Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Maailman ympäri, muttei kotiin

Avasimme Paavlin kirpputorilta ostamani lautapelin paketin. Eestlaste Ümberilmareisid -pelissä kisataan siitä, kuka historiallinen virolainen maailmanmatkaaja kiertää ensimmäisenä maailman…

subjectMaailman ympäri,…

Jaan Kaplinski täyttää vuosia

Jaan Kaplinski täyttää 60 vuotta 22. päivänä tammikuuta. Hän on Viron kirjallisuuden toinen vuodesta toiseen esille nouseva Nobel-ehdokas Jaan Krossin ohella, ja siitä virolaiset ovat ylpeitä. Mutta Kaplinskin…

subjectJaan Kaplinski täyttää…

subject

Ümber maailma, aga mitte koju

Avasime Paavli täikalt ostetud lauamängukarbi. Mängus ”Eestlaste ümberilmareisid” võistlevad ajaloolised eestlastest ümbermaailmareisijad selles, kes teeb kõige kiiremini tiiru ümber maailma.

subjectÜmber maailma, aga…

Jaan Kaplinski

Aikaisemmin tässä luentosarjassa esiintynyt Tiit Hennoste on väittänyt eräässä katsauksessa uudemmasta virolaisesta kirjallisuuskritiikistä seuraavaa: jos vanhemman polven virolaiset kriitikot kirjoittavat…

subjectJaan Kaplinski

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectVirolaisia suurhahmoja

Jaan Kaplinski Suomessa

Tapasin Jaan Kaplinskin ensi kerran kesällä 1970 Tallinnan fennougristikongressin yhteydessä, ja haastattelin häntä Suomen radioon. Hänen runonsa olivat tehneet minuun suuren vaikutuksen, ja halusin esitellä…

subjectJaan Kaplinski Suomessa

subject

Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa

Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…

subjectTallinnan kaupunki…

Paluu perusarvoihin

Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…

subjectPaluu perusarvoihin

Virolaisia Sipoon saarilla

Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…

subjectVirolaisia Sipoon…

Soome keelt õpetatakse kolmes erinevas tasemerühmas (algkursus, jätkukursus I, jätkukursus II). Põhitähelepanu on suulise keeleoskuse ja selleks vajalike grammatikateadmisete omandamisel.

subject

Paratiisi vai diktatuuri?

Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…

subjectParatiisi vai diktatuuri?

Ahto Külvet esittelee virolaisia vinyyliäänitteitä itsenäisyyspäivän kunniaksi

subjectAhto Külvet esittelee…

Tuglas-seura järjestää viron kielen kursseja Viro-keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22, Helsinki) kuudessa tasoryhmässä. Niille, jotka haluavat opiskella viroa ajasta ja paikasta riippumatta, tarjoamme…

subject

Noor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…

subjectNoor-Eesti ja Noor-Eestin…

Ehdotuksia Viron ystävän juhla­pöytään

Ruokakirjailija Lia Virkus on koonnut Viron ystäville ehdotuksia syntymäpäiväpöytään. Kokeile yhtä tai useampaa, kutsu kaverit kylään tai järjestä herkkuhetki työpaikallasi.

subjectEhdotuksia Viron…

Käsivarren ja Linnunradan tuulet

Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.

subjectKäsivarren ja Linnunradan…

Estofiili Eino Leino

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…

subjectEstofiili Eino Leino

Paratiisin Tõnun jatkumo

Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…

subjectParatiisin Tõnun…

Historian ystävän Tartto

Matkan aikana tutustaan Suomen ja Neuvosto-Venäjän sekä Viron ja Neuvosto-Venäjän vuoden 1920 rauhansopimusten syntypaikkoihin, mutta laajemminkin Viron vanhimman kaupungin ja Viron ainoan todellisen yliopistokaupungin…

subjectHistorian ystävän…

Haralan elämäkertoja

Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…

subjectHaralan elämäkertoja

Yhden vironvenäläisen tarina

Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…

subjectYhden vironvenäläisen…

Luonto- ja kulttuurimatka Võromaalle ja Setomaalle

Viimeistä kertaa ystävykset Rein Kuresoo ja Tapio Mäkeläinen vetävät luonto- ja kulttuurimatkaa Viroon. Tämän vuoden upeat luontokohteet löytyvät Kaakkois-Virosta Seto- ja Võromaalta. Kulttuuriohjelmaan…

subjectLuonto- ja kulttuurimatka…

Yhteystiedot

Ota yhteyttä, mikäli sinulla on kysyttävää Tuglas-seurasta tai sen toiminnasta.

subjectYhteystiedot

Vastsed Harala elulood

Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.

subjectVastsed Harala elulood

Pagulaseesti arhiivipärandist

20. sajandi eesti ajaloos on tervelt kaks olulist poliitilise maapao perioodi, mis mõlemad on jätnud püsivad jäljed eesti kultuuri ja kirjandusse. Sajandialguse Noor-Eesti liikumine langes kokku 1905.…

subjectPagulaseesti arhiivipärandist

Tallinnaa suurennuslasilla: Kopli ja Kalamaja

On aika mennä ainakin kolme piirua syvemmälle, tutustua intiimimmin Tallinnan kiinnostaviin eri alueisiin. Tästä se vasta alkaa!

subjectTallinnaa suurennuslasilla:…

Eesti vinüülplaatide diskograafia 1954–2010

Vuoden 2009 Martin markkinat muutti elämäni. Hengailin Tuglas-seuran kirpputoripöydän äärellä pitkään ja mietin, että pitäisi varmaan ostaa joku LP-levy, koska virolaisen musiikin kokoelmani oli varsin…

subjectEesti vinüülplaatide…

Taivaankivi

Neljäkymmentäviisi vuotta siihen meni, mutta nyt Taivaankivi (Taevakivi, 1975) on suomeksi. Samalla Jaan Krossin proosatuotanto on kokonaan suomen kielellä. Jouko Vanhasen suomentaman teoksen julkaisi…

subjectTaivaankivi

Virolaisen designin huippuviikonloppu Tallinnassa

Designista kiinnostuneen matkailijan unelmaviikonloppu! Matka on pikakurssi virolaisen muotoilun historiaan ja samalla tutustutaan Viron uusimpiin muotoilutrendeihin. Osallistumme Viron tärkeimmälle muotoilufestivaalille…

subjectVirolaisen designin…

subject

Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle

Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…

subjectEre Naat – mantereelta…

Tiit Pagu

Jaan Krossin varhain kirjoitettu mutta sitten pöytälaatikkoon tuupattu ja jäämistöstä löydetty Tiit Pagu on lopulta varsin hämmentävä lukukokemus.

subjectTiit Pagu

Loittoneeko Viro Suomesta?

Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…

subjectLoittoneeko Viro…

Tervetuloa mukaan

subjectTervetuloa mukaan

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…

subjectHiidenmaan lumo

Võru-eesti eksitussõnastik

Vieraita kieliä voi opiskella menestyksellisesti monella eri tavalla. Jos kielet ovat läheistä sukua toisilleen kuten ruotsi ja saksa tai suomi ja viro, niin riskisanojen luettelot, sanastot tai sanakirjat…

subjectVõru-eesti eksitussõnastik

Viron lehdesniityt

Lehdesniityt kaunistivat satakunta vuotta sitten Viron maisemia kaikkialla Varblan, Mihklin, Kosen ja Kuusalun kirkkojen väliin vedettävän kuvitteellisen viivan pohjoispuolella. Lehdesniittyalueella ei…

subjectViron lehdesniityt

Tietosuojaseloste

subjectTietosuojaseloste

Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…

subjectKaksi taktiikkaa…

Paks Margareeta – Värav linna ja sadama vahel

Yli 200-sivuinen tietoteos ei kerro ainoastaan Tallinnan vanhankaupungin tunnetusta tornista. Eri alojen asiantuntijoiden monipuoliset artikkelit kuvaavat Tallinnan satamahistoriaa, arkeologisia kaivauksia,…

subjectPaks Margareeta…

Eesti puisniidud

Sadakond aastat tagasi kaunistasid Eesti maastikku Varbla, Mihkli, Kose ja Kuusalu kirikut ühendavast joonest lääne ja põhja pool kõikjal puisniidud. Puisniitude levikul ei ole siiski pistmist nimetatud…

subjectEesti puisniidud

Tuglas-seuran säännöt

subjectTuglas-seuran säännöt

Matkaehdot

subjectMatkaehdot

Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä

Kymmenkunta vuotta sitten virolaisten maahanmuutto Suomeen kiihtyi merkittävästi. Tutkijoille ilmiö tarjosi mielenkiintoista materiaalia, ja tutkimuksia eri aloilta onkin julkaistu kiitettävästi. Nyt tutkimustulokset…

subjectLiikkuvuus, muuttoliike…

Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisi

Miksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana…

subjectVirolaiset Suomessa…

Arkisto on kansan muisti

Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.

subjectArkisto on kansan…

Eestlased Soomes – hargmaisus, mitmepaiksus ja koroonakriis

Kuidas iseloomustada inimest, kes on rahvuselt eestlane, kodakondsuselt soomlane, omab kodu nii Soomes kui ka Eestis ning töötab Soomes, kuid koroonakriisi ajal teeb kaugtööd Eestist? Teaduslik vastus…

subjectEestlased Soomes…

subject

Tartto – kaupunki tien ja vesitien varrella

Usein sanotaan, että ihmiskunnan historia on sotien historiaa. Vanha Tarbatu, vuonna 1030 venäläiseen kronikkaan merkitty Jurjev, saksalaisten ristiretkeläisten vuonna 1224 Dorpatiksi ristimä ja sittemmin…

subjectTartto – kaupunki…

Äiti koululaboratoriossa

Minulla on kaksi lasta, joista toinen käy tavallista, kunnallista virolaista koulua ja toinen suomalaista koulua. Siksi minulta ulkosuomalaisena kysytään hyvin usein, kumman maan koulujärjestelmä on mielestäni…

subjectÄiti koululaboratoriossa

Vironmieliset kommunistit

Kiitän Tuglas-seuraa, Viron Suomen-instituuttia, Suomen Historiallista Seuraa ja herra Seppo Kuusistoa kutsusta osallistua seminaariin, joka käsittelee Viron laulavaa vallankumousta kymmenen vuoden etäisyydeltä…

subjectVironmieliset kommunistit

Viron tulvan ja kevään linnut

Viron viides vuodenaika on erityinen. On tulva!

subjectViron tulvan ja…

Tervetuloa mukaan

subjectTervetuloa mukaan

Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…

subjectKansallisen ja yleisliittolaisen…

Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa

Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.

subjectKaikkien veneiden…

Täname

subjectTäname

Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…

subjectKuinka virolaisista…

Krossia kaikille!

subject

Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…

subjectHiidenmaan huumori…

Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä

Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…

subjectPärnun renessanssi-ihmiset…

Läbipaistev maailm – Tarbeklaasi tehas ja kohalik ilu

Soomes hinnatakse omamaist klaasidisaini kõrgelt. Paljudes peredes on riiulitel Iittala, Riihimäe ja Nuutajärvi klaasi ja üldiselt teatakse ka eseme autorit ja nime. Eesti oma Iittala ehk Tarbeklaas on…

subjectLäbipaistev maailm…

Aino Kallas – Viron saarten kirjailija

”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…

subjectAino Kallas – Viron…

Kaksi perspektiiviä Etykiin

Euroopan yhteistyö- ja turvallisuuskokous Etyk syntyi alun perin Neuvostoliiton aloitteesta. Länsimaat eivät olleet siitä aluksi lainkaan kiinnostuneita, mutta monet Itä-Euroopan maat puhuivat Etykin puolesta,…

subjectKaksi perspektiiviä…

Läpinäkyvä maailma – Tarbeklaas ja paikallinen kauneus

Suomessa arvostetaan kotimaista lasisuunnittelua. Monissa perheissä on käytössä niin Iittalan, Riihimäen kuin Nuutajärven lasiesineitä, ja ihmiset tuntevat tuotteet ja niiden tekijät nimeltä. Viron Iittala…

subjectLäpinäkyvä maailma…

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…

subjectTere ja hyvää päivää…

Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…

subjectAuringonsäteilystä,…

Ema koolilaboris

Mul on kaks last. Üks käib tavalises Tallinna piirkonnakoolis ja teine siinses Soome koolis. Seetõttu küsitakse minult kui välissoomlaselt tihti, kumma maa koolisüsteem on minu meelest parem.

subjectEma koolilaboris

Se toinen, tuntematon holokausti

Kirjan syntyprosessi lähti liikkeelle lukijakeskusteluista, joita olen käynyt lukuisia viime vuosien aikana kirjojeni ja Puhdistus-näytelmän tiimoilta. Tietyt kysymykset toistuivat – kuten se, eivätkö…

subjectSe toinen, tuntematon…

Eesti suurvete ja kevade linnud

Viies aastaaeg Eestis on eriline. On tulvaaeg!

subjectEesti suurvete ja…

subject

Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…

subjectFenno-Ugria – sukukansojen…

Tuglase seltsi põhikiri

subjectTuglase seltsi põhikiri

Viron putoukset hurmaavat matkaajan

Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…

subjectViron putoukset…

Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…

subjectSananvapaus on tärkeää,…

Privaatsusavaldus

subjectPrivaatsusavaldus

Viinistun taidemuseo

KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…

subjectViinistun taidemuseo

Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä

Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…

subjectTuglaksen tuli palaa…

Klaasveranda

Kirjansa seikkaperäisessä ja infor­matiivisessa esipuheessa kirjailija kertoo kuinka runoelman aineisto oli saanut kirjallisen muotonsa jo vuonna 2009. Hän oli elänyt Järvamaalla Esnan kartanossa jo liki…

subjectKlaasveranda

Mikä ihmeen Tuglas?
Ja miksi seura?

subjectMikä ihmeen Tuglas?
Ja…

Varjutetater

Viivi Luik on viime vuosina julkaissut essee- ja artikkelikokoelmia, ja hänen runotuotantoaan on pidetty Virossa jatkuvasti saatavilla. Upean näköinen Kootut runot ilmestyi vuonna 2006.

subjectVarjutetater

Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…

subjectYhdessä tekemisen…

Friedebert Tuglas

Friedebert Tuglas (1886–1971, alkujaan Friedebert Mihkelson) syntyi Ahjan kartanon alueella Etelä-Virossa 1886 kartanon puusepän poikana. Myöhemmin hänen kotikaupungikseen tuli Tartto. Toisen maailmansodan…

subjectFriedebert Tuglas

Paratiisi

Viron tunnetuimpiin nyky-kirjailijoihin kuuluva Tõnu Õnnepalu (s. 1962) on kirjoittanut lukuisia runokokoelmia, romaaneja ja muita tekstejä sekä kääntänyt monia klassikkoteoksia ranskasta viroon. Õnnepalulta…

subjectParatiisi

Laivamatkailun tähtihetkiä

Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…

subjectLaivamatkailun tähtihetkiä

Lahden takaa: Riho Grünthal, Äidinkielenpäivä Virossa

subjectLahden takaa: Riho…

Hakutuloksia

subjectHakutuloksia

Päevad, mis ajasid segadusse

1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…

subjectPäevad, mis ajasid…

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…

subjectVirolaisuus avoimessa…

Virolaisen kirjallisuuden viikko, Meelis Friedenthal

Virolaisen kirjallisuuden viikon tapahtuma Lappeenrannassa 18.12.2016. Kaisu Lahikainen haastattelee kirjalija Meelis Friedenthalia.

subjectVirolaisen kirjallisuuden…

Tähtiä ja neonvaloja

Runon ja proosan raja on toisinaan häilyvä. Jan Kausin syksyllä suomeksi ilmestyneen teoksen Tähtiä ja neonvaloja (Miniatuurid 2009, suom. Raija Hämäläinen) tekstit voi lukea lyhytproosana tai proosarunoina

subjectTähtiä ja neonvaloja

”Mina lähen, Jaak!”

… ütleb Ristiotsa Rein Kirsimäe Jaagule ühel märtsikuu hommikul Venemaa-poolsel Peipsi kaldal seistes, igatsevalt üle laguneva jääsupi koduse Kodavere poole kiigates. Aasta on 1893 ja seesama lause, mis…

subject”Mina lähen, Jaak!”

