aloitti. Matkoja tehtiin sekä aikataulun mukaan että ylimääräisillä vuoroilla huvimatkalaisia…
subject Huvimatkoja yli…
Seppo Zetterberg
Konrad Mägi Pohjolassa ja Pariisissa
Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Viron historian suuri käännekohta. Se politisoi perinteisen Suomen-sillan. Suomeen tuli sekä poliittisia pakolaisia että monien kulttuurialojen edustajia.
subject Konrad Mägi Pohjolassa…
Seppo Zetterberg
Muumio lasiarkussa
Räävelin eli Tallinnan suuria nähtävyyksiä 1800-luvulla oli Nigulisten kirkon kappelissa lasiarkussa lepäävä muumioitunut vainaja. Ylen vilkas ei matkailijoiden virta Vironmaan kuvernementin pääkaupunkiin…
subject Muumio lasiarkussa
Seppo Zetterberg
Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Helsingissä
Helmikuun alussa 1918 Helsinkiin saapui Viron ulkomaandelegaatio, joka oli matkalla länteen hankkiakseen tunnustuksen Viron pian julistettavalle itsenäisyydelle. Suomessa oli juuri alkanut sisällissota,…
subject Viron ulkomaandelegaatio…
Seppo Zetterberg
Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Suomessa
Elon edellisessä numerossa Viron ulkomaandelegaatio pysähtyi helmikuun alussa 1918 punaiseen Helsinkiin matkallaan kohti Ruotsia. Sisällissotaa käyvässä Suomessa eteneminen ei sujunut suunnitelmien mukaan,…
subject Viron ulkomaandelegaatio…
Seppo Zetterberg
Viron ykkösperhe Hämeessä
Suomalaiset isännät olivat 9. heinäkuuta 1871 tarjonneet Alppilan ravintolassa parastaan virolaisille vierailleen Lydia Koidulalle sekä J. V. ja Harry Jannsenille. Seuraavana aamuna nämä lähtivät junalla…
subject Viron ykkösperhe…
Seppo Zetterberg
Viron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm
Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…
subject Viron-vaeltaja O.…
Seppo Zetterberg
Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – Aurora Karamzinin kartanossa Espoossa
Elon edellisessä numerossa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkasta 1833.
subject Von Schultz-Bertram…
Seppo Zetterberg
Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – ”Tämä on paratiisi!”
Sarjan kahdessa edellisessä osassa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkoista 1833 ja 1858.
subject Von Schultz-Bertram…
Seppo Zetterberg
”Sini-Musta-Valkoinen” – tietoisku Virosta 1918
Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut…
subject ”Sini-Musta-Valkoinen”…
Opi viroa Jupiterin avulla
Monien mielestä viroa on mukavinta opiskella luokassa opettajan johdolla ja yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä oppimisen rinnalla ja lisäksi nykyään on myös paljon mahdollisuuksia opiskella viroa kotisohvalla.…
subject Opi viroa Jupiterin…
Uksest ja aknast – virolaisen kirjallisuuden festivaali verkossa
Uksest ja aknast -virolaisen kirjallisuuden virtuaalifestivaali järjestettiin 16.–30.11. Eesti Majan Youtube-kanavalla. Sarjan ovat tuottaneet Viron kirjallisuutta Suomessa aktiivisesti esittelevät Suomen…
subject Uksest ja aknast…Arkistossa 447 artikkelia, lajiteltu julkaisuajan mukaan (uusin ensin).
Jaana Vasama
Hertan hidas ja ajaton muoti
Jokainen virolainen on kasvanut villatuotteiden ympäröimänä, niin myös saarenmaalainen käsityöyrittäjä Hertta Võido. Perinnekuvioin neulotut sukat, lapaset ja villapaidat sekä käsinkirjaillut kodintekstiilit…
subject Hertan hidas ja…
Ain Alvela
Kohonneet hinnat panevat perivirolaisen kärsivällisyyden koetukselle
Viime vuoden keväästä lähtien Viron yhteiskuntaa on ravistellut hyperinflaatio, joka kiihtyi elokuussa 25 prosenttiin, kirkkaasti euroalueen korkeimmalle tasolle. Energian hintojen osuus tästä on 14–16…
subject Kohonneet hinnat… subject Euroopa kalleimaks…
Kristina Traks
Peipsiveere
Tartumaalla Peipsijärven rantaa reunustavaa Emajõe-Suursoota voi luonnehtia jokaisen luonnosta kiinnostuneen paratiisiksi – täällä ei ole massaturismia, metsänhakkuita, rikki myllättyjä metsäteitä, siivottomia…
subject Peipsiveere subject Rännak Eesti metsikuimas…
Martin Vaino
Lähtevätkö nuoret virolaiset vaaliuurnille?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (Soveltavan antropologian keskus) tutki syksyllä 2021 nuorten äänestyskäyttäytymistä SA Liberaalne Kodanik (Liberaali kansalainen) -säätiön tilauksesta. Keskuksen muiden…
subject Lähtevätkö nuoret… subject Kas noor Eesti valija…
Meeri Ott
Kannen kuva: Hildegard Reimann
Tuglas-seuran Elo-lehden vuoden 2023 kansikuvat ovat tarttolaisen Hildegard Reimannin käsialaa. Hän yhdistelee taiteessaan usein sarjakuvamaisia henkilöhahmoja, eloisia värejä ja kollaasitaidetta.
subject Kannen kuva: Hildegard…
Arja Korhonen
Pienet kansat tarvitsevat fiksuja ihmisiä
Voiko pölynimurin avulla kiivetä kattoon? Miten vaihtaa auton rengas, kun apuvälineinä on vain ilmapatjan pumppu ja muovisäkki? Miten mitata urheilijan kyvykkyyttä?
subject Pienet kansat tarvitsevat… subject Väikesed rahvad…
Rain Kooli
Viron politiikkavuotta värittivät Ukrainan sodan pitkät varjot
Neljä suurta aihetta, jotka ovat viime vuoden aikana eniten vaikuttaneet virolaiseen politiikkaan.
subject Viron politiikkavuotta… subject Eesti poliitika-aasta…
Tarmo Vahter
Miten Pätsin aika sai taas värit
Tarmo Vahter kertoo, miten hän päätti kirjoittaa kirjan Konstantin Pätsin ajan onnellisimmasta vuodesta, ja millainen siitä tuli.
subject Miten Pätsin aika…
Uno Trumm, SA Virumaa Muuseumid ja SA Narva Muuseum
Rakveren ja Narvan linnat
Rakvere ja Narva ovat esihistoriallisten ja keskiaikaisten kulkuväylien solmukohtiin kasvaneita kaupunkeja, joiden itseoikeutettuja katseenkääntäjiä ovat ikivanhat ja vankat linnat. Kummallakin Virumaan…
subject Rakveren ja Narvan…
Hildegard Reimann
Uusi näkökulma kieli- ja kulttuurikysymykseen
Kaupunkielämä – etenkin jossakin Virossa niin tavallisessa neuvostoaikaisessa elementtikerrostalossa – tuo päiväjärjestykseen kysymyksen oman asuintilan jakamisen mahdollisuudesta. Monet meistä ovat kironneet…
subject Uusi näkökulma kieli-…
Silja Hurskainen
Pelissä on enemmän kuin voitto
Vuosien 1990–1991 taitteessa alkoi olla selvää, että Neuvostoliitto hajoaa. Myös koripallojoukkue Tallinnan Kalev oli äärimmäisen tiukkojen päätösten edessä: jatkaako pelaamista Neuvostoliiton pääsarjassa…
subject Pelissä on enemmän…
Saara Mildeberg
Itä-Virumaan läpimurto
Mitäs pidit? True adventure, vuoret ja…” Istun Kutaisi–Tallinna-lentokoneessa, odotan nousukiitoa ja kuuntelen pari riviä taaempana istuvien nuorten virolaismiesten yhteenvetoa päättymässä olevasta…
subject Itä-Virumaan läpimurto
Mikko Virta
Kansallismaisema sykähdyttää
Tunne on kuin maailman laidalla. Jyrkänteen reunalla kasvaa yksinäinen pihlaja, jonka oranssinpunaiset marjat hehkuvat värikkäinä sinistä merta vasten. Suomenlahden ulappa piirtää viivan horisonttiin.…
subject Kansallismaisema…
Arja Korhonen
Missio Narva
Ivan Sergejev oli vain vuoden vanha, kun hän 1980-luvun lopussa muutti vanhempiensa mukana Venäjän puolelta Narvaan. ”Minulla oli hyvä lapsuus sekä mukavat ja fiksut vanhemmat, jotka laittoivat minut oppimaan…
subject Missio Narva
Janne Saarikivi
Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Hyvät arvovieraat, lugupeetud ekstsellentsid, hyvät ystävät, armsad sõbrad. Tilaisuuden järjestäjät pyysivät minua tänään esittämään täällä ”yhden ajatuksen”. Esitän niitä nyt kuitenkin ainakin puolitoista.
subject Puhe Tuglas-seura…
Sirpa Kähkönen
Puhe Tuglas-seura 40 -juhlaseminaarissa
Arvoisa juhlayleisö. On suuri kunnia ja myöskin suuri ilo minulle olla täällä tänään puhumassa. Viro on minulle ehkä sama kuin ymmärtääkseni Suomi japanilaisille. Yhtä aikaa tuttu, vieras, arkinen, läheinen…
subject Puhe Tuglas-seura…
Indrek Mäe
Nuorena miljardifirman omistajaksi
Veriff kasvoi yksisarvisen mittoihin kuluvan vuoden tammikuussa. Yhtiön perustaja, Hiidenmaalta kotoisin oleva 28-vuotias Kaarel Kotkas ryhtyi yrittäjäksi ratkaistakseen ongelman, johon oli henkilökohtaisesti…
subject Nuorena miljardifirman…
Hannu Remes
Lönnrotin sanat virossa
”Jokaiselta oppineelta virolaiselta pitäisi vaatia parempaa tutustumista suomen kieleen, mikä ei olekaan vaikeaa, koska se on paljolti samanlainen kuin viro. Suomen kielestä ja suomalaisten kirjoista tulee…
subject Lönnrotin sanat…
Tapio Mäkeläinen
Latvialainen keittiö, virolaistakaan täysin unohtamatta
Juttelin hiljattain vanhan virolaisen tuttavani kanssa, joka on ortodoksipappi. Olimme molemmat tulleet samaan tulokseen, että yhtenäisellä alueella, joka alkaa Etelä-Virosta ja jatkuu rajan yli Pohjois-Latviaan,…
subject Latvialainen keittiö,…
Hannu Oittinen
Linna ja linn
Itämerensuomalainen linna on jo vuosisatoja sitten siirtänyt osan merkityssisällöstään varsinaisen linnoituksen ympärille syntyneeseen yhteisöön tai kaupunkiin. Näin ovat Suomessakin saaneet alkunsa Savonlinna…
subject Linna ja linn
Anne Bykova
Kuulen unessani sireenit
Sota on tehnyt sen meille selväksi: ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta. On vain nykyhetki.
subject Kuulen unessani…
Anniina Ljokkoi
Elin Toona Gottschalk tietää, miltä lapsesta tuntuu paeta sotaa
Ulkovirolainen kirjailija Elin Toona Gottschalk pakeni Haapsalusta 7-vuotiaana perheensä kanssa pienellä veneellä. Vuosi sitten hän muutti Floridasta takaisin synnyinkaupunkiinsa. Tänä vuonna hänelle myönnettiin…
subject Elin Toona Gottschalk…
Jaana Vasama
Rakvere – Tallinnan uusin esikaupunki
Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa. Pienten kaupunkien päättäjät miettivät kuumeisesti, miten saada asukkaat pysymään kaupungissa ja unelmoivat samalla muuttotappiollisten vuosien selättämisestä.…
subject Rakvere – Tallinnan…
Aleksi Haukka
Disco Elysium
Suomalaisten tietokonepeliyhtiöiden maailmanlaajuinen menestys nousi valtakunnalliseen tietoisuuteen ensiksi peliyhtiö Rovion Angry Birdsin (2009) ja sitten Supercellin suuren rahallisen menestyksen myötä.…
subject Disco Elysium
Raul Rebane
Unelma
Siitä on lähes 60 vuotta. Oli kirkas elokuun yö. Kaksi virolaista maalaispoikaa oli onnellisina ulkona. Toinen oli saanut lahjaksi kiinalaisen taskulampun. Se oli tuolloin suuri asia. Toinen pojista osoitti…
subject Unelma
Indrek Mäe
Pipedrive
Loppuvuodesta 2020 Viro sai viidennen yksisarvisensa, kun myynninhallintaohjelmistoja valmistava ohjelmistoyritys Pipedrive ilmoitti yhdysvaltalaisen miljardöörin tehneen enemmistösijoituksen yhtiöön.…
subject Pipedrive subject Pipedrive
Arja Korhonen
Bisnesenkeli rakentaa uutta Ukrainaa
It-asiantuntija ja riskisijoittaja Jaanika Merilolla on meriittejä vaikka muille jakaa, mutta ennen kaikkea hän on Ukrainan patriootti.
subject Bisnesenkeli rakentaa…
Liis Seljamaa
Musiikkia suviyössä
Virolaiset rakastavat käydä kesällä paitsi teatteriesityksissä, myös musiikkifestivaaleilla. Edellisinä koronakesinä monet festivaalit joko peruuntuivat tai niiden ohjelmistoa supistettiin huomattavasti.…
subject Musiikkia suviyössä
Järvi Lipasti
Teetä pitkin Viroon
Eräs suomalainen tuttavani sanoi pari vuotta sitten, että Viro ei ole kahvi- vaan teemaa. Kun ihmettelin asiaa, hän kertoi, että Virossa kylään mennessään hänelle tarjotaan aina teetä, ei kahvia. Virolaisten…
subject Teetä pitkin Viroon
Anneli Randla
Kaksi kartanoa, tallit ja koulu
Mitä yhteistä on Eliel Saarisen piirtämällä Tarton Paavalinkirkolla, KOKO Arhitektid -toimiston suunnittelemalla Baltian rautatieaseman torilla ja Haapsalussa sijaitsevalla Villa Friedheimilla? Kaikki…
subject Kaksi kartanoa,… subject Kaks lossi ja tallid,…
Irene Käosaar
Siirtymisestä vironkieliseen opetukseen
Uudelleenitsenäistynyt Viro sai 1990-luvun alussa perinnöksi kaksikielisen koulutusjärjestelmän, ja venäjänkieliset koulut toimivat vironkielisten rinnalla yhä edelleen. Venäjänkielisissä kouluissa opiskelee…
subject Siirtymisestä vironkieliseen… subject Eestikeelsele õppele…
Hannu Oittinen
Sanavalmis ajatus
Virolainen aforistiikka on elellyt varsin erillään suomalaisesta kollegastaan. Kokoelmien määrissä Suomi on kurottunut edelle pitemmän ajan kuluessa niin, että meillä voidaan katsoa ilmestyneen mietelmiä…
subject Sanavalmis ajatus
Ville Hytönen
Kalakolhoosin sydämessä
Kuvittele Varsinais-Suomen kokoisen alueen talouselämää dominoiva kalastuskolhoosi. Kuvittele itsesi sinne töihin raskaissa työvaatteissa perkaamaan kalaa. Kaikkialle läpitunkeva kalantuoksu seuraa sinua…
subject Kalakolhoosin sydämessä
Tapio Mäkeläinen
Līgo, līgo
Jollei maailmanmestaruuskisat, niin ainakin Euroopan mestaruuden juhannuksen vietossa voittavat kirkkaasti latvialaiset. Hopealla lienevät virolaiset ja pronssin kotiin päin vetäen antaisin suomalaisille,…
subject Līgo, līgo
Indrek Mäe
Yksisarvinen Wise
Wise, entiseltä nimeltään TransferWise, on yksisarvinen, joka teki perustajistaan Viron ensimmäiset miljardöörit. Miljoonia euroja se on tuonut jo satojen virolaisten taskuihin. Lontoon pörssiin listautuneen…
subject Yksisarvinen Wise subject Üksarvik Wise
Kirsti Narinen
Suomen ja Viron suhteiden tulevaisuusselvitys valmistunut – mis siis?