Koiranne alkaa kohta kukkia

Viron suosituimman kirjailijan Andrus Kivirähkin Kaka ja kevad -lastenkirja on julkaistu suomeksi. Andrus Kivirähk ja kirjan kääntäjä Heli Laaksonen esittelivät…

subjectKoiranne alkaa kohta…

Ebatavaline ja ähvardav loodus

Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…

subjectEbatavaline ja ähvardav…

Koulupoika, vanki, professori

Akateemikko Paul Aristen hiljattain julkaistu muistelmateos on Viron historian ja kulttuurihistorian kultakaivos, vavahduttavaa ja suorasukaista luettavaa.

subjectKoulupoika, vanki,…

Jaan Kaplinski ja Tiia Toomet

Sama meri meissä kaikissa – kirjallinen ilta Jaan Kaplinskin ja Tiia Toometin seurassa.

subjectJaan Kaplinski ja…

Linnalegend

Linnalegend koostuu yhdestätoista lyhyestä novellista (kaikkiaan sivuja on kirjassa 118), joita yhdistää kaupunkimiljöö. Tarinoissa liikutaan niin Virossa kuin maailmallakin: muun muassa Tallinnassa, Haapsalussa,…

subjectLinnalegend

Simo Frangén opiskelee viroa

Martin markkinat Tampereella: Simo Frangén opiskelee viroa

subjectSimo Frangén opiskelee…

subject

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…

subjectSuomiko helppoa…

Kätlin Kaldmaa ja Juha Hurme

Viro on Turun kirjamessujen teemamaa 2018. Kirjailijoita haastattelee Juha Hietanen

subjectKätlin Kaldmaa ja…

Muotiguru Tiina Talumees

Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…

subjectMuotiguru Tiina…

Meelis Muhu

Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…

subjectMeelis Muhu

Balladi – Pallaad

Heli Laaksonen, Balladi Peippo vei (Otava 2011) Käännös Hiidenmaan murteelle/tõlge hiiu keelde Järvi Kokla

subjectBalladi – Pallaad

subject

Vapauden muodot

Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…

subjectVapauden muodot

Lydia Koidula, Viron kansallisrunoilija

Turun kirjamessut 2018: Lydia Koidula, Viron kansallisrunoilija

subjectLydia Koidula, Viron…

Käärikun kätevä emäntä

On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…

subjectKäärikun kätevä…

Kriisin voima

Miten teatterin pitäisi toimia tämän päivän yhteiskunnassamme, jonka sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ovat kärjistyneet ja jossa ihmisten on ponnisteltava asuinpaikkansa, tulojensa ja ruokansa eteen?…

subjectKriisin voima

Vaietut perhetarinat…

Turun kirjamessut 2018: Vaietut perhetarinat voivat kätkeä sisäänsä kokonaisia kansakunnan kohtaloita. Keskustelemassa kirjailijat Kai Aareleid ja Venla Hiidensalo. Haastattelija Juha Hietanen.

subjectVaietut perhetarinat…

subject

Fårön ranta

Vaikka rantatörmällä sijaitsevan talon päätyhuoneen asukki ei ollut kertaakaan nostanut katsettaan tietokoneen mustavalkonäytöstä, hän tiesi taivaan seljenneen.

subjectFårön ranta

Palkokasvit virolaisessa keittiössä

Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…

subjectPalkokasvit virolaisessa…

Ilmiö nimeltään Valdur Mikita

Turun kirjamessut 2018: Ilmiö nimeltään Valdur Mikita eli miten virolaiset löysivät suomalaisugrilaisuutensa uudelleen. Keskustelmassa kirjailija Valdur Mikita ja professori Janne Saarikivi. Haastattelijana…

subjectIlmiö nimeltään…

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…

subjectOskar Kallaksen…

Runoja

Rakkaus, armahdus –
armahdus, rakkaus –
siinä on äidinkieli.

subjectRunoja

Kartanon pellolta talonpojan pataan

erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…

subjectKartanon pellolta…

Mika Keränen ja Indrek Koff

Mika Keränen ja Indrek Koff Martin markkinoilla 24.11.2018

subjectMika Keränen ja…

Runoja

Aivan alussa
emme tarvinneet kotia
olimme aina kotona
joka katon alla
ja emajoen poppeleiden alla
ja toomemäen holvien alla
ja purjeiden alla järvellä
ja tähtien alla
emme tarvinneet…

subjectRunoja

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…

subjectViro ja vuoden 1905…

Lahden takaa: Eero Medijainen, Tarton rauha

Lahden takaa: Eero Medijainen, Tarton rauha

subjectLahden takaa: Eero…

Wabariigi poisipõlv - Nuori Viro suomalaisen silmin - The Republic’s childhood

Suomen Tallinnan-lähettilään Aarne Wuorimaan 1928–33 Virossa ottamat valokuvat ovat Tuglas-seuran sähköisen kuva-arkiston arvokkaimpia kokoelmia. Kun kokoelmaan sisältyy peräti 669 valokuvaa, niissä on…

subjectWabariigi poisipõlv…

Muusika, teater ja kino

subjectMuusika, teater…

Sotilasjumalan palvelija

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…

subjectSotilasjumalan palvelija

subject

Kolme kotimaata

Syntyjään virolainen kansatieteen professori emeritus Ilmar Talve on tehnyt merkittävän päivätyön ”kolmannessa kotimaassaan” Suomessa. Siksi on luontevaa, että alkuaan vironkielinen omaelämäkerta on luettavissa…

subjectKolme kotimaata

subject

Ülemisten järvi

Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…

subjectÜlemisten järvi

Euroopan ikkunalaudalla

Enn Anupõldilla on takanaan mielenkiintoinen elämä, jota hän teoksessaan muistelee, nostaen esiin erityisesti Suomeen ja suomalaisiin liittyvät tapahtumat, henkilöt ja seikat. Teos on varsin suppea ja…

subjectEuroopan ikkunalaudalla

subject

Keelehääling. Eesti Raadio ”Keeleminutid” 1975–1999.

subjectKeelehääling. Eesti…

subject

subject

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…

subjectValtaistuinpeliä…

Sanan silta yli Suomenlahden

Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.

subjectSanan silta yli…

subject

Kadriorgin puisto

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…

subjectKadriorgin puisto

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…

subjectLuottamaan oppiessa

Liivinmaan kronikka 1584

Kronikoitsija Balthasar Russow on suomalaisille ja virolaisille tuttuJaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka (Kolme katku vahel) -romaanin päähenkilönä. Itse kronikkaan ovat harvemmat…

subjectLiivinmaan kronikka…

Soomustuda või soomestuda?

Vabadussõja ajal, uhkesti just 24. veebruaril 1919 kandis Johan Laidoner Eesti Maanõukogule ette, et vaenlane on Eesti piiridest välja aetud. See oli töövõit.

subjectSoomustuda või soomestuda?

Õppides usaldama

Üldine usaldus ehk inimeste valmisolek teisi (muuhulgas võõraid) inimesi ilma kohese vastuteene ootuseta usaldada on kui liim, mis ühiskonda koos hoiab ja seeläbi inimeste vahelist koostööd soodustab.…

subjectÕppides usaldama

Suomen-poikien tie

Suomen poikien tie on kirjallisena tuotteena melko rosoinen, mitä ei ole syytä ihmetellä, kun ottaa huomioon sen tekotavan. Huomattava osa teksteistä on suoria lainoja sodanaikaisista päiväkirjoista, kuulustelupöytäkirjoista,…

subjectSuomen-poikien tie

Suomettua vai virottua?

Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.

subjectSuomettua vai virottua?

Mitä eroa on suomella ja virolla? Entä onko yhteistä?

subject

Kun intohimona on puu

Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…

subjectKun intohimona on…

Viron nuoruusvuosien tärkeimmät ratkaisut

Pienelle kansakunnalle historia on olemassaolon tärkeä osa, se on tärkeä osa nykypäivää ja siksi myös tärkeä osa politiikkaa. Viron valtio täytti helmikuussa 87 vuotta. Koska tämä syntymähetki on vielä…

subjectViron nuoruusvuosien…

Kristi Raik: ”Soomes ja Eestis napib Venemaa tundjaid”

Aasta algupoolel Eesti välispoliitika instituudi juhina tööle asunud Kristi Raiki hinnagul ei ole Eesti ja Soome ametlikud seisukohad Venemaa ja Euroopa Liidu osas kuigi erinevad, kuid avalik keskustelu…

subjectKristi Raik: ”Soomes…

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…

subjectIlmansuuntailmaukset

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…

subjectKohteliaisuus virolaisessa…

Narva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan

Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…

subjectNarva – katsaus…

Kristi Raik – ”Suomesta ja Virosta puuttuu Venäjän tuntijoita”

Alkuvuodesta Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana aloittaneen Kristi Raikin mukaan Viron ja Suomen virallisessa suhtautumisessa Venäjään ja Euroopan unioniin ei ole suuria eroja, mutta aiheita koskeva…

subjectKristi Raik – ”Suomesta…

Laupäeval, 05.06.2021 kell 10 toimub Helsingis Eesti Majas eesti keele B2-taseme eksam.

subject

Eestlaste sina ja teie

Viisakuse olemasolu peetakse maailma keeltes universaalseks: kõikides keeltes on mingid keelelised vahendid, mida kasutatakse vastavalt sellele, kellega ja mis olukorras parajasti räägitakse. Viisakuse…

subjectEestlaste sina …

Soome ja soomlased. Fennid – Tacitusest tänapäevani.

Elias Lönnrotin seuraa voi kiittää siitä, että vihdoinkin on mahdollista lukea Suomesta ja suomalaista viroksi. Edellisen vastaavanlaisen teoksen, August Annistin toimittaman Soome maa, rahvas ja kultuur,…

subjectSoome ja soomlased.…

Henki Tartossa

Viroa ei ole koolla pilattu, mutta silti maa on pieneksi valtioksi mielenkiintoinen ja monipuolinen. Nähtävää eri puolilla maata riittää, niin luontoa kuin kulttuurimaisemaakin. Viron historian tuntemus…

subjectHenki Tartossa

Eesti keele B2-taseme eksam

Laupäeval, 05.06.2021 kell 10 toimub Helsingis Eesti Majas eesti keele B2-taseme eksam.

subjectEesti keele B2-taseme…

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectMartti ja Elsa –…

Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990–1992.

Viron keskustapuolueen vahvan miehen Edgar Savisaaren muistelmia ehdittiin odottaa. Yli tuhatsivuinen järkäle kattaa vain vuodet 1990–1992, mutta lisää on kuuleman mukaan tulossa.

subjectPeaminister. Eesti…

Vaim Tartus

Eestit ei ole küll suurusega õnnistatud, aga väikese riigi kohta on ta väga huvitav ja mitmekülgne. Vaatamisväärset on kõikjal palju, nii loodust kui kultuurmaastikke. Eesti ajaloo tundmine tuleb ringi…

subjectVaim Tartus

subject

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…

subjectItämeri, Länsimeri…

Diplomaat ja mälu

Teoksen nimi – suomeksi ”diplomaatti ja muisti” – kuvaa sitä varsin osuvasti. Kyse on tekstistä, jossa kirjoittaja tutkistelee mielenliikkeitään ja muistikuviaan suurlähettiläskaudelta Suomessa ja Italiassa.…

subjectDiplomaat ja mälu

Raul Oreškin ja Kaili Kask avaavat ovia ihmisille ja taiteelle

Joka kesä odotan sitä hellepäivää, kun voin pakata autoni täyteen lapsiani tai ystäviäni ja suunnata Tartosta Peipsijärven Sipulitielle. Viimeisen viiden vuoden aikana yksi odotetuimpia pysähdyksiämme…

subjectRaul Oreškin ja…

Koural­linen tomua

Tallinnassa 1971 syntynyt Andrei Ivanov on kuulunut viisi vuotta Viron kirjailijaliittoon. Viron kansalaisuuden hän sai vasta tänä vuonna. Viime vuonna hän osallistui Lahden kirjailijakokoukseen, joka…

subjectKoural­linen tomua

Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva

Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…

subjectTõde ja õigus on…

Eesti gootika II

Ervin Õunapuu tuntuu varanneen itselleen “gotiikan” ikään kuin tavaramerkiksi. Sen verran mies onkin käsitteen sisältöön Virossa vaikuttanut, että yleistävään käännökseen “kauhutarina” jää ilman muuta…

subjectEesti gootika II

Laurentsius on tapetilla

Itä-Viron Kohtla-Järveltä kotoisin oleva taidemaalari Lauri Sillak, taiteilijanimeltään Laurentsius (s. 1969) valmistui Viron taideakatemiasta vuonna 1996. Sittemmin hän on tehnyt varsin menestyksekkään…

subjectLaurentsius on tapetilla

Lento­kentän lutikat

Lutikat tai muutkin ötökät ovat melko harvinaisia erityisesti lastenkirjallisuuden hahmoina. Kairi Look on heittänyt yleiset (aikuisten) ällökäsitykset roskakoriin ja luonut kiehtovan mikromaailman. Tarinan…

subjectLento­kentän lutikat

Legendaarne

ummallisella tavalla aina silloin tällöin käy niin, että joku tietty kirjailija jää jostakin syystä unohduksiin jääden vain maininnaksi kirjallisuushistorioihin muiden suurempien tai tunnetumpien kirjailijoiden…

subjectLegendaarne

„Sajandi lugu“ ja Eesti teatrisuvi

Praegust Eesti teatrihooaega iseloomustab riikliku eritoetuse saanud erinevate teatrite vaheline koostööprojekt „Sajandi lugu“, mis tähistab Eesti 100. sünnipäeva. Sari kestab kokku kaksteist kuud, alates…

subject„Sajandi lugu“ ja…

subject

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…

subject150 vuotta laulujuhlia

Ilmaista kieliharjoittelua

Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…

subjectIlmaista kieliharjoittelua

Vuosisadan tarina ja Viron teatterikesä

Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke.…

subjectVuosisadan tarina…

Kun Musti muni mum­mon

Kirjassa Kun Musti muni mummon Viron tunnetuin humoristi Andrus Kivirähk jatkaa riemastuttavan absurdia ilotulitustaan, mikä nauratti suomalaisia lapsia ja aikuisia jo kirjassa Koiranne alkaa kohta kukkia.…

subjectKun Musti muni mum­mon

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…

subjectEdward von Lõngus…

Heimosotien historia 1918–1922

Jussi Niinistö ilmoittaa teoksensa esipuheessa kirjoittaneensa kirjan Suomen heimosodista, koska aiheesta ei ole olemassa ajan tasalla olevaa yleisesitystä. Teoksen julkaisemisen perustelua voi pitää hyvänä,…

subjectHeimosotien historia…

Klaaslaps

Olen sõnatu. Punkt. Sellise ühelauselise arvustuse saadaksin seekord Elo peatoimetajale. Teadagi poleks ta rahul - seepärast üritan ennast raamatu lugemise järgsest vaikimismüürist läbi murda ja leida…

subjectKlaaslaps

Tarinoi­ta Virosta

Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…

subjectTarinoi­ta Virosta

Eesti on My Mind

Eesti on My Mind on Ville Hytösen päiväkirja, jonka päähenkilö on hän itse. Sivuosissa ovat postikortit Tallinnasta ja myöhemmin kauempaa Virosta. Kuvien sekaan eksyy virolaisia kulttuuri-ihmisiä ja tavallisia…

subjectEesti on My Mind

Nõukogude aeg ja inimene

Postimees-lehti ja Tänapäev-kustantamo pyysivät viime vuoden alussa virolaisia lähettämään muistojaan neuvostoajasta, erityisesti neuvostoajan arkielämästä. Näitä muisteluksia on nyt koottu kirjaksi Nõukogude…

subjectNõukogude aeg ja…

Kell ja haamer

Rein Raua kümnes proosateos kannab pealkirja „Kell ja haamer“. Ja sõna abil ühendatud sõnapaar tuletab meelde teisigi eestikeelseid pealkirju kirjandusklassikast: „Tõde ja õigus“, „Elu ja armastus“, „Kuritöö…

subjectKell ja haamer

Aavei­den Eesti. Kummi­tus­tarinoi­ta Virosta.

Harvoin olen lukenut julkaisua, joka herättäisi minussa yhtä ristiriitaisia tunteita kuin tämä pieni kirja. Otetaan ensin ne huonot ja sitten lopussa hyvät asiat.

subjectAavei­den Eesti.…

Roomaja

inulla oli ilo osallistua tämän romaanin esittelytilaisuuteen Tallinnassa 12. helmikuuta. Kirjan esitellyt ja kirjailijaa tilaisuudessa ”piinannut” Karl Martin Sinijärv vitsaili teoksen nimellä, onko se:…

subjectRoomaja

Emajõgi 1944

Nimet Pupastvere ja Käravere ovat tuttuja kaikille Viron sotahistorian harrastajille. Kyseiset paikat sijaitsevat Tartumaalla, Emajoen äärellä, ja niissä käydyissa taisteluissa virolaiset saavuttivat paikallisen…

subjectEmajõgi 1944

Batüskaaf

Andrei Ivanovi uus romaan algab Franz Kafka tsitaadiga: “Mõni kavalus on küll nii peen, et teeb iseendale otsa peale”. Ma ei tea, kas võiks pidada kirjanikupoolseks kavaldamiseks seda, et tema Skandinaavia-triloogia…

subjectBatüskaaf

Kadri­orgin opas: Tapaamis­­paikkana Kadri­org

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta, puiston virallinen ”syntymäpäivä” on 22.7.2018. Juhlinta alkoi jo viime vuonna ja kiihtyy kohti kesää. Eikä ole mikään yllätys, että juhlavuodeksi julkaistiin…

subjectKadri­orgin opas:…

Surm Tallinnas

Jürgen Rooste (s. 1979) tunnetaan hyvin Virossa ja varsin hyvin meillä Suomessakin tuotteliaana ja palkittuna runoilijana. Noin 20 runokokoelman jälkeen Rooste julkaisi juuri joulun alla Surm Tallinnas

subjectSurm Tallinnas

Sigalahe suvi

Kesä on lehtien toimituksissa vaikeaa aikaa. Mitään ei tapahdu ja uutisia on vähän. Ja kirjoittajia on vähän, kun suuri osa toimituksesta on kesälomalla. Mutta lehden pitää ilmestyä ja lehdessä pitää olla…

subjectSigalahe suvi

Elisabet Reinsalu : ”Elämässä pitää olla kirjoja, rakkautta ja flirttiä”

Juna Tartosta saapuu jo ennen yhtätoista aamupäivällä Tallinnan rautatieasemalle. Vaikka olen kävellyt rauhallisesti Telliskiveen, joudun paistattelemaan vähän aikaan maaliskuun pakkasauringossa ennen…

subjectElisabet Reinsalu…

Batüskaaf

Andrei Ivanovin uuden romaanin alussa on lainaus Franz Kafkalta: ”Jokin oveluus on niin hienoa, että se tuhoaa itsensä”. En tiedä, voisiko kirjailijan oveluutena pitää sitä, että hänen Skandinavia-trilogiansa…

subjectBatüskaaf

Aina töissä

Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…

subjectAina töissä

Õudne Eesti. Valimik eesti õudusjutte.

Ajan patinoimien ikkunakarmien takaa kurkkaa kammottavan oloinen naishahmo. Ikkuna on sen verran auki, että ilmeisesti tuonpuoleisesta kotoisin oleva nainen saattaa sujauttaa ainakin kalmanhenkensä lukijan…

subjectÕudne Eesti. Valimik…

”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista

Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…

subject”Heidän ote on rohkeampi”…

Mäng mõisa peale

Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…

subjectMäng mõisa peale

Eesti on My Mind

Eesti on My Mind on Ville Hytöneni päevaraamat, kus peategelaseks on tema ise ja kõrvaltegelasteks postkaardid Tallinnast ja hiljem Eesti kolgastest. Sekka eksivad pildikestesse Eesti kultuuritegelased…

subjectEesti on My Mind

Toormaterjal

Triin Soometsin seitsemäs runokokoelma Toormaterjal on toisaalta aikaisemmista kokoelmista tuttua Soometsia, mutta toisaalta kokoelma on hyvin voimakkaasti tuore ja omaleimainen. Siinä on jotain uutta.

subjectToormaterjal

Läänemeresoome tulemised

Klassisimpia kysymyksiä Suomessa ja Virossa harjoitetussa fennougristiikassa on ollut, mistä lähtien uralilaisia kieliä on puhuttu Itämeren alueella. Suomessa tieteen popularisoijien suosikkiaiheita on…

subjectLäänemeresoome tulemised

Seesama jõgi

Runoilija Jaan Kaplinski on ollut jo kauan kiinnostunut pitkästä proosasta, ja uudessa romaanissaan hän kirjoittaa päähenkilönsä tunnelmista ja aistimuksista tuotantonsa kaikkein kauneimpia suorasanaisia…

subjectSeesama jõgi

Lohejas pilv. Romaan lühijuttudes.

Lauri Pilterin Lohejas pilv voitti Viron parhaalle esikoisteokselle jaettavan Betti Alverin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Tarina Lavranista, nuoresta kyläkoulun opettajasta, joka tuntee kiihkeää…

subjectLohejas pilv. Romaan…

Jaan Poskan hautajaiset

Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…

subjectJaan Poskan hautajaiset

subject

Elajas trepi eelastmel

uben debytoi muutamia vuosia sitten romaanilla Volta annab kaeblikku vilet, jonka päähenkilö suuntasi vallankumouksen aatteista innostuneena kulkunsa Virosta Keski-Eurooppaan 1900-luvun alussa. Historiallisesta…

subjectElajas trepi eelastmel

Itsenäisyysjulistus

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.

subjectItsenäisyysjulistus

Psühhiaater Alo Jüriloo:
„Psüühiliselt raskesti haige kurjategija koht pole vanglas“

Alo Jüriloo on psühhiaatriaga tegelenud juba 27 aastat, neist viimased 15 aastat vangide vaimse tervisega. Selle aja jooksul on tema kogemuse põhjal saanud kinnitust kaks asjaolu: vanglasse satub liiga…

subjectPsühhiaater Alo…

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.

subjectVirolaiset Virossa

Mina olin siin. No 1. Esimene arest.

Eesti Romaanifondin järjestämä vuosittainen romaanikilpailu nauttii Virossa suurta arvostusta, vaikka nimekkäimmät kirjailijat ovat viime vuosina osallistuneet kilpailuun harvakseltaan. Tuntemattomuudesta…

subjectMina olin siin.…

Sydän Virossa

Mikko Virta on luontohullu, Viro-fani ja matkailulehti The Baltic Guiden päätoimittaja. Viro on ollut Mikon kotimaa jo 13 vuotta, siellä on perhe ja työ.

subjectSydän Virossa

Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle

Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…

subjectPsykiatri Alo Jüriloo:…

Sankarimatkailija Tallinnan raitiovaunuissa

Tulokas lunastaa paikkansa lukemattomien matkaoppaiden tulvassa otteensa omintakeisuudella. Rento ja tärkeilemätön toteutus yhdistettynä maltillisesti annosteltuun tietoainekseen suorastaan ihastuttaa…

subjectSankarimatkailija…

Kell ja haamer

ein Raudin kymmenes proosateos kantaa nimeä Kell ja haamer, ”Kello ja vasara”. Ja-sanalla yhdistetty sanapari tuo mieleen muitakin virolaisen ja maailmankirjallisuuden klassikoita: Totuus…

subjectKell ja haamer

subject

Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…

subjectTuglaksen tuli palaa…

Hector ja Bernard

Viime vuonna Viron kulttuurirahaston parhaan romaanin palkinnon saanut Rein Raudin Hector ja Bernard ei ole lainkaan helppo teos. Muodoltaan se on jotain romaanin ja esseen väliltä. Kerronta on tiivistä,…

subjectHector ja Bernard

Kymmenen Viron kauneinta kartanoa – ja vähän enemmänkin

Kun minulta kysellään Viron tärkeimpiä nähtävyyksiä, niin vastaus, joka kelpaa jokaiselle utelijalle, on Viron kartanot. Viro on kuuluisa kartanoistaan, monet Viron kartanoista ovat suosittuja nähtävyyksiä…

subjectKymmenen Viron kauneinta…

„Kes hommikuti külas käib, see asjatult ei longi“

Eesti ja soome kultuur on justkui väga sarnased, kuid oleme siiski kaks rikkalikku iseseisvat kultuuriruumi. Olen Soomes elanud pea poole oma noorest elust ning siinse kultuurikeskonnaga kohanenud. Olen…

subject„Kes hommikuti külas…

Kogu aeg tööl

Eletrik vastab sõnumile kell üks reede öösel. Kodumasinaparandaja paigaldab mu vannitoas pesumasinat laupäeva õhtul. Tõlke tellinud muusemitöötaja ootab minult messengeris vastust pühapäeval, kuigi asjaga…

subjectKogu aeg tööl

Neiu ja karu. Soome-ugri proosat, luulet, mälestusi, tõlkeid

uomalais-ugrilaisen kaunokirjallisuuden antologia Neiu ja karu sisältää runoja, proosaa ja muistelmia sukulaiskansojemme kirjailijoilta. Edustettujen kielten ja kirjallisuuksien kirjo on suuri, mukana…

subjectNeiu ja karu. Soome-ugri…

Inimese Muuseumi ekspeditsioon Eestisse

Viime vuoden lopulla ilmestynyt lähes 800-sivuinen julkaisu on huomionarvoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin kyse on merkittävästä kansainvälisestä tiedehankkeesta: useiden eri tieteenalojen asiantuntijat…

subjectInimese Muuseumi…

subject

Kolmas laukaus Riian lahdella

Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…

subjectKolmas laukaus Riian…

Hispaania saapad ja silmad

Vuosi sitten kulttikirjailija Peeter Sauter kyllästyi Tallinnan loskaiseen talveen, pakkasi vaimonsa sekä kolme nuorinta lastaan (5 v., 3 v. ja 9 kk) tila-autoon, lainasi kaveriltaan museoikäisen asuntovaunun…

subjectHispaania saapad…

Unes nägin ma Eestimaad

Doris Karevan uutuuskirjan nimi viittaa vapaasti mutta selvästi Juhan Liivin runoon Eile nägin ma Eestimaad, joka laulavan vallankumouksen vuosina soi iskelmänäkin. Vapaammin assosioiden liitän sen myös…

subjectUnes nägin ma Eestimaad

Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi

Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?

subjectEesti- ja soomekeelsetest…

Müürideta aed

Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd

subjectMüürideta aed

Kultuurisild üle Soome lahe

Tarton Kirjallisuusmuseon tutkijan ja Tuglas-seurassakin usein luennoitsijana vierailleen Sirje Oleskin toimittama Kultuurisild üle Soome lahe on kunnioitusta herättävä teos. Alaotsikko Viron ja Suomen…

subjectKultuurisild üle…

Valede kataloog – Inglise aed

Jokaisella on jokin tavoite. Kuka haluaa tulla rikkaaksi, kuka kuolla, kuka löytää rakkauden, kuka jonkinlaista työtä, kuka elää päivästä päivään, sillä kyllä jokainen päivä itsestään huolehtii. Kenties…

subjectValede kataloog…

Tuglas-seura ja suomenvirolaiset

subjectTuglas-seura ja…

Pako länteen

Lienee kummallisuudessaan kiistatonta faktaa, että Aleks Lepajõe on yksi Suomessa parhaiten tunnetuista virolaisista kirjailijoista, olkoonkin, että ulkokirjallisista syistä – Tillanderin jalokiviryöstö…

subjectPako länteen

Kirjallinen Noor-Eesti

Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…

subjectKirjallinen Noor-Eesti

Yksilö ja yhteiskunta

Suomalaiset ystäväni ovat Virossa viettämieni kuuden vuoden aikana usein kyselleet, minkälaista elämä täällä oikein on. Sellaiseen on vaikeaa vastata tyhjentäväsi, sillä niin paljon riippuu omasta elämäntilanteesta.Täsmällisempiin…

subjectYksilö ja yhteiskunta

Baltia-kirjasto

Tuglas-seuran ylläpitämän Baltia-kirjaston tarkoitus on jakaa tietoa ja tarjota aineistoa kaikille Baltiasta kiinnostuneille.

subjectBaltia-kirjasto

Ballettmeister

Urmas Vadi kirjoittaa kuin viimeistä päivää, ja lukija ei voi kuin yrittää pysyä perässä. Teksti on helppolukuista ja jouhevaa. Vadin vertauskuvat ovat tuoreita ja lauseet kauniita, ja kuljettavat lukijaa…

subjectBallettmeister

Kultuur­genotsiidid Eestis. Kunstnikud ja muusikud 1940–1953.

Viron saksalaismiehityksen ja kahden neuvostomiehityksen aika, etenkin sotavuodet ja sodanjälkeiset vuodet, olivat tuhoisia paitsi koko kansalle, myös Viron kansalliselle kulttuurille. Tätä kulttuurivainoa…

subjectKultuur­genotsiidid…

Üksikisik ja ühiskond

Mu Soome sõbrad on kuue aasta jooksul, mil ma olen Eestis elanud, tihti küsinud, missugune see elu siin õigupoolest on. Sellele küsimusele on raske ammendavat vastust anda, sest väga palju sõltub sellest,…

subjectÜksikisik ja ühiskond

Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru

Indrek Harglan kuudes Melchior-tarina Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru sijoittuu loppuvuoteen 1432 ja kevätkesään 1433. Edellisen romaanin Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka tapahtumista on…

subjectApteekkari Melchior…

Looja ees

Kustannusyhtiö Ilmamaan yhteydessä on jo runsaat kymmenen vuotta toiminut rahasto, johon kerättyjen varojen turvin julkaistaan Eesti mõttelugu -nimistä kirjasarjaa. Jakob Hurtin (1839–1907) puheista ja…

subjectLooja ees

Jatsumehe elu

len muusikainimene, ma naudin muusikat ja vaimustun sellest. See 60. aastate rokkmuusikakassettidest juba lapsepõlves alguse saanud vaimustus on pannud mind ka erinevaid instrumente näppima ja lööma. …

subjectJatsumehe elu

Mitta

Virolaisen runouden suomennoksissa on ollut harvinaista kääntää jokin teos kokonaan, etenkin jos huomiotta jätetään pari kolme tunnetuinta eeposta. Muutama sellainen käännös sentään on. Katja Meriluodon…

subjectMitta

Sõber. Valik novelle 1979–2005.

Diplomaatin ja poliitikon uralta ainakin toistaiseksi sivuun – joidenkin arvioiden mukaan korkoa kasvamaan – siirtynyt Jaak Jõerüüt tekee tosimielin paluuta vanhaan kirjailijanammattiinsa.

subjectSõber. Valik novelle…

Jatsimiehen elämää

Olen musiikki-ihminen, innostun ja pidän musiikista. Tämän, 60-luvun rokkia sisältäneiden C-kasettien pinnalta lapsuudessa tarttuneen innostuksen vuoksi olen myös rämpytellyt ja paukutellut erilaisia instrumentteja.…

subjectJatsimiehen elämää

Turun Tuglas-seura

Turun Tuglas-seura

subjectTurun Tuglas-seura

Midagi tõelist

Suomessa perustettiin Finlandia-palkinto 1984. Virossa paikallinen kulttuurirahasto Kulka alkoi jakaa vuosipalkintojaan tasan 10 vuotta myöhemmin. Aivan samoin kuin Suomessa, Virossakin ilmoitetaan ensin…

subjectMidagi tõelist

Kõrtsikammija

Eivät ole kovin harvassa ne kaunokirjalliset teokset, jossa ollaan ravintolassa, jos ei varsinaisesti juomassa niin ainakin syömässä tai ihmisiä tapaamassa. Mihkel Muttin uusimmassa teoksessa kapakat ovat…

subjectKõrtsikammija

Virolaiset maailmalla

Virolaisten yhteisöt etnisen kotimaansa ulkopuolella ovat syntyneet kolmen muuttoaallon seurauksena. Ensimmäinen aalto suuntautui ennen kaikkea Venäjälle ja se kesti 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen…

subjectVirolaiset maailmalla

Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura

Etelä-Kymenlaakson Tuglas-seura

subjectEtelä-Kymenlaakson…

Pariis

Tõnu Õnnepalun uusin, tämän vuoden maaliskuussa ilmestynyt teos Pariis vie lukijansa yhdeksi kesäkuukaudeksi eurooppalaiseen suurkaupunkiin, Pariisiin. Kirjoittajalle entuudestaan tuttuun, tärkeään ja…

subjectPariis

Lennart!

Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006

subjectLennart!