Idean päivitettävästä Suomen ja Viron suhdeselvityksestä lausui ulkoministeri Urmas Reinsalu maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlassa kesäkuussa 2020. Tavatessaan helmikuussa 2021 pääministerit Sanna…
subject Suomen ja Viron…
Hannu Oittinen
Kino
Suomessa elokuvien esittämisen historia alkoi Helsingin Seurahuoneelta eli nykyiseltä kaupungintalolta 28. kesäkuuta 1896. Tuolloin Pietarista saapuneiden Lumièren veljesten piti esitellä tuoretta keksintöään…
subject Kino subject Kino
Kadri Kaljurand
Kaksi tuntia onneen
Moonika Siimetsin dokumenttielokuva 2 tundi õnneni kertoo Suomessa asuvista ja työskentelevistä virolaisista, heidän kotoutumisestaan, omien juurten muistamisesta ja unohtamisesta, ikävästä…
subject Kaksi tuntia onneen subject Kaks tundi õnneni
Joanna Hoffmann
Naisia Viron nykytaiteen huipulla
Virossa on jo 1800-luvulta alkaen vaikuttanut useita menestyviä naistaiteilijoita, jotka ovat suuresti rikastaneet paikallista kulttuurielämää. Esimerkiksi baltiansaksalaista Julie Hagen-Schwarzia (1824–1902)…
subject Naisia Viron nykytaiteen… subject Naised eesti kaasaegse…
Mikko Virta
Jouhikkoduo villitsee Virossa
Puuluup on noussut virolaisen musiikin ykkösnimiin. Vuoden yhtyeeksi tammikuussa valittu Puuluup yhdistelee musiikissaan vanhoja perinteitä ja uusia elektronisia soundeja.
subject Jouhikkoduo villitsee… subject Hiiu kannel hullutab…
Kristiina Teiss
Virolaisten normalisointi suomalaisessa tv-sarjassa
Alkaako Viro-narratiivi normalisoitua Suomessa? Yhtenä mittarina voidaan ilman muuta pitää viihdettä: näkyvätkö Viro ja virolaiset suomalaisessa viihteessä, millaisina ne näyttäytyvät, ja miten suomenvirolaiset…
subject Virolaisten normalisointi… subject Eestlased Soome…
Helja Kirber
Sanakirjat auttavat oppimaan viroa
Sanakirjat ovat verraton apu jokaisen vieraan kielen opiskelussa. Monet viron kielen sanakirjoista löytyvät Eesti Keele Instituutin sivuilta (portaal.eki.ee/sonaraamatud.html). Suomi–viro-sanakirja (www.eki.ee/dict/fie/)…
subject Sanakirjat auttavat…
Pirjo Kääriäinen
Mistä on tulevaisuuden vaatteet tehty?
Kun hämähäkki kutoo seittiään talon nurkkaan, se tuskin tietää valmistavansa yhtä maailman vahvimmista tekstiileistä. Se tuottaa jokaiseen seitin osaan erilaista proteiinia: yhdellä kiinnitetään verkko…
subject Mistä on tulevaisuuden… subject Millest valmistatakse…
Katariina Suurpalo
Virolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe
Eräässä saksalaisessa sananlaskussa kehotetaan menemään sinne, mistä kuuluu laulua, sillä siellä on hyviä ihmisiä. Niin uskovat myös Silver ja Annika Lumi. He tekevät kutsumustyötään Suomessa musiikin…
subject Virolainen musiikkikoulu… subject Helsingi Eesti Muusikastuudio…
Raivo Riim
Tuokiokuvia 720-vuotiaasta Rakveresta
Elettiinkö Rakveressa jo kivikaudella?
Kivikaudella – siis noin 8 000 vuotta sitten? Tuskinpa sentään! Mutta parikymmentä kilometriä Rakveresta pohjoiseen sijaitsevalla Lammasmäen suosaarekkeella…
Peep Ehasalu
Hotelli Viru 50
Viisikymmentä vuotta sitten Tallinnan keskustassa avasi ovensa uusi hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, modernin arkkitehtuurin mestarinäyte, jonka olivat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit ja pystyttäneet…
subject Hotelli Viru 50 subject Viru hotell 50
Reet Mark
Miljard ja maalaukset jälleen Tartossa
Miljard Kilk ilmestyi Tarton hillittyyn, taiturimaiseen ja erittäin konservatiiviseen taide-elämään 18-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä. Silloisen Tarton edistyksellisimmät taidetapahtumat järjestettiin…
subject Miljard ja maalaukset… subject Miljard 25 aasta…
Järvi Lipasti
Kilukin on kala
Helmikuisen Viron itsenäisyyspäivän juhlapöydässä maustetut kilohailit ovat viime vuosina nousseet yhä arvokkaampaan asemaan. Maustetusta kilohailista (viroksi piprakilu tai vürtsikilu)…
subject Kilukin on kala subject Tallinna kilud =…
Marju Lauristin
Päätöksenteko kaipaa uudistuskuuria
Viron johtavat yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja ympäristötieteilijät ovat 25 vuoden aikana nostaneet Viron inhimillisen kehityksen vuosiraporteissa (Eesti inimarengu aruanne) kaukokatseisesti esiin yhteiskunnan…
subject Päätöksenteko kaipaa…
Indrek Mäe
Viidessä vuodessa yksisarviseksi
Bolt, entiseltä nimeltään Taxify, on yksisarviseksi kasvanut startup-yritys, jota virolaiset oikeutetusti pitävät yhtenä kaikkien aikojen suurimmista menestystarinoista. Niin Euroopassa kuin muuallakin…
subject Viidessä vuodessa… subject Viie aastaga ükssarvikuks
Joanna Hoffmann
Trendikäs ja luontoystävällinen virolainen tekstiilidesign
Virolaisella tekstiilitaiteella ja -designilla on pidemmät ja monimuotoisemmat perinteet kuin voisi äkkipäätään ajatella. Tekstiilituotannosta tuli 1800-luvun teollisen vallankumouksen myötä yksi alueen…
subject Trendikäs ja luontoystävällinen… subject Trendikas ja loodussõbralik…
Harri Tiido
Suuri Tallinna ja pieni Viro
Poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön on tyypillistä kaikille maille. Jos ajattelemme Viroa lautasena ja valtaa sekä vaurautta punnuksina, Tallinna upottaisi…
subject Suuri Tallinna ja… subject Suur Tallinn ja…
Kaarel Tarand
Suhteita vahingoittava kielihäiriö
Joidenkin tietojen perusteella Suomen ja Viron kulttuurisuhteita voidaan pitää kukoistavina ja kehittyvinä. Mutta on myös päinvastainen, synkkä ja tummanpuhuva näkökulma nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.…
subject Suhteita vahingoittava… subject Suhteid hukutav…
Opi viroa Jupiterin avulla
Monien mielestä viroa on mukavinta opiskella luokassa opettajan johdolla ja yhdessä ryhmän kanssa. Ryhmässä oppimisen rinnalla ja lisäksi nykyään on myös paljon mahdollisuuksia opiskella viroa kotisohvalla.…
subject Opi viroa Jupiterin…
Kadri Kaljurand
Kratt on epätavanomainen koko perheen elokuva
Kratin alkuperä on syvällä virolaisessa kansanperinteessä. Kratti on taikaolento, joka tuli- tai kipinävuona ympäriinsä lennellessään kuljettaa mukanaan erilaista varallisuutta. Varhaisten uskomusten mukaan…
subject Kratt on epätavanomainen… subject Ebatavaline koguperefilm…
Arja Korhonen
Leffasutena yössä
Pimeiden öiden elokuvafestivaali, kotoisasti PÖFF, on houkuttanut Viron filmihulluja teattereihin jo neljännesvuosisadan vuoden synkimpään aikaan ja hivuttautunut suurten festivaalien harvalukuiseen eliittiin.
subject Leffasutena yössä
Juha Kääriäinen
Kannen kuva: Iris Kivisalu
Tuglas-seuran juhlavuoden lehtien kansikuvat ovat tallinnalaisen Iris Kivisalun käsialaa. Hänen kuvansa ovat sekoitus runollisuutta, nostalgiaa, toteutuneita sekä toteutumattomia unelmia, tummaa kauneutta…
subject Kannen kuva: Iris…
Samuli Haapasalo
Kurki, kieli ja folklore
Kurki on luovuttanut voimakkaaseen ääneensä perustuvan, lyhyen kurg nimensä Viron kielessä kahdelle haikaralle, ”kurjelle”, joiden koko nimet ovat valge toonekurg, lyhyesti kurg…
subject Kurki, kieli ja… subject Sookurg, keel ja…
Peep Ehasalu
Nukketeatterista nuorisoteatteriksi
Viron SNT:n valtiollinen nukketeatteri, Viron nukketeatteri, Viron nukke- ja nuorisoteatteri, NUKU teater – edellisen näytäntökauden alussa teatterissa päätettiin siirtää nämä nimet historiaan ja jatkaa…
subject Nukketeatterista… subject Nukuteatrist Noorsooteatriks
Joanna Hoffmann
Virolaisen valaisinmuotoilun kirkkaat tähdet
Suomalainen design tunnetaan kautta maailman, ja hyvästä syystä. Tunnettuutta ja tunnustusta on ansainnut myös virolaisten alan ammattilaisten puhdasmuotoinen, omaleimainen ja laadukas tuotanto. Sen juuret…
subject Virolaisen valaisinmuotoilun… subject Eesti valgustidisaini…
Jüri Viikberg
Onko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?
Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subject Onko ulkomailla… subject Kas eesti keel välismaal…
Katariina Suurpalo
Omaperäinen ja arvoituksellinen Konrad Mägi
Espoon Modernin taiteen museossa EMMAssa on esillä virolaistaiteilija Konrad Mägin (1878–1952) laaja retrospektiivinen näyttely. Mägin aikalaisistaan erottava rohkea värinkäyttö, upeat intensiiviset…
subject Omaperäinen ja arvoituksellinen…
Hannu Oittinen
”Järjenhoitaja”
Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…
subject ”Järjenhoitaja”
Jouko Vanhanen
Eesti laul < Suomen laulu < Suomis sång
Vinyylikokoelmani täydentyi hiljattain 1972 julkaistulla Eesti väljapaistvaid lauljaid -sarjaan kuuluvalla, Benno Hansenin (1891–1952) laulutaidetta esittelevällä levyllä. Benno Hansen, ”Viron Šaljapin”,…
subject Eesti laul < Suomen…
Rein Kuresoo
Alutaguse on Viron nuorin kansallispuisto
Viron uusin kansallispuisto, 43 568 hehtaarin kokoinen Alutaguse, perustettiin vuonna 2018 Koillis-Viron luonnon ja maisemien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Historiallisesti Alutagusen seutu tunnetaan…
subject Alutaguse on Viron… subject Alutaguse on Eesti…
Seppo Zetterberg
Konrad Mägi Pohjolassa ja Pariisissa
Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Viron historian suuri käännekohta. Se politisoi perinteisen Suomen-sillan. Suomeen tuli sekä poliittisia pakolaisia että monien kulttuurialojen edustajia.
subject Konrad Mägi Pohjolassa…
Silja Hurskainen
Kotona kahvilassa
Suhteeni Tallinnan kanssa alkaa kahvilasta. Oli alkuvuosi 2008, minä ensiraskauteni viime metreillä ja juuri tajunnut, että Kadriorgin puiston laidalla olevassa keltaisessa rakennuksessa oli kahvila. Se…
subject Kotona kahvilassa subject Kohvikus kodus
Mikko Virta
Tulivuorten tuntija palasi juurilleen
Tallinnassa asuva seismologi Heidi Soosalu on kahden maan kansalainen, jonka juuret ovat syvällä Viron maaperässä. Tiedenaisen urasta hän haaveili jo lapsena.
subject Tulivuorten tuntija…
Kaja Kunnas
Epäpoliittinen tiedemiespresidentti
Viron presidentti Alar Karis osaa soittaa viulua ja muuttaa hiiren DNA:ta. Politiikassa hän on uusi tulokas, jonka ihanne on viisas ja älykäs kansa.
subject Epäpoliittinen tiedemiespresidentti
Hannu Oittinen
Shakki eli male
Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…
subject Shakki eli male
Juhan Hellerma
Mielikuva virolaisista metsäkansana syntyi neuvostoaikana
Laajalle levinneen mielikuvan mukaan virolaisille on tunnusomaista erityislaatuinen luonto- ja metsäsuhde, joka yltää aikojen alkuhämäriin saakka. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsämyytin historia onkin…
subject Mielikuva virolaisista…
Hannu Remes
Tarvitseeko kenkäseppä juomalaan parantajaa?
Olisiko aikoinaan voitu kehittää yhteinen suomen ja viron kirjakieli? Vielä 1800-luvulla oli melko yleisesti vallalla käsitys, että läheiset sukukielemme, kuten karjala, vepsä ja viro, ovat ”suomalaisia…
subject Tarvitseeko kenkäseppä…
Mikko Virta
Pohjoisen paikallisia makuja
Pohjois-Viro on vuoden 2021 virallinen ruoka-alue Virossa. Pohjoisimman Viron herkkuja pääsee maistelemaan kartanoissa, maatiloilla ja ruokatapahtumissa.
subject Pohjoisen paikallisia…
Katariina Suurpalo ja Anu Kippasto
Suurlähetystörakennus edustaa virolaisuutta
Viron Helsingin-suurlähetystön Kaivopuistossa sijaitsevaan rakennukseen on tehty peruskorjaus. Valkoinen funktionalistinen rakennus on saanut Kamp Arhitektid -toimiston suunnittelijoiden avulla nykyaikaisen…
subject Suurlähetystörakennus…
Riho Grünthal
Onko kielisilta unohtunut?
Suomen ja Viron maantieteellisestä läheisyydestä, kulttuurisista yhteyksistä ja kielellisistä yhtäläisyyksistä on kirjoitettu puhuttu paljon ja pitkään. Eikö aihetta ole jo riittävästi tahkottu? Eiväthän…
subject Onko kielisilta… subject Kas keelesild on…
Juhani Salokannel
Olemisen avara hiljaisuus
”Muistan, miten teininä luin kirjaa nimeltä Olemisen avara hiljaisuus. Se kuvasi tiedon ja kokemuksen, tieteen ja uskonnon sekä ruumiin ja teknologian suhteita runollisesti, kirkkaasti ja selkeästi. Tuntui…
subject Olemisen avara hiljaisuus
Silja Hurskainen
Kieli, joka meni ihon alle
Tallinnan satamasta kotiin ajellessa Bolt-kuljettaja kummasteli lapsiani, jotka puhuivat keskenään suomea. Kerroin viroksi, että suomalaisia tässä ollaan kaikki tyynni. ”Ai, mutta te puhutte hyvää viroa.…
subject Kieli, joka meni… subject Keel, mis puges…
Maiu Juurik
Kesästä ja lomailusta tällä ja toisella puolella lahtea
Mitä tehdä, kun katala koronavirus pakottaa pysymään kesälläkin aloillaan? Jopa niin aloillaan, ettei edes matkailu kahden kotimaan – Viron ja Suomen – välillä käy päinsä. Kun on seurattava koronan ilmaantuvuuslukuja,…
subject Kesästä ja lomailusta… subject Suvest ja suvitamisest…
Maimu Berg
Muistoja Suomen Viron-instituutista
Kun 1980-luvun lopussa elämä Virossa vähän vapautui, satuin näkemään Tallinnan Draamateatterissa yleisön joukossa K-kaupan Väiskin, ja omaksikin yllätyksekseni tervehdin häntä. Hänhän oli Suomen televisiota…
subject Muistoja Suomen…
Samuli Haapasalo
Turturikyyhky virolaisessa maisemassa
Koin elokuun 10. päivänä jotakin hyvin eksoottista, sellaista, että vastaavaa sattuu vain harvoin.
subject Turturikyyhky virolaisessa… subject Turtelituvi Eesti…
Jüri Viikberg
Virolaisista ulkomailla
Hyvä on siellä, missä meitä ei ole.