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

Kanta-Hämeen Tuglas-seura

Kanta-Hämeen Tuglas-seura

subjectKanta-Hämeen Tuglas-seura

Rakastin saksalaista

Viron klassikko Anton Hansen Tammsaare elää taas väkevästi sekä kotimaassaan että meillä Suomessa. Tanel Toomin suurelokuva Tõde ja õigus on kahminut kiitoksia ja katsojia. Alkuteos, viisiosainen Totuus…

subjectRakastin saksalaista

Artur Sandmani lugu

Mehis Heinsaar tunnetaan Suomessakin Herra Paulin aikakirjoista (Absurdia 2003) ja muutamasta novellista, joissa Heinsaar tekee tulosta myyttisillä aineksilla, vähillä sanoilla ja turhia selittämättä.

subjectArtur Sandmani lugu

Viron kuntavaaleissa moni asia oli toisin

Edgar Savisaarin aikakausi päättyi, nuoresta vironkorealaisesta uusi ääniharava, keskustapuolueen ylivalta Tallinnassa säilyi. Kansalliskonservatiivien vaalitulos jäi laihaksi.

subjectViron kuntavaaleissa…

Oulun Tuglas-seura

Oulun Tuglas-seura

subjectOulun Tuglas-seura

Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta

Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…

subjectVirolaisten ja suomalaisten…

Amatöör

Uusia korkeatasoisia runoteoksia Virossa ilmestyy säännöllisesti, mutta proosan kohdalla viime ajat ovat olleet hiljaisempia. On puhuttu jopa nykyproosan katovuosista kukoistavien vuosien jälkeen. Jotain…

subjectAmatöör

Ivar Põllu – ”Onni ja ruoka ovat ainoita asioita, jotka antavat meille voimia jatkaa eteenpäin”

Ivar Põllu (s. 1974) on yksi Viron arvostetuimpia ja palkituimpia teatterintekijöitä, Tartu Uus Teaterin perustaja ja sen taiteellinen johtaja.

subjectIvar Põllu – ”Onni…

Päijät-Hämeen Tuglas-seura

Päijät-Hämeen Tuglas-seura

subjectPäijät-Hämeen Tuglas-seura

Eestlase ja soomlase õnnest ning kurbusest

Eestlased ega soomlased ei ole väliselt väga emotsionaalsed rahvad. Soome-ugri keeltes tähendab õnn lisaks rõõmule veel ka vedamist ja saatust ehk siis midagi, mis ei ole inimese kontrolli all. Head enesetunnet…

subjectEestlase ja soomlase…

Ajattelen koko ajan rahaa

Tämä antologia ei ole ”vanhanaikainen” käännösvalikoima. Runoja ei ole siis ryhmitelty runoilijoittain vaan aiheen mukaisesti. Vanhanaikaista on jäljellä sen verran, että alkutekstejä ei ole mukana, mutta…

subjectAjattelen koko ajan…

”Praktiline Eesti ajalugu” tuo veden kielelle ja naurun huulille

Viro, historia, laulu ja leipä – siinä on resepti, jota virolainen ei voi vastustaa. Sen tietää myös Ivar Põllu, jonka kirjoittama ja ohjaama näytelmä Praktiline Eesti ajalugu (Käytännönläheinen Viron…

subject”Praktiline Eesti…

Etelä-Karjalan Tuglas-seura

Lappeenrannan Tuglas-seura

subjectEtelä-Karjalan Tuglas-seura

Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka

Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…

subjectAntti Häkli: Tallinna…

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…

subjectNaisella on ollut…

Anneli Saro – valoisa teatteritutkija ja innostava opettaja

Anneli Saro on kiireinen nainen. Tarton yliopiston opetustyöstä vastaavalla vararehtorilla ja teatteritieteen professorilla riittää työsarkaa, kun pyöritettävänä on vielä perhe ja aluillaan kiinnostava…

subjectAnneli Saro – valoisa…

Pohjois-Savon Tuglas-seura

Pohjois-Savon Tuglas-seura

subjectPohjois-Savon Tuglas-seura

Poolt ja vastu

Küll keeb ja kobrutab! Eesti on muutunud meeleavalduste ja tuliste vaidluste maaks. See torkab silma ja kõrva peavoolu- ja sotsiaalmeedias, tänaval ja kampaaniates. Paari viimase aasta jooksul on avaldatud…

subjectPoolt ja vastu

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…

subjectKauramaito on vuosisatoja…

Omena-marsipaani­piirakka

Syksyllä pääsemme taas nauttimaan kotimaisista omenoista, niistä voi tehdä vaikkapa sitruunalla maustetun omena-marsipaanipiirakan. Tämä herkku sopii erityisesti kahvin kanssa nautittavaksi. Piirakan voi…

subjectOmena-marsipaani­piirakka

Pirkanmaan Tuglas-seura

Pirkanmaan Tuglas-seura

subjectPirkanmaan Tuglas-seura

Puolesta ja vastaan

Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…

subjectPuolesta ja vastaan

Suomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta

Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…

subjectSuomen tunnustuksesta…

subject

Itä-Uudenmaan Tuglas-seura

Itä-Uudenmaan Tuglas-seura

subjectItä-Uudenmaan Tuglas-seura

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.

subject150 vuotta Virolaisten…

Anna kun minäkin arvaan

Saamen kielessä olla-verbi on leat, esimerkiksi lauseessa mun lean Sakari – minä olen Sakari. Taustalla on sama verbinvartalo, joka nykysuomessa on olla-verbin potentiaalinen lienee-muoto.…

subjectAnna kun minäkin…

Hyvinkään Tuglas-seura

Hyvinkään Tuglas-seura

subjectHyvinkään Tuglas-seura

Las mina arvan ka

Tegusõna olla on saami keeles leat. Näiteks lause mun lean Sakari tähendab mina olen Sakari. Tegemist on sama tüvega, kui praeguse soome keele potentsiaali vormil lienee.…

subjectLas mina arvan ka

Näkemiin Neuvostoliitto

Näkemiin Neuvostoliitto on ensimmäinen inkerinsuomalainen elokuva, ja sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Lauri Randlan omaelämäkerrallisen, värikkään, monikielisen ja -kulttuurisen elokuvan tavoite…

subjectNäkemiin Neuvostoliitto

Loeme keele selgeks

Uus kooliaasta on algamas, õpetajast inimene seisab jälle igivana küsimuse ees: kuidas. Kuidas õpetada nii, et saavutada maksimaalne tulemus võrdlemisi kiiresti ja õpilasele võimalikult valutult? Nii…

subjectLoeme keele selgeks

Makeutta elämään

Viime kauden sadon hunaja eli viroksi mesi saattaa olla jo kiteytynyttä, mutta edelleen yhtä makeaa kuin ennenkin. Siitä voi tehdä simaa. Viroksi siman nimi on mõdu, ja jotkut kutsuvat…

subjectMakeutta elämään

Kieli kuntoon lukemalla

Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…

subjectKieli kuntoon lukemalla

Marsipaania!

Poikani haluaa possunnäköisen, minä tylsästi vain yhden tangon imelää manteliherkkua.

subjectMarsipaania!

Koiran elämää Helsingissä

Perheenjäsenemme, 11-vuotias cockerspanieli Liiloo, muutti muiden mukana Suomeen. Hän sopeutui hyvin, mutta oli meillä myöskin totuttelua vaativia asioita.

subjectKoiran elämää Helsingissä

Rap-muusikko nublu riimittää vironmaalaisten elämää

Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen…

subjectRap-muusikko nublu…

Koera elu Helsingis

Meie pereliige, 11 aastane kokkerspanjel Liiloo, kolis Soome koos meiega. Kohanemine sujus tal hästi, kuigi oli asju, millega harjuma pidime.

subjectKoera elu Helsingis

Lavatähti Jaak Joalan syntymästä 70 vuotta

Jaak Joalan (1950–2014) ura iskelmälaulajana hakee Virossa vertaistaan. Hän nousi kuuluisuuteen jo teini-ikäisenä ja oli 30-vuotiaana juhlittu tähti ympäri Neuvostoliittoa. Parikymmentä vuotta kestäneen…

subjectLavatähti Jaak Joalan…

Viron rautateiden varhaisia vaiheita

Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…

subjectViron rautateiden…

Trolla-tossut – Viron Reinot

Oletko käynyt kylässä virolaisessa kodissa? Kun otat ulkokengät pois, isäntäväki tarjoaa sinulle eurooppalaiseen tapaan vierastossuja jalkaan. Melko harvassa maassa ollaan sukkasillaan kuten meillä Suomessa…

subjectTrolla-tossut –…

November on huimaava taideteos

Jos Viron nykykirjallisuuden luetuin teos, Andrus Kivirähkin Riihiukko eli marraskuu (2002, suom. Kaisu Lahikainen), on vielä jostain syystä lukematta, Rainer Sarnetin ohjaama elokuva November (2017) antaa…

subjectNovember on huimaava…

Piirpääsukese Euroopa. Baikalist Assoorideni.

Jaan Kaplinski tunnetaan meillä runoilijana, ja myös hänen hienoa proosaansa on suomennettu. Tämä uusi teos on matkakirja – jo hänen kolmantensa.

subjectPiirpääsukese Euroopa.…

Totuus ja tragedia

Virolainen Johannes Hint kirjoitti jatkosodan aikana suomalaisella vankileirillä ollessaan lyhyen kuvauksen Viron oloista miehitys- ja sotavuosina. Tuon 20-sivuisen painotuotteen nimi on Todellisuuskuvia…

subjectTotuus ja tragedia

Kohti kokonaista ihmisyyttä – Kirkon perhe­neuvonnan synty Virossa

Kun Viron evankelis-luterilainen kirkko pyysi tukea Suomen Lähetysseuralta perheneuvonnan käynnistämistä varten, Lähetysseura vastasi pyyntöön lähettämällä Pia Ruotsalan perheineen Tallinnaan vuonna 2009.…

subjectKohti kokonaista…

Tallinn ’67 – historiallinen jazztapahtuma

Keväinen Tallinna sykki toukokuussa 1967 neljän päivän ajan jazzin riemua kansainvälisillä Tallinn ’67 -festivaaleilla. Juhlien kohokohta, amerikkalaisen Charles Lloydin kvartetin esiintyminen osoittautui…

subjectTallinn ’67 – historiallinen…

101 Eesti kindlust ja kaitserajatist

1001 Books You Must Read Before You Die, 1001 Ideas That Changed The World, 1000 Amazing Places To See Before You Die, 1001 Children's Books You Must Read Before You Grow Up, 999, 1000, 1001 tai 1002 sitä…

subject101 Eesti kindlust…

Kangelaslikud paadipõgenikud

Pagulasküsimus Eestis ja Soomes on täiesti erinev. Kõige rohkem varjupaigataotlusi, kokku 32 477 esitati Soomes 2015. aastal. 77% saabujatest olid mehed. Tulijaid oli Iraagist (63%), Afganistanist (16%)…

subjectKangelaslikud paadipõgenikud

Monumendid ja võim. Eesti Ajaloomuuseumi kogutud nõukogude­aegsete monumentide väliekspositsiooni kataloog.

Teoksen pitkä alaotsikko oikeastaan kertoo jo, mistä on kyse. Se ei kuitenkaan kerro ihan kaikkea. Viron historiallisella museolla on suuri museokompleksi Maarjamäellä Tallinnassa (Pirita tee 56). Kompleksiin…

subjectMonumendid ja võim.…

Sankarillisia venepakolaisia

Viron ja Suomen pakolaistilanne on ihan erilainen. Eniten turvapaikkahakemuksia esitettiin Suomeen vuonna 2015 eli yhteensä 32 477, heistä 77 prosenttia oli miehiä, tulijoita oli Irakista (63 %), Afganistanista…

subjectSankarillisia venepakolaisia

150 aastat Eesti Üliõpilaste Seltsi asutamisest

7. aprillil 1870 asutasid Tartu ülikooli eestlastest üliõpilased ja haritlased Eesti Üliõpilaste Seltsi (EÜS), eestlaste vanima üliõpilasorganisatsiooni.

subject150 aastat Eesti…

Mitmekesine Eesti

Olen aeg-ajalt teinud koolitusi Eesti ja Soome kultuurierinevustest ning kõige põnevamad on alati vestlused, milles võrreldakse ennast teistega. Mina – norm, nemad – erinevus. Ehkki ajakirjanduse kuumad…

subjectMitmekesine Eesti

subject

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…

subjectJulius Krohn ja…

Metsän mahti

Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…

subjectMetsän mahti

Monimuotoinen Viro

Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…

subjectMonimuotoinen Viro

Omena-suklaa­levite

Viron puutarhat ovat täynnä omenapuita ja tänä syksynä myös puut ovat täynnä omenoita. Virossa keitetään paljon hilloa, puristetaan mehua, ja leivotaan omenapiirakoita. Myös uuniomenat on suosittu jälkiruoka.…

subjectOmena-suklaa­levite

Ensimmäinen meriseikkailuni

Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…

subjectEnsimmäinen meriseikkailuni

Metsavägi

Pesitsen oma kaasa ja pisikese tütrega Nuuksio metsade keskel. Meid ümbritsevad tuules sosistavad kõrged puud, hoovis vidistavad metsalinnud, askeldavad oravad, hüplevad jänesed ja veidi sügavamal metsas…

subjectMetsavägi

Leipäkeitto – leivasupp

Leipäkeitto on monissa Pohjois-Eurooppalaisissa keittiöissä varsin perinteinen ruoka. Sen perusraaka-aineet ovat vesi ja ruisleipä.

subjectLeipäkeitto – leivasupp

Alussa oli Tibu

Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…

subjectAlussa oli Tibu

Jätku leiba!

Toit on oluline osa kultuurist. Hiljuti oli soomlastel ja eestlastel oma riikide 100. sünnipäeva puhul võimalus hääletades välja valida lemmikrahvustoit. Soomes kogus enim hääli rukkileib ja eestlaste…

subjectJätku leiba!

Tallinn Music Weekin monet kasvot

Musiikkialan konferenssista ja showcase-festivaalista yhdeksi Euroopan tärkeimmistä kaupunkifestivaaleista kehittynyt Tallinn Music Week haluaa tarjota jotain, mitä täälläpäin maailmaa ei ole ennen nähty.

subjectTallinn Music Weekin…

Vaalitarvehierarkiaa

Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…

subjectVaalitarvehierarkiaa

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…

subjectTaistelu Valgasta…

Hyvää ruokahalua!

Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…

subjectHyvää ruokahalua!

Mihkel Aksalu – maalivahti

Viron maajoukkueen ja Seinäjoen jalkapallokerhon ykkösmaalivahti Mihkel Aksalu aloitti säännöllisen jalkapalloharjoittelun suhteellisen myöhään, vasta 12–13 vuotiaana, sillä hänen kotikaupungissaan Kuressaaressa…

subjectMihkel Aksalu –…

Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti

Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…

subjectAdamson-Eric – Viron…

Armastusest raamatukogude vastu

Minu armastus raamatukogude vastu sai alguse pisikesest Lõuna-Eesti külaraamatukogust, kus mu vanaema juhatajana töötas. Suved veetsin õega maal vanaema juures ja raamatukogu külastus oli meile alati põnev…

subjectArmastusest raamatukogude…

Kirpputori ja kirbuturg

Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…

subjectKirpputori ja kirbuturg

subject

Eesti mitmekülgsem modernist Adamson-Eric

Eelmisel aastal tähistati Eesti riigi 100 aastapäeva ning käesoleval aastal möödub sajand Eesti Kunstimuuseumi rajamisest. Eesti Kunstimuuseumi 100. juubeliaastat tähistab Adamson-Ericu muuseumi näitustevahetus…

subjectEesti mitmekülgsem…

Martsipan

Mu poeg tahab põrsakujulist, mina ebaoriginaalselt ainult ühe batoonikese magusat mandlimaiust.

subjectMartsipan

Euroopa naarits elab Hiiumaal

Euroopa naaritsa leviala kattis kunagi peaaegu tervet Euroopat Hispaaniast Uurali mägedeni. Praeguseks on naarits peaaegu kõikjal oma ajaloolisel levialal välja surnud. Nüüdseks on alles jäänud kokkukuivavad…

subjectEuroopa naarits…

Vesikko – Hiidenmaan joenrantojen harvinainen asukas

Aikoinaan vesikon levinneisyysalue käsitti lähes koko Euroopan Espanjasta Uralille saakka. Nykyään vesikkokanta on huvennut olemattomiin melkein kaikilla lajin historiallisilla asuinalueilla. Yhä kuihtuvia…

subjectVesikko – Hiidenmaan…

Minu Soome asjad

Helsingi Disainimuuseumis on maikuu lõpuni avatud näitus „100 Soome asja“. Soome 100. juubeliaastale pühendatud näitus esitleb igast Soome iseseisvuse aastast üht eset. See tõi omakorda laviinina kaasa…

subjectMinu Soome asjad

Tuglase selts on Soome vanim ja suurim Eesti kultuurist ja ühiskonnast huvitatud inimesi ühendav selts, millesse kuulub üle 3000 liikme.

subject

Toosikannun villieläinpuisto

Lapsuudesta alkaen lempiohjelmiani televisiossa ovat olleet luontodokumentit. Voisi kai sanoa, että koko elämäni ajan olen haaveillut pääseväni jeepin tai pienen kuorma-auton avolavalla Afrikan savanneille…

subjectToosikannun villieläinpuisto

subject

Ihmisyyden ja elämän inspiroimana

Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…

subjectIhmisyyden ja elämän…

Tuulimyllyjen maa

Minulle Viro on jo monia vuosia ollut tuulimyllyjen maa tai jos ollaan vähän tarkempia, niin isojen, komeiden ja valkoisten hollantilaistyyppisten tuulimyllyjen maa. Miksi? Pienen harmaan pukkituulimyllyn…

subjectTuulimyllyjen maa

Minun esineeni Suomesta

Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…

subjectMinun esineeni Suomesta

subject

Meri kirjallisuudessa

Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…

subjectMeri kirjallisuudessa

Kevaden ensimmäinen vuosisata

Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…

subjectKevaden ensimmäinen…

Hätäruoasta trendiruoaksi

Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…

subjectHätäruoasta trendiruoaksi

Kontakt

Kui soovid Tuglase seltsi tegevuse kohta täpsemalt teada, küsi julgesti

subjectKontakt

Viimeinen perunannosto

Kevät on saapunut Viroon ja perunanistutus on alkamassa. Meidänkin kylän mummot ovat kohta takapuoli pystyssä perunamaalla. Tarkkaileva antropologi voisi todeta, että kylän elämä ja naapurien väliset suhteet…

subjectViimeinen perunannosto

Nuoren Viron omatunto

Juhani Salokannel aloittaa A. H. Tammsaaren elämäkertansa kuin Vladimir Nabokov kirjansa Gogolista: lopusta.

subjectNuoren Viron omatunto

Aaker

… kysyi tämänvuotisella Tarton kielikurssilla eräs oppilaani, jolle virolaiset tutut olivat suositelleet lukemiseksi juuri Õnnepalun kirjoja. ”Jooo-o”, venytin vastaamista ja punnitsin mielessäni lukijan…

subjectAaker

Mis Tuglase selts ja miks?