Kun sinne palaamme, on vanha vaiva vastassa jälleen.
(Palamuse)
Katariina Suurpalo
Pelon kautta euforiseen vapauteen
Viron itsenäisyys palautettiin 30 vuotta sitten elokuussa 1991. Miten nuoret aikuiset kokivat dramaattiset tapahtumat ja millaisiin asioihin vapaus heidän elämässään tiivistyi?
subject Pelon kautta euforiseen…
Ville Hytönen
Saarelaisten auringon alla
Saarenmaa ja sen sisarsaari Muhu merkitsevät mannervirolaisille samaan aikaan jonkinlaista periferiaa, mutta yhtäältä myös erikoisasemaa, jonkinlaista erikoista ylpeydenaihetta. Suomalaiset katselevat…
subject Saarelaisten auringon…
Maiu Juurik
”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”
Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
subject ”Igal linnul oma… subject Igal linnul oma…
Hannu Oittinen
Riigikogu ja riikinkukko
Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…
subject Riigikogu ja riikinkukko
Anne Joutsenlahti-Lankinen
Suomessa ja Virossa eletään kaikkien aikojen puutarhakesää
Matka Suomenlahden yli on lyhyt, mutta puutarhojen kasvillisuus lahden eri puolilla on monin paikoin varsin erilaista. Juuri erilaisuudessa, ja samaan aikaan tuttuudessa, piilee naapurimaan puutarhojen…
subject Suomessa ja Virossa…
Jaana Vasama
Lilli Jahilo: Unelmat ovat toteuttamista varten
Lilli Jahilo on tehnyt sen, mistä moni nuori nainen haaveilee. Hän on luonut tiensä muodin huipulle.
subject Lilli Jahilo: Unelmat…
Hannu Remes
Eino Leinon virolaisaiheisissa runoissa soi vapauden maru ja purjehtivat Yösalon hahdet
Eino Leino (1878–1926) oli Viron ystävä, estofiili, ja aikanaan merkittävä Suomen ja Viron kulttuurisillan rakentaja. Hänen kiinnostustaan etelänaapuriamme kohtaan virittivät jo varhaislapsuudessa vanhimman…
subject Eino Leinon virolaisaiheisissa…
Arja Korhonen
Eugen Tamberg ja katsojan huijaamisen taito
Mikä yhdistää elokuvia Tove, Marian paratiisi, Puhdistus, Helene ja Ikitie? No ainakin yksi mies, joka on ollut mukana niissä kaikissa.
subject Eugen Tamberg ja…
Rein Kuresoo
Lahemaan kansallispuiston puoli vuosisataa
Kun Suomeen vuonna 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto (joka nykyään on osa Pyhä-Luoston kansallispuistoa), Virossa ei vielä oltu valmiita ajatukseen omasta kansallispuistosta. Maasta ei katsottu…
subject Lahemaan kansallispuiston… subject Lahemaa rahvuspark…
Silja Hurskainen
Urheilusta, vakavasti
Harrastan jonkin verran penkkiurheilua. Vanhan liiton tilastoniiloksi minusta ei ole enkä aamulla herättyäni katso teksti-tv:stä NHL-tuloksia, mutta kepeä urheilun ilmiöiden seuraaminen on minusta hauskaa.
subject Urheilusta, vakavasti subject Spordist, tõsiselt
Kai Lobjakas
Johdatus virolaiseen designiin
Design kytkeytyy jokapäiväiseen elämäämme hyvin monin tavoin ja monessa mittakaavassa, aina vaatteista, kotitaloustavaroista ja ajoneuvoista taloihin, ympäristöihin ja ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen…
subject Johdatus virolaiseen… subject Sissejuhatus Eesti…
Gunnar Okk
Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä
Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
subject Suomalais-virolainen…
Mikko Virta
Setomaalta Saarenmaalle ja Narvasta Pärnuun
Matkailun ammattilaiset eri puolilta Viroa kertovat, mitä uutta on tulevana kesänä luvassa.
subject Setomaalta Saarenmaalle…
Samuli Haapasalo
Lahdilla ja luhdilla, niityillä ja metsissä
Arktisten vesilintujen ja kahlaajien kevätmuuttajat lentävät suuressa voimassaan ”Suomen- ja Vironlahtea” myöten toukokuussa. Miljoonien vesilintujen, hanhien ja kahlaajien muuton huippukohta on toukokuun…
subject Lahdilla ja luhdilla,… subject Lahtedel ja luhtadel,…
Samuli Haapasalo
Viron tulvan ja kevään linnut
Viron viides vuodenaika on erityinen. On tulva!
subject Viron tulvan ja… subject Eesti suurvete ja…
Indrek Tammeaid
Loittoneeko Viro Suomesta?
Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…
subject Loittoneeko Viro…
Olle Järv, Kerli Müürisepp
Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisi
Miksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana…
subject Virolaiset Suomessa… subject Eestlased Soomes…
Rein Kuresoo
Viron lehdesniityt
Lehdesniityt kaunistivat satakunta vuotta sitten Viron maisemia kaikkialla Varblan, Mihklin, Kosen ja Kuusalun kirkkojen väliin vedettävän kuvitteellisen viivan pohjoispuolella. Lehdesniittyalueella ei…
subject Viron lehdesniityt subject Eesti puisniidud
Kai Lobjakas
Läpinäkyvä maailma – Tarbeklaas ja paikallinen kauneus
Suomessa arvostetaan kotimaista lasisuunnittelua. Monissa perheissä on käytössä niin Iittalan, Riihimäen kuin Nuutajärven lasiesineitä, ja ihmiset tuntevat tuotteet ja niiden tekijät nimeltä. Viron Iittala…
subject Läpinäkyvä maailma… subject Läbipaistev maailm…
Silja Hurskainen
Äiti koululaboratoriossa
Minulla on kaksi lasta, joista toinen käy tavallista, kunnallista virolaista koulua ja toinen suomalaista koulua. Siksi minulta ulkosuomalaisena kysytään hyvin usein, kumman maan koulujärjestelmä on mielestäni…
subject Äiti koululaboratoriossa subject Ema koolilaboris
Mikko Virta
Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa
Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.
subject Kaikkien veneiden…
Heikki Valsta
Veljo Tormis ja kansanlaulun pelastaminen
Veljo Tormis teki pitkän elämän työn varsinkin kuoro musiikin parissa. Hänen kynästään syntyi viitisen sataa laulua tai teosta erilaisille kuorokokoonpanoille. Sävellystensä teksteinä hän käytti paitsi…
subject Veljo Tormis ja…
Eero Haapanen
Virolaisia Sipoon saarilla
Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…
subject Virolaisia Sipoon…
Jaana Vasama
Takkien puutarhuri Janika Saar
Lapsuuden muistot, Viron luonto, kansanperinne ja vuodenajat löytyvät kaikki Janika Saarin luomista upeista takeista. Ympärillä oleva luonto ja ihmiset ovat hänelle jatkuva inspiraation lähde.
subject Takkien puutarhuri…
Samuli Haapasalo
Virolaisen metsäsaarekkeen miljöö ja linnut
Metsäsaarekkeet antavat virolaiselle maaseutumaisemalle aivan erityistä ilmettä. Peltojen yksittäiset tammet vielä koristavat maisemaa grafiikallaan. Kun peltoja on miljoona hehtaaria, maisematyyppi vallitsee…
subject Virolaisen metsäsaarekkeen… subject Eesti metsatukkade…
Hannele Valkeeniemi
Hysteeriset naiset ja muita huomioita virolaisesta keskustelukulttuurista
Jos tulisi tiivistää virolainen keskusteluilmasto yhteen sanaan, se olisi tunnepitoinen. Tämän luonnehdinnan tekevät virolaiset itse, ja sen voi vahvistaa myös suomalainen tarkkailija. Virolainen julkinen…
subject Hysteeriset naiset…
Silja Hurskainen
Latistumisesta kohti loistoa
Missä kohden niin hienoa asiaa alkoi pitää itsestäänselvänä? Ja miksi pitää tapahtua ikäviä, ravistelevia asioita, ennen kuin tajuaa, että kaikkia munia ei todellakaan pidä laittaa yhteen koriin?
subject Latistumisesta kohti… subject Allakäigutrepist…
Katariina Suurpalo
Koiratyttö Lotta ja tarkoin varjeltu Keksijäkylä
Suomalaisissa elokuvateattereissa nähdään keväällä uusi Lotta-elokuva Lotta ja kadonneet lohikäärmeet. Kiltteyteen ja väkivallattomuuteen perustuvat Lottaelokuvat ovat kasvaneet Virossa valtavaksi ilmiöksi…
subject Koiratyttö Lotta…
Ville Hytönen
Vielä kerran autotalleista
Olen kirjoittanut niistä aiemminkin, mutta vain ohimennen. Neuvostoliittolaiset garaažit, nuo venäläisten miesten kurkkujen säilöntään, vodkan juomiseen ja kaikenlaiseen touhuamiseen tarkoitetut paikat,…
subject Vielä kerran autotalleista subject Veelkord garaažidest
Uksest ja aknast – virolaisen kirjallisuuden festivaali verkossa
Uksest ja aknast -virolaisen kirjallisuuden virtuaalifestivaali järjestettiin 16.–30.11. Eesti Majan Youtube-kanavalla. Sarjan ovat tuottaneet Viron kirjallisuutta Suomessa aktiivisesti esittelevät Suomen…
subject Uksest ja aknast…
Jaana Vasama
Lutherin vanerituoleista Bubble Boy -valaisimiin
Virolaisella huonekaluteollisuudella ja -muotoilulla on pitkät perinteet.
subject Lutherin vanerituoleista…
Hannu Remes
Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subject Suomen kielen kautta…
Mikko Savikko
Kalajuttuja
Virolaisten ruokapöydästä tällä hetkellä useimmiten löytyvä kala on norjalainen lohi, jonka tarjoukset houkuttelevat kauppaketjujen asiakkaita viikoittain ostoksille. Jonkin verran suuremmissa marketeissa…
subject Kalajuttuja
Rein Kuresoo
Virolainen metsä kautta aikojen
Vuoden 9000 eKr. tienoilla eli aikana, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Viron alueelle, maa oli lähes kauttaaltaan metsien ja soiden peitossa. Metsästäjä-keräilijöiden toiminnalla ei ollut…
subject Virolainen metsä… subject Eesti mets läbi…
Hannu Oittinen
Ojamaa ja Voionmaa
Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…
subject Ojamaa ja Voionmaa
Arja Korhonen
Mies, joka ei halua kertoa tarinoita
Tunne on epärealistinen. Odottaminen oli tosi raskasta ja tylsää, mutta nyt kun taakka on pudonnut hartioilta, olo on pari päivää ollut täysin hervoton”, elokuvaohjaaja Veiko Õunpuu yrittää pukea tuntojaan…
subject Mies, joka ei halua…
Hannele Valkeeniemi
Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta
nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
subject Viron inkerinsuomalaiset…
Marju Kõivupuu
Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subject Martit ja katrit… subject Mardid ja kadrid…
Tiit Tammaru, Karin Torpan, Jussi S. Jauhiainen
Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa
Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…
subject Suomen virolaiset… subject Eestlased Soomes…
Katariina Suurpalo
Elämänloukussa
Veiko Õunpuun elokuva Viimeiset kertoo nuoresta miehestä Rupista, joka tekee töitä Lapissa sijaitsevalla kaivoksella. Rupi näkee kaivoksessa sekä pillerikaupassa mahdollisuuden päästä elämässään pidemmälle…
subject Elämänloukussa
Heikki Rausmaa
Viron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subject Viron raha
Arja Korhonen
Triksteri ja sugrittaja
Kännyköiden herätyskellot alkavat kilahdella heti kolmen jälkeen. Ullakon hämärissä yritetään kömpiä ulos mahdollisimman hiljaa, nukkuvia herättämättä. Perinteisen virolaisen maalaistalon pihalla kumottaa…
subject Triksteri ja sugrittaja
Heidi Iivari
”Halusin näyttää äidilleni, että lasta voi kasvattaa myös rakkaudella”
Tie kulkee sateen kirkastaman Lahemaan mäntymetsän läpi kohti Viron pohjoisinta niemeä Viinistua. Oppaana pelkääjän paikalla istuu Hanneleele Kaldmaa, joka on hypännyt kyytiini Tallinnasta. Perillä Viinistussa,…
subject ”Halusin näyttää…
Mikko Savikko
Huippukokeille virolaiset raaka-aineet
Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…
subject Huippukokeille virolaiset…
Tapio Mäkeläinen
Unelmasta todeksi
Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
subject Unelmasta todeksi
Külli-Riin Tigasson
Millainen on Viro vuonna 2050?
Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…
subject Millainen on Viro…
Ville Hytönen
Marsipaania!
Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.
subject Marsipaania! subject Martsipan
Anniina Ljokkoi
Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote
Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
subject Kauramaito on vuosisatoja…
Timo Nikunen
Lavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta
Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…
subject Lavatähti Jaak Joalan…
Heidi Iivari
Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää
Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…
subject Rap-muusikko nublu…
Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa
Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
subject Naisella on ollut…
Mikko Savikko
Makeutta elämään
Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…
subject Makeutta elämään
Toomas Hiio
150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject 150 vuotta Virolaisten… subject 150 aastat Eesti…
Katariina Suurpalo
Näkemiin Neuvostoliitto
Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…
subject Näkemiin Neuvostoliitto
Heikki Rausmaa
Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta
Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subject Suomen tunnustuksesta…
Jaana Vasama
Trolla-tossut – Viron Reinot
Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…
subject Trolla-tossut –…
Anniina Ljokkoi
Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa
Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…
subject Virolaiset rynnivät…
Hannu Remes
Virolainen sanalahja
Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…
subject Virolainen sanalahja
Mikko Savikko
Miten soppa syntyy?
Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.
subject Miten soppa syntyy?
Heikki Rausmaa
Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina
Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
subject Suomen ja Viron…
Hannu Oittinen
Neitsytpolku ja Neitsyttorni
Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.
subject Neitsytpolku ja…
Heidi Iivari
Tartto vuonna 2024
Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…
subject Tartto vuonna 2024
Mart Velsker
Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta
Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…
subject Rakkautta, historiaa… subject Armastust, ajalugu…
Mare Ainsaar, Andu Rämmer, Ave Roots
Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?
Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…
subject Onko Suomen ja Viron… subject Kui sarnased on…
Vaapo Vaher
Paratiisin Tõnun jatkumo
Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…
subject Paratiisin Tõnun…
Ville Hytönen
Maailman ympäri, muttei kotiin
Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…
subject Maailman ympäri,… subject Ümber maailma, aga…
Mikko Savikko
Virolaista pikaruokaa
Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.
subject Virolaista pikaruokaa
Jaana Vasama
Rakkaudesta virolaiseen taiteeseen
Säveltäjä Juhani Komulaisen piti hankkia asunto Tallinnasta 2000-luvun alkupuolella. Itse asiassa kakkosasunnolle oli kaksi vaihtoehtoista kaupunkia, Tallinna ja Pariisi. Komulainen oli viettänyt Pariisin…
subject Rakkaudesta virolaiseen…
Maiu Juurik
”Minä lähden, Jaak!”