Tuglase selts on Soome vanim ja suurim Eesti kultuurist ja ühiskonnast huvitatud inimesi ühendav selts, millesse kuulub üle 3000 liikme.

subjectMis Tuglase selts…

Viimane kartulivõtt

Kevad on Eestisse jõudnud ja kohe algab kartulipanek. Ka meie küla memmed on varsti tagumik uppis kartulipõllul. Toimuvat jälgiv antropoloog võiks tõdeda, et külaelu ja naabritevahelised suhted põhinevad…

subjectViimane kartulivõtt

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…

subjectUhman ja toivon…

Tuglase selts ja lõimimine

Tuglase Selts on 1982. aastal loodud mittetulundusühing, mille ülesanne on arendada Eesti ja Soome kultuurikoostööd ning tutvustada Eesti ühiskonda ja kultuuri Soomes. Tuglase Seltsil on umbes 3000 liiget.…

subjectTuglase selts ja…

Joskus ammoin sekä tässä ja nyt

Nyt sitten olen Suomessa, minulla on henkilötunnus ja verokorttikin. Viime vuonna puoliksi leikillään eikä lainkaan epätoivoisesti ilmoille heitetty lause – nyt ei muu auta kuin lähteä Suomeen töihin –…

subjectJoskus ammoin sekä…

Friedebert Tuglas – Felix Ormusson

Ei ole helppoa olla romantikko arkisessa maailmassa, jonka todellisuus ei vastaa kuvitelmaa. Karun totuuden joutuu huomaamaan Friedebert Tuglaksen romaanin Felix Ormusson (1915, suom. Otto Aho, kustantaja:…

subjectFriedebert Tuglas…

Eesti kirjanduse 100 aastat

Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…

subjectEesti kirjanduse…

Balti raamatukogu

Tuglase Seltsi Balti raamatukogu on oma umbes 35 000 teavikuga suurim väljaspool Eestit asuv eesti kirjandust ja Eesti kohta käivat kirjandust koondav raamatukogu.

subjectBalti raamatukogu

Siiri Toomik

subjectSiiri Toomik

Minu Setomaa

Petrone Print -kustantamon Minu-sarja on Viron kustannusmaailman viimeisen vuosikymmenen ehdoton menestystarina. Sarjan aloitti aikaisemmin radio-televisio- ja sanomalehtitoimittajana toimineen Epp Petronen…

subjectMinu Setomaa

subject

Kunagi ammu ja nüüd praegu

Nüüd olen siis Soomes, mul on isikukood ja verokorttigi. Eelmisel aastal poolnaljatamisi, aga mitte meeleheitega öeldud lause: „Nüüd pole muud kui Soome tööle,“ ongi tõeks saanud.

subjectKunagi ammu ja nüüd…

Aino Kallas – Maailman sydämessä

Aino Kallas on ollut viime vuosina niin paljon esillä, että tänä vuonna ilmestynyt elämäkerta ei äkkiseltään tunnu mainostetun mukaisesti ”ensimmäiseltä”. Monien muiden tavoin uskoin tietäväni paljon hänen…

subjectAino Kallas – Maailman…

Jollaksen leiri 70 vuotta sitten

Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…

subjectJollaksen leiri…

Ragulka, kada – ritsa

Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…

subjectRagulka, kada –…

Eestin runotar

Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…

subjectEestin runotar

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…

subjectNyt natisevi Suomen…

Šaakal on tulnud Eestisse, et jääda

013. aasta veebruaris ajasid Salevere (Matsalu rahvuspark, Läänemaaa) kandis koerad tihedasse kadastikku veidra looma. Kohalik külamees surmas ta pussiga ning zooloogid määrasid looma harilikuks šaakaliks…

subjectŠaakal on tulnud…

Juhan Paju – Haapsalun saunamurhat

Haapsalun kaupungissa sattunut kuolemantapaus ei aluksi edes tunnu rikokselta. Keski-ikäinen mies, Ants Riisen, löydetään saunanlauteilta kuolleena viinapullo kädessään. Kun leskeksi jäänyt rouva Riisen…

subjectJuhan Paju – Haapsalun…

Sakaali tuli Viroon jäädäkseen

Helmikuussa 2013 Läänemaalla, Matsalun kansallispuistossa sijaitsevassa Saleveressä koirat ajoivat tiheään katajikkoon kummallisen eläimen. Paikallinen kylänmies päästi sen päiviltä puukolla ja eläintieteilijät…

subjectSakaali tuli Viroon…

Karl Ristikivi – Hingede öö

Vuonna 1953 ilmestyi Ruotsissa romaani, joka oli jotain, jota virolaisessa kirjallisuudessa ei ollut ennen nähty. Toisen maailmansodan loppuvaiheissa monien muiden virolaiskirjailijoiden ja älymystön tavoin…

subjectKarl Ristikivi –…

Löydätkö kuvasta virheen?

1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…

subjectLöydätkö kuvasta…

Jäänmurtaja Suur Tõll

Tallinnaan ostettiin ensimmäinen jäänmurtaja vuonna 1895, mutta se oli liian heikkotehoinen pitääkseen sataman avoinna ankarina jäätalvina. Virolainen liikemiesyhdistys Tallinnan Pörssikomitea ajoi voimakkaasti…

subjectJäänmurtaja Suur…

Anne Pikkov, Piret Raud ja Kertu Sillaste

Anne Pikkov (s. 1974) on graafinen suunnittelija, jonka kädestä syntyvät yhtä lailla kirjan kuvitukset, aikakauslehtikuvitukset, julisteet kuin rakennuksien visuaalinen ilme. Hotellin ulkoseinän ikkunapintojen…

subjectAnne Pikkov, Piret…

Rusika ja Lenini vahel ootab uskumatute monumentide maa

Keegi ei tea kui palju on Eestis monumente, riiklik register puudub. Virumaa (au)sammaste, mälestusmärkide arv küündib tuhande ligi, nii on kokku arvustanud entusiastid Mait Sepp Idas ja Heiki Koov Läänes.…

subjectRusika ja Lenini…

Tapahtumien suoratoistot

subjectTapahtumien suoratoistot

Minu esimene mereseiklus

Purjeka nimi on Olõ-iq Kipõt. See on võru keeles ja tähendab “kiiret pole”. Paadi omanikud peavad alalõpmata seletema, mida tähendab ka eestlaste jaoks kummaline ja raskesti hääldatav nimi.

subjectMinu esimene mereseiklus

Looming 90 vuotta

Viron kirjailijaliitto perustettiin lokakuussa 1922, jo puolen vuoden kuluttua huhtikuussa 1923 alkoi Friedebert Tuglaksen aloitteesta ilmestyä kirjallisuuslehti Looming, jota Tuglas myös toimitti. Suomalainen…

subjectLooming 90 vuotta

Nyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa

Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…

subjectNyrkin ja Leninin…

Poliitiline sõltumatus

Eesti keel sai riigikeele staatuse sada aastat tagasi. Eesti keele teekond esimestest juhuslikest kirjapanekutest kuni riigikeeleks saamiseni võttis aega umbes 700 aastat. See protsess oli aeglane, kuid…

subjectPoliitiline sõltumatus

Runotyttö Tartossa

Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…

subjectRunotyttö Tartossa

Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä

Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…

subjectKun näet hyllyllä…

Korttitalo

”Tämä tarina liikkuu jossain tietoisuuteni rajoilla, niin että saatan melkein koskettaa sitä. Se väreilee muistini viileissä nurkissa, hämärä kaiku onnellisemmista päivistä, hymyistä, eräästä äänestä.…

subjectKorttitalo

Aknad, autod ja euroopalikud väärtused

alutan Tartu Supilinnas. Küll on ilusad saja aasta vanused puitpitsist aknaraamid, mis siis, et natuke mädad. Kõrval läigivad see-eest äsja vahetatud plastikust aknaraamid. Eemal on pleekindpunane metalluks…

subjectAknad, autod ja…

Vene veri

Kai Aareleidin romaani Vene veri vie lukijan mielikuvitusmatkalle Pietariin. Teoksen päähenkilö päätyy diplomaatin puolisona asumaan Pietariin, kaupunkiin, josta hän ei aluksi erityisesti pidä. Hän kävelee…

subjectVene veri

Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi

Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…

subjectViron kielen matka…

Vapaan taiteen voimakenttä

Nykytanssia, performansseja, näyttelyitä ja lyhytdraamaa ‒ tällaista ohjelmaa tarjoaa Kanuti Gildi SAAL Tallinnan vanhassakaupungissa. Vuonna 2002 perustettu SAAL on Viron ensimmäinen ja merkittävin nykytanssille…

subjectVapaan taiteen voimakenttä

Ikkunoita, autoja ja eurooppalaisia arvoja

subjectIkkunoita, autoja…

Linnade põletamine

Joskus kaupunki on niin vahvasti kuvattu, että se ei ole enää tapahtumien näyttämö vaan yksi päähenkilöistä. Kai Aareleidin romaani Linnade põletamine liittyy kirjallisten Tartto-kuvausten perinteeseen.…

subjectLinnade põletamine

Viro vai Eesti?

Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?

subjectViro vai Eesti?

subject

Klaaslaps

Olen sanaton. Piste. Tällaisen yhden lauseen arvion tahtoisin nyt lähettää Elon päätoimittajalle. Hän ei varmaankaan olisi siihen tyytyväinen – siispä yritän murtautua lukemisen kohottaman mykistymisen…

subjectKlaaslaps

Tartu, Dorpat ja Jurjev

Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…

subjectTartu, Dorpat ja…

Millainen on Viro vuonna 2050?

Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…

subjectMillainen on Viro…

Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Suomessa

Elon edellisessä numerossa Viron ulkomaandelegaatio pysähtyi helmikuun alussa 1918 punaiseen Helsinkiin matkallaan kohti Ruotsia. Sisällissotaa käyvässä Suomessa eteneminen ei sujunut suunnitelmien mukaan,…

subjectViron ulkomaandelegaatio…

Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet

Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…

subjectTallinnan, tarton…

Huippukokeille virolaiset raaka-aineet

Kokkien olympialaisiksikin kutsutun Bocuse d’Or-kilpailun Euroopan karsintakilpailu käydään tämän hetkisen suunnitelman mukaan Tallinnassa 15.–16.10. Osallistujien pitää valmistaa pääruoka virolaisesta…

subjectHuippukokeille virolaiset…

Jussi Tupamäki – jääkiekkovalmentaja

Viron jääkiekkomaajoukkueen valmentajana aloitti viime keväänä suomalainen Jussi Tupamäki. Puolen vuoden Virossa olon jälkeen hän vastailee monien hämmästykseksi tiedotusvälineiden kysymyksiin sujuvalla…

subjectJussi Tupamäki –…

Sina ja teie

”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…

subjectSina ja teie

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…

subjectUnelmasta todeksi

FinStonia 2025

Suuret muutokset saavat yleensä alkunsa pienistä asioista. Aloitettuani syyskuussa 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi palveluväylän maahantuoja. Minut oli…

subjectFinStonia 2025

Viro ja Suomi 1917–1920

Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…

subjectViro ja Suomi 1917–1920

Kyllä ja küll

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…

subjectKyllä ja küll

Tuglase-elamus

See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…

subjectTuglase-elamus

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…

subjectViron ja suomen…

Tuglas-elämys

Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…

subjectTuglas-elämys

Suuri maanpako

Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…

subjectSuuri maanpako

Suomenlahden rajaamaa historiaa

Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…

subjectSuomenlahden rajaamaa…

Viron värejä Helsingissä

Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…

subjectViron värejä Helsingissä

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…

subjectSaarenmaa, Länsi-Virumaa…

Lopetuksen enkeli

Kirjan kertoja asettuu kuukaudeksi Vilsandin saarelle raskaan kesän jälkeen teatterifestivaalin kuraattorina. Mukanaan hän tuo laatikollisen kirjoja. Kertojan mieli on harmaa, väsynyt, ehkä masentunut.…

subjectLopetuksen enkeli

Mikroetnos

Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.

subjectMikroetnos

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…

subjectHän, tema ja ta

Sittenkin

Hiukan yllättävää, että virosta suomennetaan teos, jonka tekijä ei sittenkään ole järin tunnettu omassa maassaan. Kirjan kansitaitteen tietojen mukaan ”museo- ja kirjastoalalla” toiminut tekijä, joka käyttää…

subjectSittenkin

Pavlo Balakin

Päikeselise oktoobrikuu keskpäeval, mil hommikused hääleharjutused Rahvusooperis Estonia on tehtud, istume koos Pavlo Balakiniga tühjaks jäänud proovisaalis, et rääkida muusikast ja teatrist, elust, inimestest…

subjectPavlo Balakin

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…

subjectHapukoor on suomeksi…

Salaperäinen kukkavoro

Mika Keräsen lasten dekkarisarja Salaseura Divari sai talvella pitkän tauon jälkeen jatkoa myös suomeksi. Kaikki kolme suomeksi ilmestynyttä osaa on suomentanut Kaisu Lahikainen. Viroksi sarjasta on ilmestynyt…

subjectSalaperäinen kukkavoro

Pavlo Balakin

Aurinkoisena lokakuun päivänä, kansallisooppera Estonian aamun ääniharjoitusten päätyttyä, istumme Pavlo Balakinin kanssa tyhjässä harjoitussalissa keskustelemassa musiikista, teatterista, elämästä, ihmisistä…

subjectPavlo Balakin

Viron lastenkirjallisuuden keskus

Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…

subjectViron lastenkirjallisuuden…

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.

subjectPostimees ja Eesti…

Minu Peipsiveer

Setomaa, Kihnu, Mulgimaa, Viron pohjoisrannikko, Võromaa, Viron pikkusaaret ja Peipsin rannat ovat suurimpia suosikkejani kaikista Viron alueista. Ei liikaa turisteja (paitsi Kihnussa keskellä kesää),…

subjectMinu Peipsiveer

”Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon?” – Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta

Useat haastattelemamme Virosta Suomeen muuttaneiden perheiden lapset tuntevat olevansa kotonaan sekä Virossa että Suomessa. Liikkuminen kahden maan välillä ei kuitenkaan ole lasten mielestä aina ”siistiä”.…

subject”Olisiko parempi…

Kaksoisvaltion haaveilija

Professori Seppo Zetterbergin työtahti ei näytä hiipuvan eläkkeelläkään. Eikä työn laadussakaan ole moitteen sijaa. Zetterbergin viimeinen julkaisu on oikea makupala Viron historian harrastajille. Kirjan…

subjectKaksoisvaltion haaveilija

Hyvästi, Obinitsa!

Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…

subjectHyvästi, Obinitsa!

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…

subjectViron valtionpäämiehet

Saavutettavuus­seloste

subjectSaavutettavuus­seloste

1944

”Kuka teistä ei ole ollut Saksan armeijassa?”, kysyy Jüri Jõgi (Kristjan Üksküla) vuoden 1944 syksyllä Saarenmaalla kolmelta puna-armeijaan pakkovärvätyltä nuorukaiselta. Kukaan ei vastaa kieltävästi.…

subject1944

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…

subject14.6. Leinapäev,…

Triksteri ja sugrittaja

Kännyköiden herätyskellot alkavat kilahdella heti kolmen jälkeen. Ullakon hämärissä yritetään kömpiä ulos mahdollisimman hiljaa, nukkuvia herättämättä. Perinteisen virolaisen maalaistalon pihalla kumottaa…

subjectTriksteri ja sugrittaja

Viron ulkomaandelegaatio punaisessa Helsingissä

Helmikuun alussa 1918 Helsinkiin saapui Viron ulkomaandelegaatio, joka oli matkalla länteen hankkiakseen tunnustuksen Viron pian julistettavalle itsenäisyydelle. Suomessa oli juuri alkanut sisällissota,…

subjectViron ulkomaandelegaatio…

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…

subject23.6. Võidupüha,…

Eesti mets läbi aegade

9000 aastat eKr, siis, kui inimesed Eesti alale saabusid, oli see peaaegu täielikult metsade ja soodega kaetud. Küttide-korilaste tegevus ei mõjutanud metsasust just kuigi ulatuslikult. Esimest korda puutusid…

subjectEesti mets läbi…

Eduard Vilde Lammassaaressa 1906

Tänä vuonna, kun on kulunut 150 vuotta kirjailija Eduard Vilden (1865–1933) syntymästä, on syytä palauttaa mieleen hänen oleskelunsa pakolaisena Helsingissä vuonna 1906.

subjectEduard Vilde Lammassaaressa…

Mardid ja kadrid on jälle käimas

Alates 1990ndatest on Eesti meedias käinud sügisest sügisesse (sotsiaal)meedias arutelu, kuidas halloween, mille algne sõnum on ka eestlastele hingedeaja ja -päeva tähistamise kaudu üsna tuttav – tegemist…

subjectMardid ja kadrid…

Majandustiiburpagulasena Eestis

Nad tulevad siia kerge e-elu, madalate riigimaksude ja automaksu puudumise pärast. Toovad oma kombed kaasa. Nõuavad kohvikus visalt kviitungit ja pärast unustavad selle laua peale. Mörisevad tänaval valju…

subjectMajandustiiburpagulasena…

Enkelinsilta

Indrek Hirven runojen suomennosvalikoima Enkelinsilta (2009) on nimetty Tarton Toomemäen Inglisild-sillan mukaan. Useat Raija Hämäläisen suomentamat runot kuvaavat Tarttoa, syyssateista Supilinnaa, vehreää…

subjectEnkelinsilta

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…

subjectMine seenele!

Martit ja katrit ovat liikkeellä taas

Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…

subjectMartit ja katrit…

Elintasokantosiipialuspakolaisena Virossa

He tulevat tänne etsimään helppoa e-elämää, halpoja yhteiskunnallisia maksuja ja olematonta autoveroa. Tuovat vielä omat tapansa mukanaan. Vaativat tiukasti kuittia kahvilassa, vaikka se myöhemmin unohtuu…

subjectElintasokantosiipialuspakolaisena…

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…

subjectVooremaa

Mine seenele!

… ütleb eestlane, kui tahab kaasmaalasele koha kätte näidata. Soomlane ütleks sel puhul suksi kuuseen. Tüütu kaaslase võiks soome keeles saata ka sinna, missä pippuri kasvaa. Huvitav,…

subjectMine seenele!

Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta

nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.

subjectViron inkerinsuomalaiset…

Skandaalsed kuused teevad Rakvere üle ilma kuulsaks

Ükski kunstitöö pole Eestis viimase kolme aasta jooksul saanud nii palju tähelepanu kui Rakvere kunstniku Teet Suure mängud jõulupuudega. 2014 jõudis Rakvere kuusk maailma jõulukaunistuste edetabeli tippu.…

subjectSkandaalsed kuused…

Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa

Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.

subjectKolmen virolaisen…

Argonaut

Ajatukset. Äänet. Kakofoniset, traagiset, identiteettikriisin riuduttamat. Intelligenssikriisin riuduttamat. Viimeinen kamppailu jonkin nimissä, jonkin, joka näyttää olevan elämä. Arvostuksen nälkä. Rakkauden…

subjectArgonaut

Mies, joka ei halua kertoa tarinoita

Tunne on epärealistinen. Odottaminen oli tosi raskasta ja tylsää, mutta nyt kun taakka on pudonnut hartioilta, olo on pari päivää ollut täysin hervoton”, elokuvaohjaaja Veiko Õunpuu yrittää pukea tuntojaan…

subjectMies, joka ei halua…

Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle

Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…

subjectKohukuuset vievät…

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…

subjectOECD-raportti maahanmuuttajien…

Argonaut

Mõtted. Hääled. Kakofoonilised, traagilised, identiteedikriisis vaevlevad. Intelligentsuse kriisis vaevlevad. Viimane võitlus millegi nimel, mis näib olevat elu. Tunnustuse nälg. Nälg armastuse järele.…

subjectArgonaut

Viron raha

Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…

subjectViron raha

subject

subject

Urmas Vadi

Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…

subjectUrmas Vadi

Lutherin vanerituoleista Bubble Boy -valaisimiin

Virolaisella huonekaluteollisuudella ja -muotoilulla on pitkät perinteet.

subjectLutherin vanerituoleista…

Sateenkaari – Vikerkaar

Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…

subjectSateenkaari – Vikerkaar

Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta

Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…

subjectVõta või jäta –…

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…

subjectSetukaisista settoihin

Ojamaa ja Voionmaa

Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…

subjectOjamaa ja Voionmaa

150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista

Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…

subject150 vuotta myöhemmin…

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…

subjectTiit Aleksejev –…

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…

subjectTrolli, trollikka…

Virolainen metsä kautta aikojen

Vuoden 9000 eKr. tienoilla eli aikana, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Viron alueelle, maa oli lähes kauttaaltaan metsien ja soiden peitossa. Metsästäjä-keräilijöiden toiminnalla ei ollut…

subjectVirolainen metsä…

Anne Veski

Anne Veski on yksi Viron tunnetuimmista laulajattarista, ollut jo vuosikymmeniä. Musiikin pariin Veskin on vienyt kohtalo, ja kuten monet muutkin virolaiset, hän on laulanut koko ikänsä.

subjectAnne Veski

Hasso Krull

Hasso Krull (s.1964) on Viron merkittävimpiä nykyrunoilijoita. Hänet tunnetaan myös yhteiskunnallis-filosofisena ajattelijana ja keskustelijana. Krull on julkaissut tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa,…

subjectHasso Krull

Kielikuoleman jälkeen

Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…

subjectKielikuoleman jälkeen

Kalajuttuja

Virolaisten ruokapöydästä tällä hetkellä useimmiten löytyvä kala on norjalainen lohi, jonka tarjoukset houkuttelevat kauppaketjujen asiakkaita viikoittain ostoksille. Jonkin verran suuremmissa marketeissa…

subjectKalajuttuja

Muistelen käyneeni Obinitsassa

Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…

subjectMuistelen käyneeni…

A. H. Tammsaare – Hornanperän uusi paholainen

Mitä tapahtuu, kun helvettiä isännöivä Paholainen pyytää Jumalalta luvan päästä yhden elämän ajaksi ihmisen hahmoon maan päälle? Siellä hän haluaisi tulla hyvää tekemällä autuaaksi. Monien pyytelyjen jälkeen…

subjectA. H. Tammsaare…

Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen

Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…

subjectSuomen kielen kautta…

subject

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…

subjectMatkakohteena Kuressaari!

Elämänloukussa

Veiko Õunpuun elokuva Viimeiset kertoo nuoresta miehestä Rupista, joka tekee töitä Lapissa sijaitsevalla kaivoksella. Rupi näkee kaivoksessa sekä pillerikaupassa mahdollisuuden päästä elämässään pidemmälle…

subjectElämänloukussa

Mõned mõtted sugrismist

Üks tuntud prantsuse mõtleja tuli ligi 500 aastat tagasi välja avaldusega, mis eesti keelde panduna kõlab: mõtlen, järelikult olen. Sellega tahtis ta muu hulgas öelda, et meie võime asjades kahelda, küsimusi…

subjectMõned mõtted sugrismist

Udusulistaja

Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…

subjectUdusulistaja

Suuri vai pieni viron kieli?

Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…

subjectSuuri vai pieni…

Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa

Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…

subjectSuomen virolaiset…

Ajatuksia sugrismista

subjectAjatuksia sugrismista

Mariliis Kuukuma

subjectMariliis Kuukuma

Seltsimees laps

Leelo Tungalin kangaskantinen kirja kauniine kuvituksineen houkuttelee tutustumaan myös nimensä vuoksi. ”Toveri lapsi”, mistä ihmeestä tässä kirjassa kerrotaan?

subjectSeltsimees laps

Eestlased Soomes ja Eestisse tagasirände kavatsused

Taasiseseisvumise hetkel elas suurim eestlaste kogukond väljaspool Eestit Venemaal, samas kui Soomes eestlasi sisuliselt ei elanud. Tänaseks on Venemaa-eestlaskond kokku kuivanud, samas aga 1991. aastal…

subjectEestlased Soomes…

Laivat puuta, miehet rautaa

Laivapoika kulkee hieman väsynein, mutta varmoin askelin satamalaiturilla. Mukanaan hänellä on kattilallinen perunoita ja kipparin käsky keittää ne illalliseksi miehistölle. Hetkeä myöhemmin hän saapuu…

subjectLaivat puuta, miehet…

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…

subjectÄidinkielen voima

Janu on kõikidel üks

Kirjallisuuden ja musiikin yhdistäminen on näköjään johtanut merkittävään synergiaetuun, sillä Naised köögis -yhtyeen laulaja Kristiina Ehinin tuore runokokoelma on Virossa pitkään keikkunut myydyimpien…

subjectJanu on kõikidel…

Viron ihme

Ihmeitä ei voi järjellä selittää. Eikä tarvitsekaan. Selitetty ihme ei ole enää ihme. Tämä pätee myös Viron itsenäistymiseen ja uudelleenitsenäistymiseen. Se on tarina, joka on antanut meille paljon erilaisia…

subjectViron ihme

Emakeele vägi

Eesti ja Soome suhtlus kirjandusmaastikul on väga elav ning põnev. Mõistagi pole kirjandussuhted alati nii soojad ja tihedad olnud. Suhteid on mõjutanud nii poliitiline olukord, ideoloogiline hoiak kui…

subjectEmakeele vägi

Valge vannikohvik

Virossa on totuttu siihen, että taidemaalarit, rockmuusikot, entiset huippu-urheilijat tai poliisit kirjoittavat runokokoelmia tai romaaneja. Ja myös arkkitehdit!

subjectValge vannikohvik

Eduard Tubin ja tema Kratt

Tänavune Eesti muusika aasta on jõudnud sügisesse. Suurmeistrite Arvo Pärdi ja Veljo Tormise juubelisünnipäevi tähistavad muusikasündmused pakuvad rohkelt elamusi kõikjal Eestimaal ja mujalgi. Paljugi…

subjectEduard Tubin ja…

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…

subjectSen näkee heti,…

Perifeeria kangelased

Jos Viron kirjallisuudesta pitäisi erityisesti nostaa esiin joku novelleja ja lyhytproosaa suosiva, niin liikemies-kirjailija Armin Kõomägi taitaisi olla vahvin ehdokas. Tekijän omassa tuotannossa lyhytproosa…

subjectPerifeeria kangelased

Eduard Tubin ja kiehtova Kratt

Viron musiikkivuosi on edennyt syksyyn. Suurien mestarien Arvo Pärtin ja Veljo Tormisin juhlavuotta vietetään eri musiikkitapahtumin, jotka tarjoavat kosolti elämyksiä niin Virossa kuin muuallakin. Monet…

subjectEduard Tubin ja…

Seltsimees laps

Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…

subjectSeltsimees laps

Urheilu yhdistää kansoja

Jyväskylän yliopiston poliittisen historian dosentti Heikki Roiko-Jokela on viimeisen 30 vuoden aikana julkaisut useita, eri tematiikkaa käsitteleviä tutkimuksia Suomen ja Viron suhteista. Uutena aluevaltauksena…

subjectUrheilu yhdistää…

Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – ”Tämä on paratiisi!”

Sarjan kahdessa edellisessä osassa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkoista 1833 ja 1858.

subjectVon Schultz-Bertram…

Vielä kerran autotalleista

Olen kirjoittanut niistä aiemminkin, mutta vain ohimennen. Neuvostoliittolaiset garaažit, nuo venäläisten miesten kurkkujen säilöntään, vodkan juomiseen ja kaikenlaiseen touhuamiseen tarkoitetut paikat,…

subjectVielä kerran autotalleista

Kas Eesti on Põhjamaa?

Mõte sellest, et ka Eesti võiks olla Põhjamaa ja eestlased põhjamaalased, on rahvuslikult meelestatud eestlaste meeli köitnud juba vähemalt viimased sadakond aastat. Eesti põhjamaisuse idee sündis samal…

subjectKas Eesti on Põhjamaa?

Viron eläkejärjestelmä murroksessa

Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…

subjectViron eläkejärjestelmä…

Onko Viro Pohjoismaa?

jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…

subjectOnko Viro Pohjoismaa?

Toveri lapsi

Vielä yksi kertomus: Leelo Tungalin omaelämäkerrallinen trilogia, josta nyt on suomennettu ensimmäinen osa, asettuu niiden koskettavien virolaisromaanien jatkumoon, johon kuuluvat esimerkiksi Viivi Luikin…

subjectToveri lapsi

”Halusin näyttää äidilleni, että lasta voi kasvattaa myös rakkaudella”

Tie kulkee sateen kirkastaman Lahemaan mäntymetsän läpi kohti Viron pohjoisinta niemeä Viinistua. Oppaana pelkääjän paikalla istuu Hanneleele Kaldmaa, joka on hypännyt kyytiini Tallinnasta. Perillä Viinistussa,…

subject”Halusin näyttää…

Kuidas iseloomustada Eesti meest

„Perekeskne paksuke“ oli ajakirjanike üldistav portree 2015. aasta alguses avaldatud Eesti mehe uuringu kohta. Tartu ülikooli sotsiaalteadlaste poolt läbi viidud uuring püüdis aru saada, mis iseloomustab…

subjectKuidas iseloomustada…

Sinine sarvedega loom

Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…

subjectSinine sarvedega…

Mikä virolainen on miehiään?