…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…
subject ”Minä lähden, Jaak!” subject Mina lähen, Jaak!
Tapio Mäkeläinen
Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?
Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
subject Uusien nähtävyyksien…
Janne Saarikivi
Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä
Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subject Suomi ja Viro ovat…
Ville Hytönen
Kaljaa ja kirveenheittoa
Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.
subject Kaljaa ja kirveenheittoa subject Õlu ja kirvevise
Heikki Rausmaa
Satavuotias Tarton rauhansopimus
Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
subject Satavuotias Tarton…
Juhani Salokannel
Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä
On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…
subject Historian pelastaja…
Katariina Suurpalo
Kansikuva: Tõnu Runnel
Teknologia on luovuuden ilmaisemisen työväline. Taidetta ei ole koskaan ollut ilman muotoa. Ja muoto, ilmaisuväline on paljolti riippuvainen teknologiasta.” Tänä vuonna Elon kansikuvat on kuvannut sekä…
subject Kansikuva: Tõnu…
Mai Levin
Eduard Wiiralt – virolaisen taidegrafiikan suurhahmo
Eduard Wiiraltin (1898–1954) näyttelystä Helsingin Ateneumissa tuli taannoin kuluneeksi neljännesvuosisata. Ateneumin tuolloinen museonjohtaja Soili Sinisalo valitsi loppuvuodesta 1993 avatun näyttelyn…
subject Eduard Wiiralt –…
Mikko Savikko
Ananaksesta asbestiin
Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…
subject Ananaksesta asbestiin
Järvi Lipasti
Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?
Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subject Ollako vai eikö…
Katariina Suurpalo
Hiljaisuuden vangit
Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…
subject Hiljaisuuden vangit
Karl Pajusalu
Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä
Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subject Viron kielikirjosta… subject Eesti keelerikkusest…
Annekatrin Kaivapalu
Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä
Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…
subject Miten virolaiset… subject
Hannu Oittinen
Johannes Pääsukese tõeline elu
Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…
subject Johannes Pääsukese…
Heikki Rausmaa
Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi
Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subject Barclay de Tolly,…
Jaana Vasama
Klassikko jo syntyessään
Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…
subject Klassikko jo syntyessään
Heidi Iivari
Valga / Valka
On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…
subject Valga / Valka subject Valga/Valka
Heidi Iivari
Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja
Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…
subject Jiri Tintera – kutistuvien…
Timo Nuoranen
Henkien aikaan
Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…
subject Henkien aikaan
Rain Kooli
Viron eläkejärjestelmä murroksessa
Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…
subject Viron eläkejärjestelmä…
Maiu Juurik
Mine seenele!
…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subject Mine seenele! subject Mine seenele!
Timo Nuoranen
Hätäruoasta trendiruoaksi
Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…
subject Hätäruoasta trendiruoaksi
Heikki Rausmaa
Taistelu Valgasta Pajun kartanossa
Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subject Taistelu Valgasta…
Ilmar Tomusk
Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi
Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…
subject Viron kielen matka… subject Poliitiline sõltumatus…
Mikko Savikko
Syyssato säilöön
Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.
subject Syyssato säilöön
Katariina Suurpalo
Ihmisyyden ja elämän inspiroimana
Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…
subject Ihmisyyden ja elämän…
Jaana Vasama
Alussa oli Tibu
Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…
subject Alussa oli Tibu
Kersti Koll
Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti
Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…
subject Adamson-Eric – Viron… subject Eesti mitmekülgsem…
Hannu Remes
Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi
Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…
subject Julius Krohn ja…
Heidi Iivari
Ensimmäinen meriseikkailuni
Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…
subject Ensimmäinen meriseikkailuni subject Minu esimene mereseiklus
Heidi Iivari
Puolesta ja vastaan
Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…
subject Puolesta ja vastaan subject Poolt ja vastu
Arja Korhonen
Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka
Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…
subject Antti Häkli: Tallinna…
Liisi Kööts-Ausmees
Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta
Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
subject Virolaisten ja suomalaisten… subject Eestlaste ja soomlaste…
Mikko Savikko
Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?
Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.
subject Parantavat kasvit…
Heidi Iivari
Aina töissä
Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…
subject Aina töissä subject Kogu aeg tööl
Heidi Iivari
Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”
Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…
subject Edward von Lõngus…
Heikki Rausmaa
150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject 150 vuotta laulujuhlia
Kadri Kaljurand
Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva
Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…
subject Tõde ja õigus on…
Hannu Oittinen
Itämeri, Länsimeri ja ne muut
Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subject Itämeri, Länsimeri…
Timo Nuoranen
Viron putoukset hurmaavat matkaajan
Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…
subject Viron putoukset…
Hannu Remes
Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
Ene-Margit Tiit
Virolaiset Virossa
Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subject Virolaiset Virossa
Anneli Kährik, Tiit Tammaru
Virolaiset Suomessa
Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…
subject Virolaiset Suomessa
Renate Pajusalu
Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie
Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject Kohteliaisuus virolaisessa… subject Eestlaste sina ja…
Jaana Vasama
Kun intohimona on puu
Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…
subject Kun intohimona on…
Mai Beilmann ja Anu Realo
Luottamaan oppiessa
Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subject Luottamaan oppiessa
Rain Kooli
Valtaistuinpeliä virolaisittain
Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
subject Valtaistuinpeliä…
Mikko Savikko
Säilyvää ruokaa matkamuistoksi
Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.
subject Säilyvää ruokaa…
Katariina Suurpalo
Mitä tapahtuu ketjun lopussa?
Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…
subject Mitä tapahtuu ketjun…
Katariina Suurpalo
Valokuvaaja Ove Maidla
Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…
subject Valokuvaaja Ove…
Karl Pajusalu
Virolaisuuden juuret
Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subject Virolaisuuden juuret subject Eestluse juured
Jaana Vasama
Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan
Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…
subject Maailmaa voi muuttaa…
Heidi Iivari
Hei, anteeksi ja näkemiin
Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…
subject Hei, anteeksi ja…
Annika Hussar
Nimipäiväkalenterit
Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…
subject Nimipäiväkalenterit subject
Mikko Savikko
Trendikäs ja perinteinen sika
Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.
subject Trendikäs ja perinteinen…
Heidi Iivari
Kuin iso perhe
iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject Kuin iso perhe
Toomas Muru
Betti Alverin museo
Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject Betti Alverin museo subject Betti Alveri Muuseumi…
Heikki Rausmaa
Apua yli Suomenlahden
Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subject Apua yli Suomenlahden
Rain Kooli
Viro vaalien alla
Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subject Viro vaalien alla
Valve-Liivi Kingisepp
Kun Õ tuli viron kirjakieleen
Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subject Kun Õ tuli viron… subject Õ tulekust eesti…
Heidi Iivari
”Historia on tarinoiden taustakangasta”
Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject ”Historia on tarinoiden…
Tapio Mäkeläinen
Emajõgi
Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subject Emajõgi
Kari Sallamaa
Sata vuotta etnofuturismia
Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subject Sata vuotta etnofuturismia
Irina Külmoja
Peipsimaan vanhauskoiset
Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…
subject Peipsimaan vanhauskoiset subject Peipsimaa vanausulised
Sirpa Pääkkönen
Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita
Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject Sipulikyliä, linnoja…
Katariina Suurpalo
Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta
Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject Suomenvirolaisten…
Eero Epner
Konrad Mägi
Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject Konrad Mägi
Andreas McKeough
Sanan voima
Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…
subject Sanan voima subject Sõna jõud
Riho Laurisaar
Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija
Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…
subject Pastacas – irrallisten… subject Pastacas – seosetute…
Mariliis Kuukuma
Äidinkielen voima
Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subject Äidinkielen voima subject Emakeele vägi
Heidi Iivari
Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta
Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…
subject Võta või jäta –…
Eve Kyntäjä
OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen
Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subject OECD-raportti maahanmuuttajien…
Teemu Mäki
Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa
Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.
subject Kolmen virolaisen… subject Kolme Eesti kunstniku…
Hannu Oittinen
Vooremaa
Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subject Vooremaa
Mariliis Kuukuma
Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!
Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject Sen näkee heti,… subject Kes hommikuti külas…
Katariina Suurpalo
Join the liveliest startup community in Europe
Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…
subject Join the liveliest…
Markku Sippola
Talouksien ja työmarkkinoiden tango
Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
subject Talouksien ja työmarkkinoiden…
Riho Laurisaar
Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle
Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…
subject Psykiatri Alo Jüriloo:… subject Psüühiliselt raskesti…
Hannu Oittinen
Ilmansuuntailmaukset
Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subject Ilmansuuntailmaukset
Tapio Mäkeläinen
Ülemisten järvi
Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…
subject Ülemisten järvi
Sirje Olesk
Oskar Kallaksen vaellus
Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subject Oskar Kallaksen…
Arja Korhonen
Käärikun kätevä emäntä
On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…
subject Käärikun kätevä…
Jaana Vasama
Muotiguru Tiina Talumees
Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…
subject Muotiguru Tiina…
Mikko Virta
Huoli Viron metsistä
Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
subject Huoli Viron metsistä
Lia Virkus
Omena-suklaalevite
Viron puutarhat ovat täynnä omenapuita ja tänä syksynä myös puut ovat täynnä omenoita. Virossa keitetään paljon hilloa, puristetaan mehua, ja leivotaan omenapiirakoita. Myös uuniomenat on suosittu jälkiruoka.…
subject Omena-suklaalevite
Heidi Iivari
Raul Oreškin ja Kaili Kask avaavat ovia ihmisille ja taiteelle
Joka kesä odotan sitä hellepäivää, kun voin pakata autoni täyteen lapsiani tai ystäviäni ja suunnata Tartosta Peipsijärven Sipulitielle. Viimeisen viiden vuoden aikana yksi odotetuimpia pysähdyksiämme…
subject Raul Oreškin ja…
Riho Laurisaar
Kristi Raik – ”Suomesta ja Virosta puuttuu Venäjän tuntijoita”
Alkuvuodesta Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana aloittaneen Kristi Raikin mukaan Viron ja Suomen virallisessa suhtautumisessa Venäjään ja Euroopan unioniin ei ole suuria eroja, mutta aiheita koskeva…
subject Kristi Raik – ”Suomesta… subject Soomes ja Eesis…
Otso Kantokorpi
Laurentsius on tapetilla
Itä-Viron Kohtla-Järveltä kotoisin oleva taidemaalari Lauri Sillak, taiteilijanimeltään Laurentsius (s. 1969) valmistui Viron taideakatemiasta vuonna 1996. Sittemmin hän on tehnyt varsin menestyksekkään…
subject Laurentsius on tapetilla
Andreas McKeough
Henki Tartossa
Viroa ei ole koolla pilattu, mutta silti maa on pieneksi valtioksi mielenkiintoinen ja monipuolinen. Nähtävää eri puolilla maata riittää, niin luontoa kuin kulttuurimaisemaakin. Viron historian tuntemus…
subject Henki Tartossa subject Vaim Tartus
Tapio Mäkeläinen
Kadriorgin puisto
Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…
subject Kadriorgin puisto
Petteri Aarnos
Viksu peli
Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…
subject Viksu peli
Kadri Kaljurand
Vuosisadan tarina ja Viron teatterikesä
Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke.…
subject Vuosisadan tarina… subject ”Sajandi lugu” ja…
Hannu Oittinen
Kirpputori ja kirbuturg
Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…
subject Kirpputori ja kirbuturg
Anniina Ljokkoi
Seltsimees laps
Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…
subject Seltsimees laps
Andreas McKeough
Yksilö ja yhteiskunta
Suomalaiset ystäväni ovat Virossa viettämieni kuuden vuoden aikana usein kyselleet, minkälaista elämä täällä oikein on. Sellaiseen on vaikeaa vastata tyhjentäväsi, sillä niin paljon riippuu omasta elämäntilanteesta.Täsmällisempiin…
subject Yksilö ja yhteiskunta subject Üksikisik ja ühiskond
Tapio Mäkeläinen
Kymmenen Viron kauneinta kartanoa – ja vähän enemmänkin
Kun minulta kysellään Viron tärkeimpiä nähtävyyksiä, niin vastaus, joka kelpaa jokaiselle utelijalle, on Viron kartanot. Viro on kuuluisa kartanoistaan, monet Viron kartanoista ovat suosittuja nähtävyyksiä…
subject Kymmenen Viron kauneinta…
Arja Korhonen
Sydän Virossa
Mikko Virta on luontohullu, Viro-fani ja matkailulehti The Baltic Guiden päätoimittaja. Viro on ollut Mikon kotimaa jo 13 vuotta, siellä on perhe ja työ.
subject Sydän Virossa
Heikki Rausmaa
Jaan Poskan hautajaiset
Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
subject Jaan Poskan hautajaiset
Mariliis Kuukuma
Hyvää ruokahalua!
Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…
subject Hyvää ruokahalua! subject Jätku leiba!
Hannu Oittinen
Viron ja suomen superlatiivi
Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subject Viron ja suomen…
Heidi Iivari
Elisabet Reinsalu : ”Elämässä pitää olla kirjoja, rakkautta ja flirttiä”
Juna Tartosta saapuu jo ennen yhtätoista aamupäivällä Tallinnan rautatieasemalle. Vaikka olen kävellyt rauhallisesti Telliskiveen, joudun paistattelemaan vähän aikaan maaliskuun pakkasauringossa ennen…
subject Elisabet Reinsalu…
Hannu Remes
Estofiili Eino Leino
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subject Estofiili Eino Leino
Lia Virkus
Ehdotuksia Viron ystävän juhlapöytään
Ruokakirjailija Lia Virkus on koonnut Viron ystäville ehdotuksia syntymäpäiväpöytään. Kokeile yhtä tai useampaa, kutsu kaverit kylään tai järjestä herkkuhetki työpaikallasi.
subject Ehdotuksia Viron…
Tapio Mäkeläinen
Patsastelua Virossa
Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…
subject Patsastelua Virossa
Katariina Suurpalo
Juhlavuoden kannet kuvaa Gabriela Liivamägi
Gabriela Liivamägi on tarttolainen valokuvaaja, joka tällä hetkellä kuvaa ammatikseen lähinnä teatteria ja elokuvaa. Valokuvaus olikin graafista suunnittelua opiskelleen Liivamägin harrastus, jota varten…
subject Juhlavuoden kannet…
Andreas McKeough
Jatsimiehen elämää
Olen musiikki-ihminen, innostun ja pidän musiikista. Tämän, 60-luvun rokkia sisältäneiden C-kasettien pinnalta lapsuudessa tarttuneen innostuksen vuoksi olen myös rämpytellyt ja paukutellut erilaisia instrumentteja.…
subject Jatsimiehen elämää subject Jatsumehe elu
Timo Huusko
”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista
Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…
subject ”Heidän ote on rohkeampi”…
Heikki Rausmaa
Itsenäisyysjulistus
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
subject Itsenäisyysjulistus
Mariliis Panov
Metsän mahti
Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…
subject Metsän mahti subject Metsavägi
Heidi Iivari
Suomalainen kirjailija haltioituu Tartossa
”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…
subject Suomalainen kirjailija…
Rain Kooli
Viron kuntavaaleissa moni asia oli toisin
Edgar Savisaarin aikakausi päättyi, nuoresta vironkorealaisesta uusi ääniharava, keskustapuolueen ylivalta Tallinnassa säilyi. Kansalliskonservatiivien vaalitulos jäi laihaksi.