”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…

subjectMikä virolainen…

Viimeisellä rajalla

Eeva Parkin romaanin Viimeisellä rajalla alkuasetelma on kuin suoraan trilleristä. Nuori nainen seisoo ikkunan äärellä jossakin Tallinnan syrjäseudulla sijaitsevassa ränsistyneessä talossa.…

subjectViimeisellä rajalla

Yösi ovat luetut

Asko Künnapin Yösi ovat luetut on huolellista työtä. Se on kirjoitettu hyvin, se on käännetty hyvin. Kirja on saanut osakseen erinomaisen paneutuneen taiton ja toimituksen. Jonkun silmiin…

subjectYösi ovat luetut

Viron jazzelämä

Viime vuosi oli virolaisen jazzin juhlavuosi. Jazzkaar-festivaali täytti kaksikymmentäviisi ja Viron jazzliitto kymmenen vuotta, kuten myös jazzmusiikin oppiaine Viron musiikki- ja teatterikorkeakoulussa.…

subjectViron jazzelämä

Paralleel­universum

Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…

subjectParalleel­universum

Vironruotsalaisen kulttuurin jäljillä Aibolandissa

subjectVironruotsalaisen…

Pastacas – seosetute silpide kunstnik

Ramo Teder ehk esinejanimega Pastacas on omanäolise elektroonilise muusikaga kogunud kriitikutelt paarikümne aasta jooksul üksjagu tunnustust, aga laiem publik tunneb teda ilmselt hoopis koos Marko Veissoniga…

subjectPastacas – seosetute…

Piia Pikkuleipä muuttaa

Kairi Lookin Piia Pikkuleipä muuttaa on hyväntuulinen ja humoristinen tarina reippaan Piia-tytön elämästä uudessa kodissa. Kun Pikkuleipien perhe muuttaa omenapuiden ympäröimään tunnelmalliseen…

subjectPiia Pikkuleipä…

Vaiko Eplik – muusikko Raplasta

Vaiko Eplik on virolaisen kevyen musiikin nero. Tätä mieltä ovat lähes kaikki kriitikoista tavallisiin musiikinkuuntelijoihin. Eplik on muusikko, joka voi julkaista omalla levymerkillään kaksi vironkielistä…

subjectVaiko Eplik – muusikko…

Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija

Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…

subjectPastacas – irrallisten…

Viro vuonna nolla

Mart Laar on ilmiö. Minulle ei tule maailmanhistoriasta äkkiseltään mieleen toista valtionjohtajaa (joka pääministeri Virossa tosiasiallisesti on), jolla olisi sivustakatsojan silmin ollut yhtä huonot…

subjectViro vuonna nolla

Maun perässä maalle

Ruoka on viime vuosina noussut ihmisten elämässä lähes uskonnon asemaan. Joku uskoo hiilihydraatittomaan ruokavalioon, joku luomuruokaan. Käsite puhdas ruoka on laajasti käytössä. Kuimetsan kylässä Raplamaalla…

subjectMaun perässä maalle

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…

subjectKonrad Mägi

Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja

Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…

subjectJiri Tintera – kutistuvien…

Ühe jalaga multikultuursus

Mõnisada aastat tagasi põhjalikumalt Siberit ja arktilisi alasid uurima asunud eurooplased olid siiralt üllatunud, kui nad ei leidnudki eest peadeta inimesi, kes liiguvad ühe jala peal hüpates, ja kelle…

subjectÜhe jalaga multikultuursus

Valga / Valka

On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…

subjectValga / Valka

Jalkapuoli monikulttuurisuus

Joitakin vuosisatoja sitten Siperiaa ja arktisia alueita tutkimaan lähteneet eurooppalaiset olivat vilpittömän hämmästyneitä, kun eivät perille päästyään löytäneetkään antiikin ajan kirjailijoiden kuvailemia…

subjectJalkapuoli monikulttuurisuus

Klassikko jo syntyessään

Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…

subjectKlassikko jo syntyessään

Soppalinnan salaseura

Kun aikuiset muuttuvat lapsiksi, tuleeko lasten muuttua aikuisiksi, jotta tilanteesta selvitään? Soppalinnan salaseura -elokuvan perusteella voi todeta, että ei missään nimessä. Hankalien tilanteiden selvittämiseen…

subjectSoppalinnan salaseura

subject

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…

subjectBarclay de Tolly,…

”Sini-Musta-Valkoinen” – tietoisku Virosta 1918

Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut…

subject”Sini-Musta-Valkoinen”…

Kulttuurimatkat 2021

Tuglas-seura järjestää vuosittain jäsenilleen useita kulttuurimatkoja Viroon ja lähialueille.

subjectKulttuurimatkat…

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…

subjectJohannes Pääsukese…

Miten Viron lehdistö luo kuvaa suomenvirolaisista?

Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Yhdentoista vuoden aikana olen perustanut tänne kodin, synnyttänyt kaksi lasta ja päässyt toteuttamaan itseäni työelämässä. Minun…

subjectMiten Viron lehdistö…

Miks ja kuidas peaks eesti laps Soomes eesti keelt õppima?

Soomes elab tuhandeid eesti lapsi, kelle vanemad on küsimuse ees, kas laps peaks ka siin elades eesti keelt õppima ja kus seda teha saab. Osa lapsevanemaid on mures, kuidas mõjub mitmekeelsus lapse keelelisele…

subjectMiks ja kuidas peaks…

Kiitos varauksestasi

subjectKiitos varauksestasi

Henkien aikaan

Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…

subjectHenkien aikaan

Von Schultz-Bertram Suomen idyllissä – Aurora Karamzinin kartanossa Espoossa

Elon edellisessä numerossa kerroin baltiansaksalaisen lääkärin, kirjailijan ja estofiilin Georg Julius von Schultz-Bertramin Suomen-matkasta 1833.

subjectVon Schultz-Bertram…

subject

Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä

Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…

subjectMiten virolaiset…

Mama Jazz – Anne Erm

Virolaisen jazzin uudisraivaaja Anne Erm on elänyt vuosikymmeniä jazzille. Suositun ja korkeatasoisen Jazzkaar-festivaalin hän perusti vuonna 1990 yksin ja täysin tyhjästä. Anne Ermillä on edelleen tarmoa,…

subjectMama Jazz – Anne…

Andreas McKeough

subjectAndreas McKeough

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…

subjectViron kielikirjosta…

Püramiidi serval

Harva juhtub, et Eesti ja Soome poliitikud räägivad samal ajal samadest asjadest. Enne valimisi aga – üllatus-üllatus – olid mõlema riigi mured ühesugused: majanduslik seis ja turvalisus. Aga sellega sarnasused…

subjectPüramiidi serval

Sanan voima

Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…

subjectSanan voima

Hiljaisuuden vangit

Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…

subjectHiljaisuuden vangit

Uusi Luxemburg

Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…

subjectUusi Luxemburg

Sõna jõud

Kui motivatsiooni ja visadust jätkub, on eesti keele õppimine soome keele rääkija jaoks minu meelest suhteliselt lihtne. Õppimist lihtsustab Eestis elamine, sest siis kuuleb keelt ja on võimalik seda praktiseerida.…

subjectSõna jõud

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…

subjectOllako vai eikö…

Olemisen äärellä – katsaus virolaiseen grafiikkaan

Piirtäminen ja kaivertaminen ovat olemukseltaan kovin erilaisia: toinen on spontaania ja vauhdikasta, toinen vaatii tarkkaa työtä, eikä tehtyä piirtoa saa enää kumitettua pois. Monet taidegraafikot kuitenkin…

subjectOlemisen äärellä…

Soomlasena Eestis

subjectSoomlasena Eestis

Eesti keelerikkusest ja Valga keelest

Külalised suurtest naaberriikidest imestavad sageli, kuidas Eestis ringi sõites võib iga mõnekümne kilomeetri tagant muutuda maastiku ilme, majade ümbrus, kombed ja ka murdekeel. Suure varieeruvuse põhjusi…

subjectEesti keelerikkusest…

Vana-Võrumaa suitsusaunakombestik UNESCO inimkonna vaimse kultuuripärandi esindusnimekirjas

Olevat kord eit ja taat - põlised lõunaeestlased Eda ja Urmas Veeroja jalutanud ühel pööripäeval oma talumaadel Võrumaal, Haanjas, küngaste ja järvede vahel, ja arutanud ühel meelel olles, et küll on ikka…

subjectVana-Võrumaa suitsusaunakombestik…

subject

Kuidas eestlased ja soomlased teineteise keelest aru saavad

Eesti ja soome keele suguluse ning sellest tuleneva sarnasuse tõttu on palju arutatud, kuivõrd on eesti keel soomlasele ja soome keel eestlasele mõistetav ilma sugulaskeelt õppimata või pikemalt naabermaal…

subjectKuidas eestlased…

Polulta oikealta poikenneena

Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…

subjectPolulta oikealta…

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…

subjectSuomenvirolaisten…

Mikko keittiössä

subjectMikko keittiössä

Miekkailija

Klaus Härön uusi elokuva Miekkailija on juuri niin kaunis ja surullinen kuin hänen elokuvansa voi odottaa olevan. Anna Heinämaan käsikirjoitus kertoo virolaisen Endel Nelisin tarinan. Päähenkilö on nuoruudessaan…

subjectMiekkailija

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…

subjectSipulikyliä, linnoja…

Ananaksesta asbestiin

Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…

subjectAnanaksesta asbestiin

Vanhan-Võromaan savusaunatavat

Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…

subjectVanhan-Võromaan…

Syyssato säilöön

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.

subjectSyyssato säilöön

Laulava kansa

Pian on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen virolainen ammattisäveltäjä Rudolf Tobias sävelsi ensimmäisen sinfonisen suurteoksen alkusoiton Julius Caesarin.

subjectLaulava kansa

Arhiiv

subjectArhiiv

Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?

Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.

subjectParantavat kasvit…

Kuka olen, mitä ja miten kirjoitan ja luen?

Se, kuka mielestäni olen, on yhteiskunnan, kasvatuksen, koulutuksen ja omien mielikuvieni tai omakuvieni sulautuma. Kaikkien sosiaalisten persoonien sekoitus tilanteesta riippuen. Ergo, en tunne…

subjectKuka olen, mitä…

Peipsimaa vanausulised

Eestis auto või bussiga mööda Peipsi järve rannikut reisides, võib näha veidi erakordset pilti: tavapäraste siin-seal põllulappide ja metsatukkade vahel kõrguvate taluhoonete asemel näeme piki kallast…

subjectPeipsimaa vanausulised

Säilyvää ruokaa matkamuistoksi

Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.

subjectSäilyvää ruokaa…

Hindamatu turvatunne

Hiljuti kõlas Soomes meediast läbi uudis, kus politsei kutsus üles inimesi teavitama igast vähegi liigagressiivsest mõtteavaldusest internetis, mis võiks kuidagi avalikku korda või lausa inimeste elusid…

subjectHindamatu turvatunne

Trendikäs ja perinteinen sika

Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.

subjectTrendikäs ja perinteinen…

Korvaamaton turvallisuuden­tunne

subjectKorvaamaton turvallisuuden­tunne

Valga / Valka

On 1999. aasta veebruar. Tartu ülikoolis on just algamas eesti keele tund ja ma satun istuma Irita kõrvale. Varsti selgub, et Irita on pärit nii Valgast kui Valkast. Ta sündis ja elas neli esimest eluaastat…

subjectValga / Valka

Olen ajast maha jäänud

Mul on üks hea sõber, kellega on võimatu vaidlusi võita. Põhjus on selles, et tal on omadus kasutada palju võõrsõnu ja väljendeid ja mõista neid sageli vaid talle sobiva tähendusega. Ja see tähendus osutub…

subjectOlen ajast maha…

Rahvas – see tähendab inimesi

Viron kansallismuseon kustantamana on ilmestynyt valokuvakirja Rahvas – see tähendab inimesi. Soomeugrilased ja samojeedidi vanadel etnograafilistel fotodel (suom. Kansa – se tarkoittaa ihmisiä. Suomalais-urgilaiset…

subjectRahvas – see tähendab…

Rahvas – see tähendab inimesi

Eesti Rahva Muuseumi kirjastamisel on ilmunud fotoalbum „Rahvas – see tähendab inimesi. Soomeugrilased ja samojeedid vanadel etnograafilistel fotodel“.

subjectRahvas – see tähendab…

Katõ ilma veere pääl

Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…

subjectKatõ ilma veere…

Jaan Kross 100+1

Suomessakin rakastettu ja suosittu virolainen mestarikirjailiija Jaan Kross syntyi Tallinnassa 100 vuotta sitten 19.2.1920. Kesäkuussa matkaamme sekä Krossin omissa että hänen tunnetuimpien teostensa maisemissa…

subjectJaan Kross 100+1

Kallid krantsid

Selle raamatu sünd oli üks Jaan Krossi 100 aasta juubeli tähistamise järelmeid. Jaan Krossi poeg Eerik Kross kavatses avaldada kirjaniku kirjavahetuse oma emaga ja esimese abikaasa Helga Pedusaarega aastatest…

subjectKallid krantsid

Tallinnaan apteekkari Melchiorin ja kirjailija Indrek Harglan kanssa

Apteekkari Melchior Wakenstedestä ja hänen Tallinnastaan kertoo kirjailija Indrek Hargla. Kirjailija Indrek Harglasta ja hänen romaaniensa tapahtumapaikoista kertoo tietokirjailija Tapio Mäkeläinen.

subjectTallinnaan apteekkari…

Kes ma olen, mida ja kuidas ma kirjutan ning loen?

See, kes ma enda arvates olen, on ühiskonna, kasvatuse, hariduse, ning mu enese kujutelmade või enesepiltide kokkusulam. Kõikide sotsiaalsete persona´de kokkumiksimine vastavalt vajadusele. Ergo, ma ei…

subjectKes ma olen, mida…

Laulavan hiekan Laulasmaa ja Pakrin saaret

Syväsukellus Viron historiaan, luontoon ja kulttuurihenkilöihin. Päiväretkien päätteeksi voi nauttia meriveden aalloista tai hotellin kylpyläosastosta.

subjectLaulavan hiekan…

Viron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm

Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…

subjectViron-vaeltaja O.…

Muumio lasiarkussa

Räävelin eli Tallinnan suuria nähtävyyksiä 1800-luvulla oli Nigulisten kirkon kappelissa lasiarkussa lepäävä muumioitunut vainaja. Ylen vilkas ei matkailijoiden virta Vironmaan kuvernementin pääkaupunkiin…

subjectMuumio lasiarkussa

Mitte ainult minu tädi Ellen

„Eesti Finlandia“ ehk Kultuurkapitali kirjanduse sihtkapitali 2020. aasta ilukirjandusliku proosa auhinnaga pärjati Mudlumi teos «Mitte ainult minu tädi Ellen». Nagu peakirigi jütleb, pole raamat ainult…

subjectMitte ainult minu…

Huvimatkoja yli Suomen­lahden

Säännöllinen höyrylaivaliikenne yli Suomenlahden käynnistettiin kesällä 1837, jolloin upouusi Storfursten-laiva aloitti. Matkoja tehtiin sekä aikataulun mukaan että ylimääräisillä vuoroilla huvimatkalaisia…

subjectHuvimatkoja yli…

Viron kielen ja kulttuurin kurssi Viljandissa

Viljandi on kuvankaunis kaupunki järven rannalla, Viron perinnekulttuurin keskus, teatteri-, taide- ja kirjallisuuskaupunki, jonka keskiaikaisille kujille tuovat nuorta energiaa kulttuuriakatemian opiskelijat.…

subjectViron kielen ja…

Viron ykkösperhe Hämeessä

Suomalaiset isännät olivat 9. heinäkuuta 1871 tarjonneet Alppilan ravintolassa parastaan virolaisille vierailleen Lydia Koidulalle sekä J. V. ja Harry Jannsenille. Seuraavana aamuna nämä lähtivät junalla…

subjectViron ykkösperhe…

Viron kielen ja kulttuurin kurssi Tartossa

subjectViron kielen ja…

Työmyyrä ja siilitukka

Teatterin aulaan kiirehtii hontelo mustiin pukeutunut nainen, tummissa silmissä tiukka katse. Ene-Liis Semper on ystävällinen mutta hymyilee vähän. Työn alla on monta projektia yhtä aikaa.

subjectTyömyyrä ja siilitukka

subject

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…

subjectSata vuotta etnofuturismia

Kantarellin kuuntelun taito

Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…

subjectKantarellin kuuntelun…

Eestluse elujõust

Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…

subjectEestluse elujõust

Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä

On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…

subjectHistorian pelastaja…

oi suomi on

Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomen­kielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…

subjectoi suomi on

Minu kuninglikud kaelkirjakud

Eeva Park on kirjoittanut muisteluteoksen, joka on ennen kaikkea tarina kirjailijan äidin, Minni Nurmen henkilöstä ja urasta tyttären silmin nähtynä. Kirja kertoo kohtaamisista kirjallisuuden merkkihenkilöiden…

subjectMinu kuninglikud…

Minu auhinnad

Britannian kansalliskirjastossa on melkoisen paljon teoksia. Joku on laskenut, että jos ihminen lukisi viisi kirjaa päivässä, koko kirjaston läpi lukeminen veisi 8 000 vuotta. Eikä riittäisikään, koska…

subjectMinu auhinnad

Kiitos vastauksesta

subjectKiitos vastauksesta

Taivaan uni

Kirja on kaunis ja koskettava. Ensimmäisenä sen käteen saatuani huomioni kiinnittyi kirjan kanteen ja kuvitukseen. Kaisa Kyrön värikkäät maalaukset ovat kauniita ja itsenäisiä taideteoksia, mutta muodostavat…

subjectTaivaan uni

Sillalla soi satakieli

Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…

subjectSillalla soi satakieli

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…

subjectEmajõgi

Satavuotias Tarton rauhansopimus

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…

subjectSatavuotias Tarton…

”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.

subject”Historia on tarinoiden…

Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa

Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…

subjectPersoonasta, häpeästä…

Kun Õ tuli viron kirjakieleen

Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…

subjectKun Õ tuli viron…

Õ tulekust eesti kirjakeelde

Varsti 500-aastaseks saava eesti kirjasõna ajaloos on huvitav seik, et teame, kes, kuidas, millal kujundas ja täiendas kasutusel olnud ladina alfabeeti uue tähega, grafeemiga õ.Õ tulekust eesti kirjakeelde

subjectÕ tulekust eesti…

subject

Merentakaisia lauluja

Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…

subjectMerentakaisia lauluja

Õlu ja kirvevise

Saan oma juristist sõbralt vihje veidi omapärase spordiürituse kohta. Beer and Axethrowing Night kõlab just nii, et ma pean sellest osa võtma. Kanada metsameeste võistlustest tuttav kirveviskamine…

subjectÕlu ja kirvevise

Viron kielen ja kulttuurin kurssi Viljandissa

Viljandi on kuvankaunis kaupunki järven rannalla, Viron perinnekulttuurin keskus, teatteri-, taide- ja kirjallisuuskaupunki, jonka keskiaikaisille kujille tuovat nuorta energiaa kulttuuriakatemian opiskelijat.…

subjectViron kielen ja…

Kaljaa ja kirveenheittoa

Saan virolaiselta lakimieskaveriltani vinkin hieman erikoisemmasta urheilutapahtumasta. Beer and Axethrowing Night kuulostaa siltä, että minun on pakko osallistua siihen.

subjectKaljaa ja kirveenheittoa

Viron kielen ja kulttuurin kurssi Tartossa

Tuglas-seuran perinteinen ja suosittu Tarton kesäkurssi tarjoaa mainiot puitteet ahkeraan viron kielen opiskeluun sekä huolettomaan kesästä nauttimiseen. Aamupäivisin opiskelemme loistavien opettajien…

subjectViron kielen ja…

Ville Hytönen

subjectVille Hytönen

Viksu peli

Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…

subjectViksu peli

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…

subjectSuomi ja Viro ovat…

Vakka-Suomen Viro-seura

Vakka-Suomen Viro-seura

subjectVakka-Suomen Viro-seura

Kolme Eesti kunstniku näitus Helsingi Taidehallis

Esimesest detsembrist kuni 13. jaanuarini on Helsingi Taidehallis avatud kolme Eesti kunstniku – Alice Kase, Jass Kaselaane ja Neeme Külma näitus „Alice, Neeme & Jass“. Enne näituse avamist Soomes käisin…

subjectKolme Eesti kunstniku…

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…

subjectViro vaalien alla

Heidi Iivari

subjectHeidi Iivari

Hei, anteeksi ja näkemiin

Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…

subjectHei, anteeksi ja…

subject

subject

subject

”Minä lähden, Jaak!”