subject Viron kuntavaaleissa…
Kaja Kumer-Haukanõmm, Keiu Telve
Virolaiset maailmalla
Virolaisten yhteisöt etnisen kotimaansa ulkopuolella ovat syntyneet kolmen muuttoaallon seurauksena. Ensimmäinen aalto suuntautui ennen kaikkea Venäjälle ja se kesti 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen…
subject Virolaiset maailmalla
Tapio Mäkeläinen
Viinistun taidemuseo
KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…
subject Viinistun taidemuseo
Hannu Oittinen
Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa
Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subject Saarenmaa, Länsi-Virumaa…
Maiu Juurik
Kieli kuntoon lukemalla
Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…
subject Kieli kuntoon lukemalla subject Loeme keele selgeks
Matti Mäenpää
Viron rautateiden varhaisia vaiheita
Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…
subject Viron rautateiden…
Sakari Neuvonen
Anna kun minäkin arvaan
Saamen kielessä olla-verbi on leat, esimerkiksi lauseessa mun lean Sakari – minä olen Sakari. Taustalla on sama verbinvartalo, joka nykysuomessa on olla-verbin potentiaalinen lienee-muoto.…
subject Anna kun minäkin… subject Las mina arvan ka
Lia Virkus
Omena-marsipaanipiirakka
Syksyllä pääsemme taas nauttimaan kotimaisista omenoista, niistä voi tehdä vaikkapa sitruunalla maustetun omena-marsipaanipiirakan. Tämä herkku sopii erityisesti kahvin kanssa nautittavaksi. Piirakan voi…
subject Omena-marsipaanipiirakka
Hanna Pippuri
Anneli Saro – valoisa teatteritutkija ja innostava opettaja
Anneli Saro on kiireinen nainen. Tarton yliopiston opetustyöstä vastaavalla vararehtorilla ja teatteritieteen professorilla riittää työsarkaa, kun pyöritettävänä on vielä perhe ja aluillaan kiinnostava…
subject Anneli Saro – valoisa…
Heidi Iivari
”Praktiline Eesti ajalugu” tuo veden kielelle ja naurun huulille
Viro, historia, laulu ja leipä – siinä on resepti, jota virolainen ei voi vastustaa. Sen tietää myös Ivar Põllu, jonka kirjoittama ja ohjaama näytelmä Praktiline Eesti ajalugu (Käytännönläheinen Viron…
subject ”Praktiline Eesti…
Heidi Iivari
Ivar Põllu – ”Onni ja ruoka ovat ainoita asioita, jotka antavat meille voimia jatkaa eteenpäin”
Ivar Põllu (s. 1974) on yksi Viron arvostetuimpia ja palkituimpia teatterintekijöitä, Tartu Uus Teaterin perustaja ja sen taiteellinen johtaja.
subject Ivar Põllu – ”Onni…
Heikki Rausmaa
Eestin tammi
Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
subject Eestin tammi
Katariina Suurpalo
Mies metsästä
Virolainen identiteetti löytyy metsästä. Valdur Mikita selittää kirjoissaan, miksi virolaiset ovat sellaisia kuin ovat ja miksi identiteetistä on tärkeää puhua.
subject Mies metsästä
Jouko Vanhanen
Elokuun päiviä
Kävi niin, että ryhdyin kirjoittamaan tätä tekstiä 20. elokuuta. Nykyisin Tallinnan Nõmmella asuvana oli tietenkin ensimmäinen tehtäväni sinä päivänä työntää Viron sinimustavalkoinen lippu tangossaan seinätelineeseen…
subject Elokuun päiviä
Georgi Viies
Koiran elämää Helsingissä
Perheenjäsenemme, 11-vuotias cockerspanieli Liiloo, muutti muiden mukana Suomeen. Hän sopeutui hyvin, mutta oli meillä myöskin totuttelua vaativia asioita.
subject Koiran elämää Helsingissä subject
Sakari Neuvonen
Sankarillisia venepakolaisia
Viron ja Suomen pakolaistilanne on ihan erilainen. Eniten turvapaikkahakemuksia esitettiin Suomeen vuonna 2015 eli yhteensä 32 477, heistä 77 prosenttia oli miehiä, tulijoita oli Irakista (63 %), Afganistanista…
subject Sankarillisia venepakolaisia subject Kangelaslikud paadipõgenikud
Peep Ehasalu
Monimuotoinen Viro
Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…
subject Monimuotoinen Viro subject Mitmekesine Eesti
Heidi Iivari
November on huimaava taideteos
Jos Viron nykykirjallisuuden luetuin teos, Andrus Kivirähkin Riihiukko eli marraskuu (2002, suom. Kaisu Lahikainen), on vielä jostain syystä lukematta, Rainer Sarnetin ohjaama elokuva November (2017) antaa…
subject November on huimaava…
Timo Nikunen
Tallinn ’67 – historiallinen jazztapahtuma
Keväinen Tallinna sykki toukokuussa 1967 neljän päivän ajan jazzin riemua kansainvälisillä Tallinn ’67 -festivaaleilla. Juhlien kohokohta, amerikkalaisen Charles Lloydin kvartetin esiintyminen osoittautui…
subject Tallinn ’67 – historiallinen…
Jouko Vanhanen
Totuus ja tragedia
Virolainen Johannes Hint kirjoitti jatkosodan aikana suomalaisella vankileirillä ollessaan lyhyen kuvauksen Viron oloista miehitys- ja sotavuosina. Tuon 20-sivuisen painotuotteen nimi on Todellisuuskuvia…
subject Totuus ja tragedia
Georgi Viies
Minun esineeni Suomesta
Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…
subject Minun esineeni Suomesta subject Minu Soome asjad
Tapio Mäkeläinen
Valjalan kirkko
Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…
subject Valjalan kirkko
Jouko Vanhanen
Urheiden matkamiestemme kertomuksia
Virossa on levinnyt sanonta, jonka mukaan ”joka satamassa on ainakin yksi virolainen”, ja tuon sanonnan luojaksi muistetaan aina mainita Hemingway. Mutta missä amerikkalainen kirjailija Ernst Hemingway…
subject Urheiden matkamiestemme…
Katariina Suurpalo
Päevad, mis ajasid segadusse
1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…
subject Päevad, mis ajasid…
Heikki Rausmaa
Viron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject Viron valtionpäämiehet
Hannu Oittinen
Hän, tema ja ta
Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subject Hän, tema ja ta
Katariina Suurpalo
Tallinn Music Weekin monet kasvot
Musiikkialan konferenssista ja showcase-festivaalista yhdeksi Euroopan tärkeimmistä kaupunkifestivaaleista kehittynyt Tallinn Music Week haluaa tarjota jotain, mitä täälläpäin maailmaa ei ole ennen nähty.
subject Tallinn Music Weekin…
Sakari Neuvonen
Viimeinen perunannosto
Kevät on saapunut Viroon ja perunanistutus on alkamassa. Meidänkin kylän mummot ovat kohta takapuoli pystyssä perunamaalla. Tarkkaileva antropologi voisi todeta, että kylän elämä ja naapurien väliset suhteet…
subject Viimeinen perunannosto subject Viimane kartulivõtt
Juha Kääriäinen
Mihkel Aksalu – maalivahti
Viron maajoukkueen ja Seinäjoen jalkapallokerhon ykkösmaalivahti Mihkel Aksalu aloitti säännöllisen jalkapalloharjoittelun suhteellisen myöhään, vasta 12–13 vuotiaana, sillä hänen kotikaupungissaan Kuressaaressa…
subject Mihkel Aksalu –…
Tapio Mäkeläinen
Tuulimyllyjen maa
Minulle Viro on jo monia vuosia ollut tuulimyllyjen maa tai jos ollaan vähän tarkempia, niin isojen, komeiden ja valkoisten hollantilaistyyppisten tuulimyllyjen maa. Miksi? Pienen harmaan pukkituulimyllyn…
subject Tuulimyllyjen maa
Seppo Zetterberg
”Sini-Musta-Valkoinen” – tietoisku Virosta 1918
Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut…
subject ”Sini-Musta-Valkoinen”…
Katariina Suurpalo
Soppalinnan salaseura
Kun aikuiset muuttuvat lapsiksi, tuleeko lasten muuttua aikuisiksi, jotta tilanteesta selvitään? Soppalinnan salaseura -elokuvan perusteella voi todeta, että ei missään nimessä. Hankalien tilanteiden selvittämiseen…
subject Soppalinnan salaseura
Markus Birk
Laivat puuta, miehet rautaa
Laivapoika kulkee hieman väsynein, mutta varmoin askelin satamalaiturilla. Mukanaan hänellä on kattilallinen perunoita ja kipparin käsky keittää ne illalliseksi miehistölle. Hetkeä myöhemmin hän saapuu…
subject Laivat puuta, miehet…
Rein Kuresoo
Vesikko – Hiidenmaan joenrantojen harvinainen asukas
Aikoinaan vesikon levinneisyysalue käsitti lähes koko Euroopan Espanjasta Uralille saakka. Nykyään vesikkokanta on huvennut olemattomiin melkein kaikilla lajin historiallisilla asuinalueilla. Yhä kuihtuvia…
subject Vesikko – Hiidenmaan… subject Euroopa naarits…
Udo Uibo
Ragulka, kada – ritsa
Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…
subject Ragulka, kada –…
Lia Virkus
Leipäkeitto – leivasupp
Leipäkeitto on monissa Pohjois-Eurooppalaisissa keittiöissä varsin perinteinen ruoka. Sen perusraaka-aineet ovat vesi ja ruisleipä.
subject Leipäkeitto – leivasupp
Siiri Toomik
Joskus ammoin sekä tässä ja nyt
Nyt sitten olen Suomessa, minulla on henkilötunnus ja verokorttikin. Viime vuonna puoliksi leikillään eikä lainkaan epätoivoisesti ilmoille heitetty lause – nyt ei muu auta kuin lähteä Suomeen töihin –…
subject Joskus ammoin sekä… subject
Rein Sikk
Nyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa
Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…
subject Nyrkin ja Leninin… subject Rusika ja Lenini…
Udo Uibo
Sateenkaari – Vikerkaar
Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…
subject Sateenkaari – Vikerkaar
Seppo Zetterberg
Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Suomessa
Elon edellisessä numerossa Viron ulkomaandelegaatio pysähtyi helmikuun alussa 1918 punaiseen Helsinkiin matkallaan kohti Ruotsia. Sisällissotaa käyvässä Suomessa eteneminen ei sujunut suunnitelmien mukaan,…
subject Viron ulkomaandelegaatio…
Indrek Kuus
Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä
Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
subject Kun näet hyllyllä…
Heikki Rausmaa
Jäänmurtaja Suur Tõll
Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…
subject Jäänmurtaja Suur…
Rein Kuresoo
Sakaali tuli Viroon jäädäkseen
Helmikuussa 2013 Läänemaalla, Matsalun kansallispuistossa sijaitsevassa Saleveressä koirat ajoivat tiheään katajikkoon kummallisen eläimen. Paikallinen kylänmies päästi sen päiviltä puukolla ja eläintieteilijät…
subject Sakaali tuli Viroon… subject Šaakal on tulnud…
Tapio Mäkeläinen
Toosikannun villieläinpuisto
Lapsuudesta alkaen lempiohjelmiani televisiossa ovat olleet luontodokumentit. Voisi kai sanoa, että koko elämäni ajan olen haaveillut pääseväni jeepin tai pienen kuorma-auton avolavalla Afrikan savanneille…
subject Toosikannun villieläinpuisto
Hannu Oittinen
Meri kirjallisuudessa
Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…
subject Meri kirjallisuudessa
Erkki Tuomioja
Suomenlahden rajaamaa historiaa
Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
subject Suomenlahden rajaamaa…
Hannu Oittinen
Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei
Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subject Hapukoor on suomeksi…
Rein Veidemann
Tuglas-elämys
Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…
subject Tuglas-elämys subject Tuglase-elamus
Jaanika Kingumets
Miten Viron lehdistö luo kuvaa suomenvirolaisista?
Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Yhdentoista vuoden aikana olen perustanut tänne kodin, synnyttänyt kaksi lasta ja päässyt toteuttamaan itseäni työelämässä. Minun…
subject Miten Viron lehdistö…
Rein Sikk
Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle
Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…
subject Kohukuuset vievät… subject Skandaalsed kuused…
Sakari Neuvonen
Elintasokantosiipialuspakolaisena Virossa
He tulevat tänne etsimään helppoa e-elämää, halpoja yhteiskunnallisia maksuja ja olematonta autoveroa. Tuovat vielä omat tapansa mukanaan. Vaativat tiukasti kuittia kahvilassa, vaikka se myöhemmin unohtuu…
subject Elintasokantosiipialuspakolaisena… subject Majandustiiburpagulasena…
Seppo Zetterberg
Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Helsingissä
Helmikuun alussa 1918 Helsinkiin saapui Viron ulkomaandelegaatio, joka oli matkalla länteen hankkiakseen tunnustuksen Viron pian julistettavalle itsenäisyydelle. Suomessa oli juuri alkanut sisällissota,…
subject Viron ulkomaandelegaatio…
Madis Tiik
FinStonia 2025
Suuret muutokset saavat yleensä alkunsa pienistä asioista. Aloitettuani syyskuussa 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi palveluväylän maahantuoja. Minut oli…
subject FinStonia 2025
Katariina Suurpalo
Jussi Tupamäki – jääkiekkovalmentaja
Viron jääkiekkomaajoukkueen valmentajana aloitti viime keväänä suomalainen Jussi Tupamäki. Puolen vuoden Virossa olon jälkeen hän vastailee monien hämmästykseksi tiedotusvälineiden kysymyksiin sujuvalla…
subject Jussi Tupamäki –…
Juhani Salokannel
Jaan Kaplinski Suomessa
Tapasin Jaan Kaplinskin ensi kerran kesällä 1970 Tallinnan fennougristikongressin yhteydessä, ja haastattelin häntä Suomen radioon. Hänen runonsa olivat tehneet minuun suuren vaikutuksen, ja halusin esitellä…
subject Jaan Kaplinski Suomessa
Pihla Maria Siim, Laura Assmuth
”Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon?” – Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta
Useat haastattelemamme Virosta Suomeen muuttaneiden perheiden lapset tuntevat olevansa kotonaan sekä Virossa että Suomessa. Liikkuminen kahden maan välillä ei kuitenkaan ole lasten mielestä aina ”siistiä”.…
subject ”Olisiko parempi…
Ülle Reimets
Pavlo Balakin
Aurinkoisena lokakuun päivänä, kansallisooppera Estonian aamun ääniharjoitusten päätyttyä, istumme Pavlo Balakinin kanssa tyhjässä harjoitussalissa keskustelemassa musiikista, teatterista, elämästä, ihmisistä…
subject Pavlo Balakin subject Pavlo Balakin
Katariina Suurpalo
Anne Veski
Anne Veski on yksi Viron tunnetuimmista laulajattarista, ollut jo vuosikymmeniä. Musiikin pariin Veskin on vienyt kohtalo, ja kuten monet muutkin virolaiset, hän on laulanut koko ikänsä.
subject Anne Veski
Kaarel Tarand
150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista
Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…
subject 150 vuotta myöhemmin…
Seppo Zetterberg
Eduard Vilde Lammassaaressa 1906
Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.
subject Eduard Vilde Lammassaaressa…
Katariina Suurpalo
1944
”Kuka teistä ei ole ollut Saksan armeijassa?”, kysyy Jüri Jõgi (Kristjan Üksküla) vuoden 1944 syksyllä Saarenmaalla kolmelta puna-armeijaan pakkovärvätyltä nuorukaiselta. Kukaan ei vastaa kieltävästi.…
subject 1944
Hannu Oittinen
Hyvästi, Obinitsa!
Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
subject Hyvästi, Obinitsa!
Hannu Oittinen
Postimees ja Eesti Päevaleht
Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subject Postimees ja Eesti…
Riho Laurisaar
Jalkapuoli monikulttuurisuus
Joitakin vuosisatoja sitten Siperiaa ja arktisia alueita tutkimaan lähteneet eurooppalaiset olivat vilpittömän hämmästyneitä, kun eivät perille päästyään löytäneetkään antiikin ajan kirjailijoiden kuvailemia…
subject Jalkapuoli monikulttuurisuus subject Ühe jalaga multikultuursus
Mare Ainsaar
Mikä virolainen on miehiään?
”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…
subject Mikä virolainen… subject Kuidas iseloomustada…
Katariina Suurpalo
Vaiko Eplik – muusikko Raplasta
Vaiko Eplik on virolaisen kevyen musiikin nero. Tätä mieltä ovat lähes kaikki kriitikoista tavallisiin musiikinkuuntelijoihin. Eplik on muusikko, joka voi julkaista omalla levymerkillään kaksi vironkielistä…
subject Vaiko Eplik – muusikko…
Mart Kuldkepp
Onko Viro Pohjoismaa?
jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…
subject Onko Viro Pohjoismaa? subject Kas Eesti on Põhjamaa?
Seppo Zetterberg
Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – ”Tämä on paratiisi!”
Sarjan kahdessa edellisessä osassa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkoista 1833 ja 1858.
subject Von Schultz-Bertram…
Ülle Reimets
Eduard Tubin ja kiehtova Kratt
Viron musiikkivuosi on edennyt syksyyn. Suurien mestarien Arvo Pärtin ja Veljo Tormisin juhlavuotta vietetään eri musiikkitapahtumin, jotka tarjoavat kosolti elämyksiä niin Virossa kuin muuallakin. Monet…
subject Eduard Tubin ja… subject Eduard Tubin ja…
Hannu Oittinen
Muistelen käyneeni Obinitsassa
Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
subject Muistelen käyneeni…
Hannu Oittinen
Uusi Luxemburg
Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…
subject Uusi Luxemburg
Valdur Mikita
Mikroetnos
Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
subject Mikroetnos
Arja Korhonen
Mama Jazz – Anne Erm
Virolaisen jazzin uudisraivaaja Anne Erm on elänyt vuosikymmeniä jazzille. Suositun ja korkeatasoisen Jazzkaar-festivaalin hän perusti vuonna 1990 yksin ja täysin tyhjästä. Anne Ermillä on edelleen tarmoa,…
subject Mama Jazz – Anne…
Seppo Zetterberg
Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – Aurora Karamzinin kartanossa Espoossa
Elon edellisessä numerossa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkasta 1833.
subject Von Schultz-Bertram…
Katariina Suurpalo
Maun perässä maalle
Ruoka on viime vuosina noussut ihmisten elämässä lähes uskonnon asemaan. Joku uskoo hiilihydraatittomaan ruokavalioon, joku luomuruokaan. Käsite puhdas ruoka on laajasti käytössä. Kuimetsan kylässä Raplamaalla…
subject Maun perässä maalle
Ivo Heinloo
Viron jazzelämä
Viime vuosi oli virolaisen jazzin juhlavuosi. Jazzkaar-festivaali täytti kaksikymmentäviisi ja Viron jazzliitto kymmenen vuotta, kuten myös jazzmusiikin oppiaine Viron musiikki- ja teatterikorkeakoulussa.…
subject Viron jazzelämä
David Vseviov
Viron ihme
Ihmeitä ei voi järjellä selittää. Eikä tarvitsekaan. Selitetty ihme ei ole enää ihme. Tämä pätee myös Viron itsenäistymiseen ja uudelleenitsenäistymiseen. Se on tarina, joka on antanut meille paljon erilaisia…
subject Viron ihme
Toomas Kiho
Suomettua vai virottua?
Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
subject Suomettua vai virottua? subject Soomustuda või soomestuda?
Riho Laurisaar
Vaalitarvehierarkiaa
Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subject Vaalitarvehierarkiaa
Arja Korhonen
Työmyyrä ja siilitukka
Teatterin aulaan kiirehtii hontelo mustiin pukeutunut nainen, tummissa silmissä tiukka katse. Ene-Liis Semper on ystävällinen mutta hymyilee vähän. Työn alla on monta projektia yhtä aikaa.
subject Työmyyrä ja siilitukka
Ülle Reimets
Laulava kansa
Pian on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen virolainen ammattisäveltäjä Rudolf Tobias sävelsi ensimmäisen sinfonisen suurteoksen alkusoiton Julius Caesarin.
subject Laulava kansa
Siiri Toomik
Vanhan-Võromaan savusaunatavat
Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…
subject Vanhan-Võromaan… subject Vana-Võromaa suitsusaunakombestik
Hannu Oittinen
Polulta oikealta poikenneena
Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
subject Polulta oikealta…
Vappu Thurlow
Olemisen äärellä – katsaus virolaiseen grafiikkaan
Piirtäminen ja kaivertaminen ovat olemukseltaan kovin erilaisia: toinen on spontaania ja vauhdikasta, toinen vaatii tarkkaa työtä, eikä tehtyä piirtoa saa enää kumitettua pois. Monet taidegraafikot kuitenkin…
subject Olemisen äärellä…
Elo Viiding
Kuka olen, mitä ja miten kirjoitan ja luen?
Se, kuka mielestäni olen, on yhteiskunnan, kasvatuksen, koulutuksen ja omien mielikuvieni tai omakuvieni sulautuma. Kaikkien sosiaalisten persoonien sekoitus tilanteesta riippuen. Ergo, en tunne…
subject Kuka olen, mitä… subject Kes ma olen, mida…
Hannu Oittinen
Setukaisista settoihin
Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject Setukaisista settoihin
Katariina Suurpalo
Miekkailija
Klaus Härön uusi elokuva Miekkailija on juuri niin kaunis ja surullinen kuin hänen elokuvansa voi odottaa olevan. Anna Heinämaan käsikirjoitus kertoo virolaisen Endel Nelisin tarinan. Päähenkilö on nuoruudessaan…
subject Miekkailija
Hannu Oittinen
Katõ ilma veere pääl
Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…
subject Katõ ilma veere…
Riho Laurisaar
Olen ajastani jälkeenjäänyt
Minulla on hyvä ystävä, jota on mahdotonta voittaa väittelyssä. Tämä johtuu siitä, että hänellä on tapana käyttää paljon sivistyssanoja ja ymmärtää ne ainoastaan hänelle sopivalla tavalla. Ja tämä tapa…
subject Olen ajastani jälkeenjäänyt subject Olen ajast maha…
Seppo Zetterberg
Viron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm
Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…
subject Viron-vaeltaja O.…
Hannu Oittinen
Trolli, trollikka ja sarvijaakko
Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subject Trolli, trollikka…
Seppo Zetterberg
Viron ykkösperhe Hämeessä
Suomalaiset isännät olivat 9. heinäkuuta 1871 tarjonneet Alppilan ravintolassa parastaan virolaisille vierailleen Lydia Koidulalle sekä J. V. ja Harry Jannsenille. Seuraavana aamuna nämä lähtivät junalla…
subject Viron ykkösperhe…
Karin Paulus
Arkkitehtuuria nuorilta nuorille
Yksi Virossa elämisen suurimpia iloja on mahdollisuus päästä miten pitkälle tahansa. Itseään voi toteuttaa monilla aloilla, elämässä voi vaihtaa suuntaa ja saada hyvinkin vastuullisia tehtäviä iästä riippumatta.…
subject Arkkitehtuuria nuorilta…
Toomas Kiho
Nyt natisevi Suomen silta
Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…
subject Nyt natisevi Suomen…
Heikki Rausmaa
Jollaksen leiri 70 vuotta sitten
Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
subject Jollaksen leiri…
Mikko Virta
Suon, metsän ja joen maa
Astun ulos autosta, lokakuinen tuuli puhaltaa Karuskosen parkkipaikalla. Kaikesta huomaa, että syksy on jo pitkällä. Puut pudottelevat keltaisia lehtiään ja metsä kuulostaa hiljaiselta. Vain muutama närhi…
subject Suon, metsän ja…
Hannu Remes
Elias Lönnrotin Viron-matkasta 170 vuotta
Elias Lönnrot oli varhaisia suomalais-virolaisten kulttuurisuhteiden luojia. Hänen yhdestoista, viimeiseksi jäänyt tutkimusmatkansa suuntautui 170 vuotta sitten Viroon, jossa hän oleskeli lähes kuusi kuukautta.…
subject Elias Lönnrotin…
Hannu Oittinen
Matkakohteena Kuressaari!
Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subject Matkakohteena Kuressaari!
Riho Grünthal
Suuri vai pieni viron kieli?
Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subject Suuri vai pieni…
Seppo Zetterberg
Huvimatkoja yli Suomenlahden
Säännöllinen höyrylaivaliikenne yli Suomenlahden käynnistettiin kesällä 1837, jolloin upouusi Storfursten-laiva aloitti. Matkoja tehtiin sekä aikataulun mukaan että ylimääräisillä vuoroilla huvimatkalaisia…
subject Huvimatkoja yli…
Riho Grünthal
Kielikuoleman jälkeen
Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…
subject Kielikuoleman jälkeen
Seppo Zetterberg
Muumio lasiarkussa
Räävelin eli Tallinnan suuria nähtävyyksiä 1800-luvulla oli Nigulisten kirkon kappelissa lasiarkussa lepäävä muumioitunut vainaja. Ylen vilkas ei matkailijoiden virta Vironmaan kuvernementin pääkaupunkiin…
subject Muumio lasiarkussa
Hannu Oittinen
Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa
Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subject Tere ja hyvää päivää…
Katariina Suurpalo
Jaan Praks – Tutkimusmatkalla avaruuteen
Suomen ensimmäistä satelliittia suunnitellaan ja rakennetaan Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella. Aalto-1-satelliitti on määrä laukaista avaruuteen vuoden 2014 lopussa. Tämä kaikki…
subject Jaan Praks – Tutkimusmatkalla…
Varja Arola
Vapaan taiteen voimakenttä
Nykytanssia, performansseja, näyttelyitä ja lyhytdraamaa ‒ tällaista ohjelmaa tarjoaa Kanuti Gildi SAAL Tallinnan vanhassakaupungissa. Vuonna 2002 perustettu SAAL on Viron ensimmäinen ja merkittävin nykytanssille…
subject Vapaan taiteen voimakenttä
Hannu Remes
Runotyttö Tartossa
Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…
subject Runotyttö Tartossa
Andres Langemets
Looming 90 vuotta
Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…
subject Looming 90 vuotta
Jaana Vasama
Anne Pikkov, Piret Raud ja Kertu Sillaste
Anne Pikkov (s. 1974) on graafinen suunnittelija, jonka kädestä syntyvät yhtä lailla kirjan kuvitukset, aikakauslehtikuvitukset, julisteet kuin rakennuksien visuaalinen ilme. Hotellin ulkoseinän ikkunapintojen…
subject Anne Pikkov, Piret…
Mari-Liis Lill
Löydätkö kuvasta virheen?
1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
subject Löydätkö kuvasta…
Gunnar Okk
Virolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subject Virolaisuus avoimessa…
Hannu Oittinen
Tiit Aleksejev – kirjailija
Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subject Tiit Aleksejev –…
Anneli Saro
Viron paradoksit ja teatterin paradoksit
Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.
subject Viron paradoksit…
Järvi Lipasti
Kyllä ja küll
Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…
subject Kyllä ja küll
Järvi Lipasti
Sina ja teie
”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…
subject Sina ja teie
Mati Hint
Kaksi taktiikkaa itsenäistyä
Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
subject Kaksi taktiikkaa…
Järvi Lipasti
Hiidenmaan lumo
Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject Hiidenmaan lumo
Sirje Olesk
Aino Kallas – Viron saarten kirjailija
”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…
subject Aino Kallas – Viron…
Järvi Lipasti
Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel
Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subject Hiidenmaan huumori…
Järvi Lipasti, Tapio Mäkeläinen
Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle
Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…
subject Ere Naat – mantereelta…
Helena Nurmikari
23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus
Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject 23.6. Võidupüha,…
Helena Nurmikari
14.6. Leinapäev, surun päivä
Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject 14.6. Leinapäev,…
Juhani Salokannel
Uhman ja toivon kevät
Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject Uhman ja toivon…
Helja Kirber
Suomiko helppoa virolaiselle?
Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject Suomiko helppoa…
Juhan Hellerma
Vapauden muodot
Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subject Vapauden muodot
Jenni Kavén
Meelis Muhu
Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…
subject Meelis Muhu
Hanna Samola
P. I. Filimonov
P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…
subject P. I. Filimonov
Hanna Samola
Viron värejä Helsingissä
Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…
subject Viron värejä Helsingissä
Jenni Kavén
Valokeilassa elokuvaohjaaja Ilmar Raag
Ilmar Raagin ohjaama ja Kiur Aarman käsikirjoittama elokuva September (Syyskuu) kuljettaa katsojan 66 vuoden takaisiin tapahtumiin.
subject Valokeilassa elokuvaohjaaja…
Kari Alenius
Kun Daavid löi Goljatin – Viron Tarton rauha 1920
2.2.2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä kun Viro ja Neuvosto-Venäjä solmivat Tartossa rauhansopimuksen. Sopimuksella lopetettiin sotatila Viron ja Venäjän välillä, määriteltiin maiden välisen rajan kulku,…
subject Kun Daavid löi Goljatin…
Jenni Kavén
Manfred Vainokivi – Elokuva-alan rautainen ammattilainen
Manfred Vainokivi on vuonna 1964 Tallinnassa syntynyt elokuva-alan monitoimimies, joka on toiminut niin tuottajana ohjaajana kuin kuvaajanakin. Vainokiven tavaramerkki on nykyään dokumenttielokuva, mutta…
subject Manfred Vainokivi…
Joonas Hellerma
Kriisin voima
Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…
subject Kriisin voima
Hanna Samola
Urmas Vadi
Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…
subject Urmas Vadi
Hanna Samola
Kartanon pellolta talonpojan pataan
erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
subject Kartanon pellolta…
Merja Aho
Viron lastenkirjallisuuden keskus
Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subject Viron lastenkirjallisuuden…
Hanna Samola
Palkokasvit virolaisessa keittiössä
Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
subject Palkokasvit virolaisessa…
Hellar Grabbi
Suuri maanpako
Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…
subject Suuri maanpako
Janika Kronberg
Arkisto on kansan muisti
Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subject Arkisto on kansan… subject
Annika Mäkinen
Kaksi perspektiiviä Etykiin
Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…
subject Kaksi perspektiiviä…
Mikko Kylliäinen
Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?
Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…
subject Kuinka virolaisista…
Marianne Blomqvist
Odensholm - Itämeren helmi
Viron Osmussaar ja Suomen Hankoniemi vartioivat yhdessä Suomenlahden porttia. Vuosisatojen kuluessa lukemattomat merenkyntäjät ovat kulkeneet siitä – kaupankäynnin, sodan, merirosvouden ja salakuljetuksen…
subject Odensholm - Itämeren…
Auli Hakulinen
Kuka huolehtisi pikku kielestä?
Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…
subject Kuka huolehtisi…
Sofi Oksanen
Se toinen, tuntematon holokausti
Kirjan syntyprosessi lähti liikkeelle lukijakeskusteluista, joita olen käynyt lukuisia viime vuosien aikana kirjojeni ja Puhdistus-näytelmän tiimoilta. Tietyt kysymykset toistuivat – kuten se, eivätkö…
subject Se toinen, tuntematon…
Krista Aru
Viron kansallismuseon vuosisata
Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
subject Viron kansallismuseon…
Igor Kotjuh
Yhden vironvenäläisen tarina
Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
subject Yhden vironvenäläisen…
Andry Ruumet
Yhdessä tekemisen jaettu ilo
Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
subject Yhdessä tekemisen…
Annely Akkerman
Kämmenen kokoinen Kihnu
Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
subject Kämmenen kokoinen…
Jaak Lõhmus
Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä
Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…
subject Pärnun renessanssi-ihmiset…
Heikki Hurtta
Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet
Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…
subject Tallinnan, tarton…
Tiit Nilson
Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subject Auringonsäteilystä,…
Juhani Salokannel
Koulupoika, vanki, professori
Akateemikko Paul Aristen hiljattain julkaistu muistelmateos on Viron historian ja kulttuurihistorian kultakaivos, vavahduttavaa ja suorasukaista luettavaa.
subject Koulupoika, vanki,…
Juhani Salokannel
Laivamatkailun tähtihetkiä
Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
subject Laivamatkailun tähtihetkiä
Riho Grünthal
Viro, Suomi ja Eurooppa
Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
subject Viro, Suomi ja Eurooppa
Enn Soosaar
Paratiisi vai diktatuuri?
Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subject Paratiisi vai diktatuuri?
Pirkko-Liisa Rauhala
Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei
Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
subject Sananvapaus on tärkeää,…
Kalev Kesküla
Paluu perusarvoihin
Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
subject Paluu perusarvoihin
Jaak Prozes
Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä
Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
subject Fenno-Ugria – sukukansojen…
Marianne Blomqvist
Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia
Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
subject Dneprin rannoilla…
Heikki Rausmaa
Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subject Tuglaksen tuli palaa…
Liisi Ahvonen
Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta
Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
subject Kolme käsitystä…
Kaisu Lahikainen
Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin
alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subject Tuglaksen tuli palaa…
Heikki Hurtta
Tartu, Dorpat ja Jurjev
Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…
subject Tartu, Dorpat ja…
Matti Punttila
Viro vai Eesti?
Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subject Viro vai Eesti?
Jaan Kross
Lennart!
Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subject Lennart!
Jorma Korhonen
Käsivarren ja Linnunradan tuulet
Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subject Käsivarren ja Linnunradan…
Kersti Koll
Noor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913
1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…
subject Noor-Eesti ja Noor-Eestin…
Ele Süvalep
Kirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subject Kirjallinen Noor-Eesti
Tiit Hennoste
Virolaisia suurhahmoja
Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…
subject Virolaisia suurhahmoja
Kalli Kukk
Tartto – kaupunki tien ja vesitien varrella
Usein sanotaan, että ihmiskunnan historia on sotien historiaa. Vanha Tarbatu, vuonna 1030 venäläiseen kronikkaan merkitty Jurjev, saksalaisten ristiretkeläisten vuonna 1224 Dorpatiksi ristimä ja sittemmin…
subject Tartto – kaupunki…
Riho Grünthal
Euroajan itämerensuomalaiset
Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…
subject Euroajan itämerensuomalaiset
Juhani Salokannel
Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto
Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subject Jaan Krossin omaelämäkerrallinen…
Ants Hein
Kartanoiden Viro
”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…
subject Kartanoiden Viro
Liisi Ahvonen
Ilmaista kieliharjoittelua
Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…
subject Ilmaista kieliharjoittelua
Kaarel Tarand
Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut
Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…
subject Viron nuoruusvuosien…
Heikki Rausmaa
Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan
Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
subject Narva – katsaus…
Jaan Undusk
Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa
Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…
subject Persoonasta, häpeästä…
Heikki Rausmaa
Viro ja vuoden 1905 vallankumous
Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
subject Viro ja vuoden 1905…
Ants Hein
Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka
Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…
subject Viron kartanot vanhimmista…
Janika Kronberg
Jaan Kaplinski
Aikaisemmin tässä luentosarjassa esiintynyt Tiit Hennoste on väittänyt eräässä katsauksessa uudemmasta virolaisesta kirjallisuuskritiikistä seuraavaa: jos vanhemman polven virolaiset kriitikot kirjoittavat…
subject Jaan Kaplinski
Juhani Salokannel
Jaan Kaplinski täyttää vuosia
Jaan Kaplinski täyttää 60 vuotta 22. päivänä tammikuuta. Hän on Viron kirjallisuuden toinen vuodesta toiseen esille nouseva Nobel-ehdokas Jaan Krossin ohella, ja siitä virolaiset ovat ylpeitä. Mutta Kaplinskin…
subject Jaan Kaplinski täyttää…
Kalev Kesküla
Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa
Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…
subject Tallinnan kaupunki…
Vaino Väljas
Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa
Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…
subject Kansallisen ja yleisliittolaisen…
Vaino Väljas
Vironmieliset kommunistit
Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…
subject Vironmieliset kommunistit- Aarnos Petteri (1)
- Aho Merja (1)
- Ahvonen Liisi (2)
- Ainsaar Mare (4)
- Akkerman Annely (1)
- Alenius Kari (1)
- Alvela Ain (2)
- Anneli Kährik (1)
- Arola Varja (1)
- Aru Krista (1)
- Assmuth Laura (1)
- Beilmann Mai (2)
- Berg Maimu (1)
- Birk Markus (1)
- Blomqvist Marianne (2)
- Bykova Anne (1)
- Ehasalu Peep (5)
- Epner Eero (1)
- Grabbi Hellar (1)
- Grünthal Riho (6)
- Haapanen Eero (1)
- Haapasalo Samuli (10)
- Hakulinen Auli (1)
- Haukka Aleksi (1)
- Hein Ants (2)
- Heinloo Ivo (1)
- Hellerma Joonas (1)
- Hellerma Juhan (2)
- Hennoste Tiit (1)
- Hiio Toomas (2)
- Hint Mati (1)
- Hoffmann Joanna (6)
- Hurskainen Silja (11)
- Hurtta Heikki (2)
- Hussar Annika (2)
- Huusko Timo (1)
- Hytönen Ville (10)
- Iivari Heidi (23)
- Jauhiainen Jussi S. (2)
- Joutsenlahti-Lankinen Anne (1)
- Juurik Maiu (11)
- Järv Olle (2)
- Kaivapalu Annekatrin (2)
- Kaljurand Kadri (7)
- Kangur Karin (1)
- Kantokorpi Otso (1)
- Kavén Jenni (3)
- Kesküla Kalev (2)
- Kiho Toomas (3)
- Kingisepp Valve-Liivi (2)
- Kingumets Jaanika (1)
- Kippasto Anu (1)
- Kirber Helja (2)
- Koll Kersti (3)
- Kooli Rain (6)
- Korhonen Arja (13)
- Korhonen Jorma (1)
- Kotjuh Igor (1)
- Kronberg Janika (3)
- Kross Jaan (1)
- Kukk Kalli (1)
- Kuldkepp Mart (2)
- Kumer-Haukanõmm Kaja (1)
- Kunnas Kaja (1)
- Kuresoo Rein (12)
- Kuukuma Mariliis (7)
- Kuus Indrek (1)
- Kylliäinen Mikko (1)
- Kyntäjä Eve (1)
- Kähkönen Sirpa (1)
- Käosaar Irene (2)
- Kääriäinen Juha (2)
- Kääriäinen Pirjo (2)
- Kõivupuu Marju (2)
- Kööts-Ausmees Liisi (2)
- Külmoja Irina (2)
- Lagerspetz Ramona (1)
- Lahikainen Kaisu (1)
- Langemets Andres (1)
- Laurisaar Riho (16)
- Lauristin Marju (1)
- Levin Mai (1)
- Lill Mari-Liis (1)
- Lipasti Järvi (10)
- Ljokkoi Anniina (4)
- Lobjakas Kai (4)
- Lõhmus Jaak (1)
- Mark Reet (2)
- McKeough Andreas (8)
- Merivoo-Parro Maarja (1)
- Mikita Valdur (1)
- Mildeberg Saara (1)
- Muru Toomas (2)
- Mäe Indrek (7)
- Mäenpää Matti (1)
- Mäkeläinen Tapio (13)
- Mäki Teemu (2)
- Mäkinen Annika (1)
- Müürisepp Kerli (2)
- Narinen Kirsti (1)
- Neuvonen Sakari (10)
- Nikunen Timo (2)
- Nilson Tiit (1)
- Nuoranen Timo (3)
- Nurmikari Helena (2)
- Oittinen Hannu (30)
- Okk Gunnar (2)
- Oksanen Sofi (1)
- Olesk Sirje (2)
- Ott Meeri (1)
- Pajusalu Renate (1)
- Pajusalu Karl (4)
- Pajusalu Renate (1)
- Panov Mariliis (2)
- Paulus Karin (1)
- Pippuri Hanna (1)
- Prozes Jaak (1)
- Punttila Matti (1)
- Pääkkönen Sirpa (1)
- Randla Anneli (2)
- Rauhala Pirkko-Liisa (1)
- Rausmaa Heikki (17)
- Realo Anu (2)
- Rebane Raul (1)
- Reimann Hildegard (1)
- Reimets Ülle (5)
- Remes Hannu (10)
- Riim Raivo (2)
- Roots Ave (2)
- Ruumet Andry (1)
- Rämmer Andu (2)
- Saarikivi Janne (2)
- Sallamaa Kari (1)
- Salokannel Juhani (8)
- Samola Hanna (5)
- Saro Anneli (1)
- Savikko Mikko (10)
- Seljamaa Liis (1)
- Siim Pihla Maria (1)
- Sikk Rein (4)
- Sippola Markku (1)
- Sjövall Mikael (1)
- Soosaar Enn (1)
- Suurpalo Katariina (28)
- Süvalep Ele (1)
- Tammaru Tiit (3)
- Tammeaid Indrek (1)
- Tarand Kaarel (4)
- Teiss Kristiina (3)
- Telve Keiu (1)
- Thurlow Vappu (1)
- Tigasson Külli-Riin (1)
- Tiido Harri (2)
- Tiik Madis (1)
- Tiit Ene-Margit (1)
- Tomusk Ilmar (2)
- Toomet Tiia (1)
- Toomik Siiri (4)
- Torpan Karin (1)
- Traks Kristina (2)
- Trumm Uno (1)
- Tuomioja Erkki (1)
- Uibo Udo (2)
- Undusk Jaan (1)
- Vaher Vaapo (1)
- Vahter Tarmo (1)
- Vaino Martin (2)
- Valkeeniemi Hannele (3)
- Valsta Heikki (1)
- Vanhanen Jouko (4)
- Vasama Jaana (13)
- Veidemann Rein (2)
- Velsker Mart (2)
- Viiding Elo (2)
- Viies Georgi (4)
- Viikberg Jüri (4)
- Virkus Lia (4)
- Virta Mikko (9)
- Vseviov David (1)
- Väljas Vaino (2)
- Zetterberg Seppo (11)
- Aalto Alvar (3)
- Aalto Saara (1)
- Aalto-Setälä Pauli (1)
- Aaltonen Harri (1)
- Aaltonen Toini (1)
- Aareleid Kai (9)
- Aarma Kiur (2)
- Aarnos Petteri (84)
- Aasmäe Niina (1)
- Aav Evald (2)
- Aavik Johannes (10)
- Aaviksoo Jaak (3)
- Abner Mauri (1)
- Abner Raul (1)
- Abramova Maria (1)
- Adams Valmar (1)
- Adamson Amandus (4)
- Adamson Andres (1)
- Adamson Hendrik (2)
- Adamson Jaak (1)
- Adamson Jaan (1)
- Adamson Mari (1)
- Adamson-Eric (1)
- Adenauer Konrad (1)
- Adler Terhi (1)
- Adorf Margit (1)
- Adson Artur (4)
- Aeg Julia (1)
- Afanasjev Vahur (2)
- Agricola Mikael (3)
- Agur Rein (1)
- Ahi Eda (1)
- Ahlqvist August (7)
- Ahlroos Arvo (1)
- Aho Esko (1)
- Aho Juhani (5)
- Aho Merja (6)
- Aho Otto (1)
- Ahonen Mirka (3)
- Ahrens Eduard (4)
- Ahvonen Liisi (2)
- Ainsaar Mare (4)
- Aisopos Aisopos (1)
- Akberg Arnold (1)
- Akel Friedrich (1)
- Akiander Matthias (1)
- Akkermann Annely (1)
- Aksalu Mihkel (1)
- Aksberg Helmut (1)
- Ala Janar (2)
- Ala Marko (1)
- Alanen Virpi (1)
- Alanko Ismo (1)
- Albrekt Mecklenburgilainen (2)
- Aleksanteri I (1)
- Aleksanteri II (4)
- Aleksanteri III (1)
- Aleksejev Tiit (6)
- Alenius Kari (1)
- Alenius Pauliina (1)
- Algus Martin (1)
- Alhoniemi Pirkko (1)
- Alighieri Dante (2)
- Alimpijev Igor (1)
- Allas Carl (1)
- Alle August (1)
- Alliksaar Artur (1)
- Allmägi Art (2)
- Almberg Antti (1)
- Altrov Nora (1)
- Altrov Renee (1)
- Alvela Ain (1)
- Alver Betti (10)
- Alver Mart (2)
- Anakreon (2)
- Andersen Hans Christian (2)
- Anderson Ago (2)
- Andresen Nigol (2)
- Anduganov Juri (1)
- Anhava Tuomas (2)
- Anholt Simon (1)
- Annila AJ (1)
- Annist August (8)
- Annus Lembit (1)
- Annus Robert (1)
- Ansip Andrus (2)
- Antons Arabella (1)
- Antov Dago (1)
- Anupõld Enn (1)
- Anvelt Jaan (2)
- Apajalahti Jouni (1)
- Applebaum Anne (1)
- Arara Märt (1)
- Ariste Paul (6)
- Aristophanes (1)
- Arjakas Küllo (1)
- Arnos Petteri (1)
- Arola Varja (2)
- Aronen Juha-Matti (3)
- Arrak Jüri (1)
- Arro Jaak (1)
- Aru Krista (1)
- Arukask Madis (1)
- Arumäe Heino (2)
- Arvidsson Adolf Ivar (1)
- Asplund Anneli (1)
- Assamaa Inna (1)
- Assmuth Laura (3)
- Ast Karl (2)
- Aumere Zelia (2)
- Aus Reet (2)
- Avandi Märt (2)
- Bacon Francis (1)
- Baer Karl Ernst von (1)
- Bahtin Mihail (1)
- Balakin Pavlo (2)
- Balboa Vasco Núňez de (1)
- Balta Eimantas (2)
- Baltz Nikolai von (1)
- Balzac Honoré de (2)
- Bandler Vivica (1)
- Banksy (1)
- Barbarus Johannes (1)
- Barclay de Tolly Michal Andreas (1)
- Barthes Roland (1)
- Bartók Béla (1)
- Basie Count (1)
- Baskin Eino (1)
- Baudelaire Charles (2)
- Beekman Aimee (2)
- Beier Priidu (1)
- Beilmann Mai (2)
- Belials Veiko (1)
- Benckendorff Hermann Johann von (1)
- Benfoughal Tatiana (1)
- Benton Dave (1)
- Berg Aleksander (1)
- Berg Friedrich Georg Magnus von (1)
- Berg MAimu (1)
- Berg Maimu (5)
- Bergroth Zaida (1)
- Bernadotte Folke (1)
- Bessmertnyh Aleksandr (1)
- Bestužev-Marlinski Aleksandr (1)
- Bichsel Peter (1)
- Bildt Carl (1)
- Birk Aadu (1)
- Birk Markus (1)
- Birn Laura (3)
- Bissière Roger (1)
- Blok Aleksandr (1)
- Blomberg Jaakko (3)
- Blomberg Kristian (1)
- Blomqvist Marianne (2)
- Bloom Harold (2)
- Blumenfeldt Edmond (1)
- Bobkov Filipp (1)
- Bobrinski Alexander (1)
- Bock Timotheus von (1)
- Boiko Jana (2)
- Bolivar Simon (1)
- Bona Richard (1)
- Bongwirnso Kirsi (1)
- Botvinnik Mihail (1)
- Botšarov Pavel (1)
- Bourdieu Pierre (1)
- Bourget Paul (3)
- Branson Richard (1)
- Branson Richrad (1)
- Brežnev Brežnev (2)
- Brežnev Leonid (3)
- Brontë Charlotte (1)
- Browne George (1)
- Bucholtz Feodor (2)
- Bukovski vladimir (1)
- Bulgakov Mihail (1)
- Bunin Ivan (1)
- Bykova Anne (1)
- Caillois Roger (1)
- Cajander Aimo Kaarlo (1)
- Campenhausen Balthasar von (1)
- Campion Jane (1)
- Camus Albert (2)
- Carpelan Bo (1)
- Casagrande Benito (1)
- Casagrande Irma (1)
- Castrén Matthias Alexander (1)
- Cervantes Miguel de (1)
- Chalvin Antoine (1)
- Chandrasekhar Subrahmanyan (1)
- Christie Agatha (3)
- Cimze Jānis (1)
- Coelho Paolo (1)
- Cohen Avishai (1)
- Contra (3)
- Cronvall Aarno (1)
- Croy Charles Eugène de (1)
- Cullen Adam (1)
- DJ Qrx (1)
- Damberg Baiba Damberg (1)
- Damberg Petõr (1)
- Damberg Pētõr (1)
- Darwin Charles (1)
- Daudet Alphonse (1)
- Davidjants Kristiina (1)
- Davis Angela (1)
- Dawkins Richard (1)
- Defoe Daniel (1)
- Deleuze Gilles (1)
- Demidov Paul (1)
- Derrida Jacques (1)
- Diether Matthias (1)
- Dietrich Heinrich August (2)
- Diktonius Elmer (1)
- Djilas Milovan (1)
- Dorell Dan (1)
- Dostojevski Fjodor (2)
- Drais Karl von (1)
- Draviņa Velta Rūķe (2)
- Dubček Alexander (1)
- Dudajev Džohar (1)
- Duff Margaret (2)
- Dumas Alexandre (1)
- Durrel Gerald (1)
- Dürer Albrecht (2)
- Edelman Kristel (1)
- Edward von Lõngus (1)
- Eelma Marje (1)
- Eelma Martin (1)
- Eelma Sirje (1)
- Eelmaa Aleksander (1)
- Eelmaa Liisi (1)
- Eelmäe August (2)
- Eenpalu Kaarel (2)
- Eespäev Epp (1)
- Ehasalu Peep (6)
- Ehin Andres (3)
- Ehin Krisiina (1)
- Ehin Kristiina (5)
- Ehlvest Jüri (1)
- Ehrenburg Ilja (1)
- Eichenbaum Külli (2)
- Eilart Jaan (2)
- Einbund Karl (1)
- Eiriksdóttir Karólina (1)
- Eisen Ferdinand (1)
- Eisen Matthias Johann (7)
- Eisenschmidt Edgar (1)
- Eisenschmidt Wilhelm (2)
- Elias Lönnrot (1)
- Eliot Thomas Stearn (2)
- Elken Jaan (2)
- Eller Heino (5)
- Elomaa Risto (2)
- Elts Olari (1)
- Engel Carl Ludvig (1)
- Engels Friedrich (1)
- Engström Albert (1)
- Enno Ernst (3)
- Envall Markku (1)
- Enwald Liisa (1)
- Enäjärvi-Haavio Elsa (3)
- Eplik Eike (2)
- Eplik Vaiko (1)
- Epner Eero (3)
- Erelt Pekka (2)
- Erelt Tiiu (1)
- Ergma Ene (1)
- Erkko Aatos (1)
- Erm Anne (3)
- Ernesaks Gustav (3)
- Ernits Ernst (1)
- Ernits Heiki (2)
- Ernits Villem (1)
- Ernštreit Valt (1)
- Europaeus David Emanuel Daniel (1)
- Europaeus Johan Adolf (1)
- Eurén Gustaf (1)
- Ever Ita (1)
- Faehlmann Friedrich Robert (4)
- Fagira D. Morti (1)
- Falk Tiia (1)
- Fassbinder Rainer Werner (1)
- Fatkin Sergei (1)
- Fellini Federico (1)
- Filimonov P. I. (1)
- Fišman Olga (1)
- Fjuk Ignar (1)
- Flinkman Juha (1)
- Forsman Carl (1)
- Franco Francisco (1)
- Fridolin Janne (1)
- Friebe W. C. (1)
- Friedenthal Meelis (3)
- Friman Tuula Irene (1)
- Gabrys Juozas (1)
- Gagarin Juri (1)
- Gailit August (8)
- Galle-Kallela Akseli (1)
- Gallen-Kallela Akseli (2)
- Gameboy Tetris (1)
- Ganander Christfried (4)
- Gardie Pontus (1)
- Garšnek Igor (1)
- Genetz Arvid (3)
- Gezelius Johannes (1)
- Gheith Jehanne M. (1)
- Ghotmeh Lina (1)
- Giovagnoli Raffaello (1)
- Glück Christina (1)
- Glück Ernst (1)
- Goethe Johann Wolfgang von (4)
- Gogh Vincent van (1)
- Goltz Rüdiger von der (1)
- Gorbatšov Mihail (6)
- Gottberg Eva (1)
- Govers Robert (1)
- Grabbi Hellar (1)
- Grabbi Rein (1)
- Granö Johannes (2)
- Granö Johannes Gabriel (1)
- Graps Gunnar (1)
- Grekova Valentina (1)
- Grenzstein Ado (3)
- Grishakov Kristi (1)
- Gropius Walter (2)
- Gross Willem (1)
- Grönholm Pertti (1)
- Grünberg Maile (1)
- Grünberg Sven (4)
- Grünthal Ida (2)
- Grünthal Ivar (1)
- Grünthal Riho (7)
- Grünthal Riho,Meri Lennart (1)
- Grünthal Villem (9)
- Grüthal Riho (1)
- Guillou Jan (1)
- Gutslaff Johann (1)
- Gutsleff Eberhart (2)
- Guérin Charles (1)
- Göös Karl Gustaf (1)
- HHruštšev Nikita (1)
- Haahtela Joel (1)
- Haahti Hilja (1)
- Haapalainen Tauno (1)
- Haapanen Eero (3)
- Haapasalo Samuli (10)
- Haav Arvo (1)
- Haava Anna (9)
- Haavaoks Paul (1)
- Haavikko Paavo (5)
- Haavio Jaakko (1)
- Haavio Martti (3)
- Haavio-Mannila Elina (2)
- Haavisto Pekka (1)
- Hagen August von (1)
- Hagen-Schwarz Julie (2)
- Hagu Paul (1)
- Hakulinen Auli (1)
- Hakulinen Kerkko (1)
- Hakulinen Lauri (1)
- Halila Aimo (1)
- Halonen Minna (1)
- Halonen Tarja (2)
- Handke Peter (1)
- Hannibalsson Arnór (1)
- Hannibalsson Jón (1)
- Hannula Erkki (1)
- Hansen Aime (2)
- Hansen Benno (1)
- Hansen Käthe (1)
- Hansson Leeni (2)
- Hargla Indrek (4)
- Hari Pertti (1)
- Harmaja Laura (1)
- Harmaja Leo (1)
- Harmaja Saima (4)
- Harms Daniil (2)
- Hartikainen Heli (1)
- Hasselblatt Cornelius (2)
- Haug Toomas (3)
- Hautala Jorma (1)
- Havaste Paula (2)
- Hawking Stephen (1)
- Heamägi Gudrun (1)
- Heamägi Inga (2)
- Heiberg Marie (1)
- Heidegger Martin (1)
- Heidmets Rao (1)
- Heikinheimo Seppo (1)
- Heikkilä-Kopperoinen Elina (1)
- Heikkonen Olli (2)
- Hein Ants (2)
- Heinapuu Andres (1)
- Heinloo Kersti (2)
- Heinsaar Mehis (3)
- Heinsoo Heinike (1)
- Heinämaa Anna (1)
- Heinämaa Riitta (1)
- Helander Mika (1)
- Helanen Vilho (1)
- Helbemäe Gert (1)
- Helden Martti (1)
- Helle Anton (2)
- Helle Emma (1)
- Hellerma Joonas (1)
- Hellerma Juhan (2)
- Hellerma Kärt (1)
- Helme Martin (1)
- Helme Peeter (1)
- Helme Sirje (1)
- Hemingway Ernest (2)
- Hendrix Jimi (1)
- Henk Martin (2)
- Henno Sass (1)
- Hennoste Tiit (4)
- Herder Johann Gottfried (1)
- Hermann Karl August (4)
- Herse Wolthus von (1)
- Hesse Herman (1)
- Hesse Hermann (2)
- Heyerdahl Thor (1)
- Hiiemäe Mall (3)
- Hiio Toomas (3)
- Hiio Toomas,Mõttus Aleksander (1)
- Hiitonen Alma (1)
- Hiitonen Unio (1)
- Hikipää Aune (1)
- Hindpere Helen (1)
- Hinrikus Rutt (3)
- Hinrikus Taavet (2)
- Hint Aadu (5)
- Hint Johannes (1)
- Hint Mati (2)
- Hintikka Jukka (1)
- Hirn Yrjö (2)
- Hirsimäki Armi (1)
- Hirv Indrek (1)
- Hirvonen Elina (1)
- Hirvonen Esa (1)
- Hitler Adolf (8)
- Hjelt Edvard (1)
- Hofberg Angela (1)
- Hoffmann Dolores (1)
- Hoffmann Joanna (6)
- Hohti Paavo (1)
- Hoidmets Ilme (1)
- Hokkanen Ida Emilia (1)
- Holkeri Harri (1)
- Holma Jaakko (1)
- Holsti Rudolf (1)
- Hongisto Salla (2)
- Hormia Armo (1)
- Hornfischer Kurt (1)
- Hruštšov Nikita (6)
- Hugo Victor (2)
- Hugo Viktor (1)
- Hupel August (1)
- Hupel August Wilhelm (2)
- Hurskainen Silja (11)
- Hurt Jakob (18)
- Hurtta Heikki (2)
- Hussar Annika (2)
- Huttu-Hiltunen Heikki (1)
- Huurto Pirkko (2)
- Huusko Timo (1)
- Huxley Aldous (1)
- Hvostov Andrei (1)
- Hytönen Outi (3)
- Hytönen Ville (18)
- Häkkinen Anna (1)
- Häkkinen Kaisa (1)
- Häkli Antti (1)
- Hämäläinen Pilvi (1)
- Hämäläinen Raija (6)
- Hänninen Kari (1)
- Härma Miina (4)
- Härö Klaus (1)
- Hõbemägi Priit (1)
- Hõrn Aare (1)
- Hõrn Rieka (3)
- Ibrus Indrek (1)
- Idström Annika (1)
- Ignatjeva Julia (1)
- Ihalainen J. K. (2)
- Iivana III (1)
- Iivana IV Julma (2)
- Iivari Heidi (28)
- Ilison Marit (2)
- Ilo Jarõna (2)
- Ilomäki Henni (4)
- Ilves Aapo (5)
- Ilves Evelin (1)
- Ilves Janika (1)
- Ilves Marju (2)
- Ilves Toomas Hendrik (8)
- Immanen Sanna (5)
- Inkala Jouni (1)
- Ird Kaarel (1)
- Irschik Hans (2)
- Irschik Wolf (2)
- Itkonen Juha (1)
- Itäranta Emmi (1)
- Ivanov Andrei (6)
- Ivanovna Anna (1)
- Jaaks Piret (1)
- Jaakson Jüri (1)
- Jacometti Nesto (1)
- Jagodin Karen (1)
- Jahilo Lilli (1)
- Jakobson August (1)
- Jakobson Carl Robert (4)
- Jakobson Maarja (1)
- Jakovlev Aleksandr (1)
- Janajev Gennadi (1)
- Jannau Heinrich Johann von (2)
- Janno Richard (1)
- Jannsen Harry (2)
- Jannsen Johan Voldemar (1)
- Jannsen Johann Voldemar (11)
- Jansson Tove (3)
- Jauhiainen Jussi (1)
- Jauhiainen Jussi S. (1)
- Jazov Dmitri (1)
- Jelizaveta Petrovna (1)
- Jeltsin Boris (4)
- Jentson Karl Alfred (1)
- Joala Jaak (4)
- Joenpelto Eeva (1)
- Jokinen Antti J. (1)
- Jokisipilä Markku (1)
- Jonuks Tõnno (1)
- Joons Sofia (1)
- Jordan Mary (1)
- Joutsenlahti-Lankinen Anne (1)
- Juhkam Jakob (1)
- Juht Ludvig (2)
- Jung Jérémie (1)
- Jungingen Conrad von (1)
- Junnila Heikki A. (1)
- Junti Arvo (1)
- Juurik Maiu (25)
- Juurik Maiu,Aarnos Petteri (1)
- Juvonen Samuli (1)
- Jylhä Yrjö (3)
- Jylli Erik Rudi (2)
- Jänes Helmut (1)
- Jänes Mart (1)
- Järnefelt Arvid (1)
- Järv Olle (2)
- Järvi Neeme (1)
- Järvi Paavo (1)
- Järvi Sami (1)
- Järvila Külliki (1)
- Järvinen Antero (2)
- Jääger Merle (2)
- Jääts Indrek (2)
- Jõekalda Virge (1)
- Jõerand Raimo (2)
- Jõerüüt Jaak (6)
- Jürgenstein-Raid Hella (1)
- Jüriloo Alo (2)
- Jürmann Linda (1)
- Jüssi Fred (1)
- KUbo Otto (2)
- Kaal Aira (1)
- Kaalep Ain (2)
- Kaalep Tiina (2)
- Kaarala Riitta (1)
- Kaarle XII (1)
- Kaarma Melanie (1)
- Kaasik-Krogerus Sigrid (1)
- Kaasinen Aino (2)
- Kaber Mirjam (1)
- Kabur Boris (1)
- Kaevats Mihkel (2)
- Kaevats Ülo (1)
- Kafka Franz (4)
- Kahusk Maali (1)
- Kaibiainen Leo (1)
- Kaila Toivo T. (1)
- Kairamo A. Oswald (1)
- Kairamo Alfred A. (1)
- Kaivapalu Annekatrin (4)
- Kajo Markus (1)
- Kalberg Helen (1)
- Kalda Maie (2)
- Kaldmaa Hanneleele (2)
- Kaldmaa Kätlin (4)
- Kaldur Kristjan (1)
- Kalela Jaakko (2)
- Kales Ruben (1)
- Kalhama Pilvi (1)
- Kalin Kaj (1)
- Kaljulaid Kersti (2)
- Kaljurand Kadri (7)
- Kaljuste Heino (1)
- Kaljuste Tõnu (1)
- Kaljuste Ülle (1)
- Kalkun Andreas (1)
- Kalla Urmas (1)
- Kallas Aino (28)
- Kallas Kaja (4)
- Kallas Laine (1)
- Kallas Oskar (7)
- Kallas Virve (1)
- Kallau Kädi (1)
- Kalli Toomas (1)
- Kallio Kati (1)
- Kallio Kyösti (1)
- Kallis Oskar (2)
- Kalm Hans (3)
- Kalm Ülo (1)
- Kalmus Ain (2)
- Kama Kaido (2)
- Kampmaa Mihkel (1)
- Kanepi Kaia (2)
- Kangro Bernard (4)
- Kangro Maarja (6)
- Kangro Tauno (3)
- Kangur Karin (1)
- Kantokorpi Mervi (1)
- Kantokorpi Otso (4)
- Kaplinski Jaan (15)
- Kaplinski Jerzy (2)
- Kapp Artur (1)
- Kappel Johannes (1)
- Karamzin Andrei (1)