…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…

subject”Minä lähden, Jaak!”

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…

subjectVirolaisuuden juuret

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…

subjectUusien nähtävyyksien…

Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan

Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…

subjectMaailmaa voi muuttaa…

subject

Mitä tapahtuu ketjun lopussa?

Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…

subjectMitä tapahtuu ketjun…

Reisijuht Eesti mõisad

Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…

subjectReisijuht Eesti…

Valokuvaaja Ove Maidla

Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…

subjectValokuvaaja Ove…

Vastarannan lumo

Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…

subjectVastarannan lumo

subject

Lõpmatus

Mennyt vuosi (2019) on ollut Tõnu Õnnepalulle poikkeuksellisen tuottelias ja menestyksekäs: Saman vuoden aikana ilmestyivät trilogian Kodus mujal (Kotona muualla) kaikki kolme osaa, ja kaikki ovat keikkuneet…

subjectLõpmatus

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…

subjectApua yli Suomenlahden

Taevatrepp

Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…

subjectTaevatrepp

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…

subjectBetti Alverin museo

Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium

Viikon 48 kirjojen myyntitilaston kärjessä Virossa on Indrek Harglan uusin edellisen viikon keskiviikkona ilmestynyt romaani Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium. Miten ihmeessä Hargla tekee sen…

subjectApteeker Melchior…

Veelkord garaažidest

Ma olen neist ennegi kirjutanud, aga ainult möödaminnes. Nõukaaegsed garaažid, need vene meeste hapukurkide hoidmise, viinajoomise ja igasugu toimetamiste jaoks mõeldud kohad, kus ei hoita autosid vaid…

subjectVeelkord garaažidest

Betti Alveri Muuseumi tegemised

Betti Alveri sünnikodus Jõgeval avati 23. novembril 2006 Alveri 100. sünniaastapäevaks muuseum, mille eesmärgiks on väärikalt jäädvustada tuntud loomeimimeste Betti Alveri ja Alo Mattiiseni mälestus, tutvustada…

subjectBetti Alveri Muuseumi…

Eestluse juured

Eesti Vabariigi sajandal aastal on korduvalt vaadatud tagasi nii Eesti riigi kui ka seda toetava eestluse lätetele. Mis on see oluline ja ainuomane, mida sisaldab endas sõna eestlus? Selle selgitamiseks…

subjectEestluse juured

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…

subjectKuin iso perhe

Helsinki–Tallinn Express

Virolaisesta suomalaiseksi muuttunut Antto Terras kirjoittaa kirjoja sen takia, ettei hänen tarvitsisi enää ikinä kytätä rosvoja kauppakeskuksissa. Sitä hän ehti tehdä Helsingin Stockmannilla 18 vuotta.…

subjectHelsinki–Tallinn…

subject

Urheiden matkamiestemme kertomuksia

Virossa on levinnyt sanonta, jonka mukaan ”joka satamassa on ainakin yksi virolainen”, ja tuon sanonnan luojaksi muistetaan aina mainita Hemingway. Mutta missä amerikkalainen kirjailija Ernst Hemingway…

subjectUrheiden matkamiestemme…

Helsinki-Tallinn Express

Eestlasest soomlaseks muutunud Antto Terras kirjutab raamatuid seepärast, et mitte kunagi enam kaubakeskustes sulisid taga ajada. Seda jõudis ta Helsingi Stockmannis teha 18 aastat. Ja ta tegi seda tööd,…

subjectHelsinki-Tallinn…

Lugusid lõunast

Kun vihdoin ovat saapuneet kunnon pakkaset ja ikkunasta houkuttelevasti paistava aurinko ei lämmitä enää lainkaan, vaan saa nenän hetkessä sinipunaiseksi möykyksi, kun kuralammikon jää ei hajoa enää horjahtelevien…

subjectLugusid lõunast

Salaelud

Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…

subjectSalaelud

Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta

Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…

subjectKolme käsitystä…

Viimane kustutab tule

Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…

subjectViimane kustutab…

Valjalan kirkko

Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…

subjectValjalan kirkko

subject

Eesti ja Soome sõjast sõjani

Virolaisen historiantutkimuksen grand old man Heino Arumäe täytti viime kesänä 90 vuotta. Hän aloitti työnsä historiantutkijana lähes 60 vuotta sitten Ajaloo Instituutissa ja tutkimustyö jatkuu edelleen.…

subjectEesti ja Soome sõjast…

Kämmenen kokoinen Kihnu

Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…

subjectKämmenen kokoinen…

Latistumisesta kohti loistoa

Missä kohden niin hienoa asiaa alkoi pitää itsestäänselvänä? Ja miksi pitää tapahtua ikäviä, ravistelevia asioita, ennen kuin tajuaa, että kaikkia munia ei todellakaan pidä laittaa yhteen koriin?

subjectLatistumisesta kohti…

Virolaiset Suomessa

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…

subjectVirolaiset Suomessa

Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia

Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…

subjectDneprin rannoilla…

Koiratyttö Lotta ja tarkoin varjeltu Keksijäkylä

Suomalaisissa elokuvateattereissa nähdään keväällä uusi Lotta-elokuva Lotta ja kadonneet lohikäärmeet. Kiltteyteen ja väkivallattomuuteen perustuvat Lottaelokuvat ovat kasvaneet Virossa valtavaksi ilmiöksi…

subjectKoiratyttö Lotta…

Nimipäiväkalenterit

Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…

subjectNimipäiväkalenterit

Odensholm - Itämeren helmi

Viron Osmussaar ja Suomen Hankoniemi vartioivat yhdessä Suomenlahden porttia. Vuosisatojen kuluessa lukemattomat merenkyntäjät ovat kulkeneet siitä – kaupankäynnin, sodan, merirosvouden ja salakuljetuksen…

subjectOdensholm - Itämeren…

Allakäigutrepist üles

Mis hetkel ma hakkasin nii erilist asja iseenesestmõistetavaks pidama? Ja miks peab juhtuma midagi ebameeldivat ja põrutavat, enne kui aru saame, et kõiki mune tõepoolest ei tasu ühes korvis hoida.

subjectAllakäigutrepist…

Nimekalendrid

Eestlased tähistavad eeskätt sünnipäeva, seda nii pereringis kui ka töö juures, koolis jne. Nimepäeva traditsioon ei ole Eestis kuigi elav. Määrav on ilmselt olnud eestlaste luterlik taust, mis tähendab,…

subjectNimekalendrid

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…

subjectViron kansallismuseon…

Hysteeriset naiset ja muita huomioita virolaisesta keskustelukulttuurista

Jos tulisi tiivistää virolainen keskusteluilmasto yhteen sanaan, se olisi tunnepitoinen. Tämän luonnehdinnan tekevät virolaiset itse, ja sen voi vahvistaa myös suomalainen tarkkailija. Virolainen julkinen…

subjectHysteeriset naiset…

Viivi Luik – Seitsemäs rauhan kevät

Sofi Oksasen menestysromaani Puhdistus on ollut viime aikoina kovasti esillä otsikoissa ja arvioissa. Puhdistuksen myötä mieleen palaa muuan jo vähän vanhempi ehkä hieman samantapaisesta aihepiiristä nouseva…

subjectViivi Luik – Seitsemäs…

Euroajan itämerensuomalaiset

Itämeri on Pohjois-Euroopan näkyvimpiä maantieteellisiä tunnusmerkkejä. Se on rannikkoalueitaan yhdistävä ja erottava sisämeri, jonka ympärille on syntynyt useita erilaisia alueellisia kulttuureita. Skandinaaviset…

subjectEuroajan itämerensuomalaiset

Takkien puutarhuri Janika Saar

Lapsuuden muistot, Viron luonto, kansanperinne ja vuodenajat löytyvät kaikki Janika Saarin luomista upeista takeista. Ympärillä oleva luonto ja ihmiset ovat hänelle jatkuva inspiraation lähde.

subjectTakkien puutarhuri…

August Gailit – Toomas Nippernaati

August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…

subjectAugust Gailit –…

Viro, Suomi ja Eurooppa

Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…

subjectViro, Suomi ja Eurooppa

subject

Hugo Raudsepp – Sinimandria

Nykykirjallisuuden lukijat ovat saaneet kyllikseen kertomuksen tasoilla leikittelystä. Tarinan maailmassa voi seikkailla sen kertoja, joka kommentoi tarinan etenemistä. Esimerkki tällaisesta tasohyppelystä…

subjectHugo Raudsepp –…

Kuka huolehtisi pikku kielestä?

Elon numerossa 2/2009 Riho Grünthal kirjoitti siitä, miten suomi on viime vuosikymmeninä vaikuttanut viroon, ennen muuta sen sanastoon. Lainautuminen on huomaamatonta, monenkeskistä ja – vaarattomaksi…

subjectKuka huolehtisi…

Virolaisen metsäsaarekkeen miljöö ja linnut

Metsäsaarekkeet antavat virolaiselle maaseutumaisemalle aivan erityistä ilmettä. Peltojen yksittäiset tammet vielä koristavat maisemaa grafiikallaan. Kun peltoja on miljoona hehtaaria, maisematyyppi vallitsee…

subjectVirolaisen metsäsaarekkeen…

P. I. Filimonov

P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…

subjectP. I. Filimonov

Kartanoiden Viro

”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…

subjectKartanoiden Viro

Eesti metsatukkadest ja lindudest

Metsatukad annavad Eesti külamaastikule erilise ilme. Maastikupildile lisavad graafilisust põldudel kasvavad üksikud kaunid tammed. Miljon hektarit põllumaad kaunistab domineerivat maastikutüüpi. Siiski…

subjectEesti metsatukkadest…

Kalojen kuninkaan maa

Aime Hansenin suomennosvalikoimassa Kalojen kuninkaan maa (2012) on runoja kolmesta kokoelmasta: vuonna 1986 ilmestyneestä teoksesta Kalade kuninga maa, vuoden 1990 Teekond madude saarele -kokoelmasta…

subjectKalojen kuninkaan…

Viron kartanot vanhimmista 1900-luvun alkuun saakka

Viron vanhimpien kartanoiden historia yltää 1200-luvulle. Ristiretkeläiset toivat mukanaan ajatuksen siitä että sotaherra palkitsee vasallinsa heidän sotilasansioistaan ennen muuta läänityksin, jolloin…

subjectViron kartanot vanhimmista…

Veljo Tormis ja kansanlaulun pelastaminen

Veljo Tormis teki pitkän elämän työn varsinkin kuoro musiikin parissa. Hänen kynästään syntyi viitisen sataa laulua tai teosta erilaisille kuorokokoonpanoille. Sävellystensä teksteinä hän käytti paitsi…

subjectVeljo Tormis ja…

Viron paradoksit ja teatterin paradoksit

Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.

subjectViron paradoksit…

Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?

Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…

subjectOnko Suomen ja Viron…

Seto eripäraste sõnade sõnaraamat

Virossa julkaistaan jatkuvasti runsaasti tasokkaita sanakirjoja. Esimerkiksi viron kielen murteiden sanakirjaa on julkaistu jo monien vuosien ajan, ja tänä vuonna ilmestynyt 31. nide esittelee sanat osatlema-pari.…

subjectSeto eripäraste…

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto

Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…

subjectJaan Krossin omaelämäkerrallinen…

Kui sarnased on Eesti ja Soome väärtused?

Väärtused on inimeste arusaamad ihaldusväärsetest eesmärkidest ja nendeni jõudmise viisidest, seega inimeste käitumise kujundajad, mis vormivad inimeste uskumusi, hoiakuid ja tegevusi. Ühiskonnas domineerivate…

subjectKui sarnased on…

Vilsandin kesä

Kirjan kertoja eli kirjailija Tõnu Õnnepalu viettää kesän Vilsandin saarella. Hänet on ajanut sinne rakkaus Aleksander Suumannin (1927–2003) runoihin, ja hän asuu samaa taloa kuin Suumann neljäkymmentä…

subjectVilsandin kesä

Kolme kohtaloa

Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…

subjectKolme kohtaloa

Tartto vuonna 2024

Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…

subjectTartto vuonna 2024

Tallinnan esikaupunkialueet

Tapio Mäkeläinen esitteli viime syksynä viimeisen Tallinnasta kertovista teoksistaan. Hänen mukaansa Tallinna on nyt valmis, vaikka vanhaan legendaan perustuen niin ei saisi väittää. Kyseisestä Ülemisten…

subjectTallinnan esikaupunkialueet

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.

subjectNeitsytpolku ja…

Sinisild / Sinisilta

Mukava ensivaikutelma tulee runo kokoelmasta heti nimiösivun jälkeen, kun havaitsee, että painopaikka on Talsinki. Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma 22 Virossa tunnetun runoilijan…

subjectSinisild / Sinisilta

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…

subjectSuomen ja Viron…

Palumaad ja rannahääled

Vaikka Viro on pinta-alaltaan varsin pieni, niin monilla alueilla on paikallinen kielenparsi yhä kunniassa ja omat murrekirjailijat ja -runoilijat tänäkin päivänä suuressa arvossa. Abrukan saaren asukkailla…

subjectPalumaad ja rannahääled

Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta

Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…

subjectRakkautta, historiaa…

Taivaan portaat

Ensimmäiseksi soi Deep Purplen Smoke on the Water. Mart Kivastikin romaanin päähenkilö, tarttolainen Uu (Ulf) pyytää poikaansa Kaita soittamaan tietokoneelta pian jo 40 vuotta vanhan hard rock -klassikon.…

subjectTaivaan portaat

Armastust, ajalugu ja taevakive Jaan Krossilt

Jaan Krossi romaanidest jõudis viimasena soome keelde „Taevakivi“. See ilmus eesti keeles 1973. aastal ajakirjas Looming ja 1975. aastal eraldi raamatuna, „Taevakivi“ soomendas teenekas tõlkija Jouko Vanhanen…

subjectArmastust, ajalugu…

Kaksi rakkaustarinaa

Käveleminen on ajattelun muoto, ja kävellessä ihmisen on helppo uppoutua omiin mietteisiinsä. Kätlin ja Hanneleele Kaldmaan elämäkerrallisessa romaanissa Kaksi rakkaustarinaa kuvataan Kätlin-äidin ja Hanneleele-tyttären…

subjectKaksi rakkaustarinaa

Miten soppa syntyy?

Viileinä päivinä keittoruoat lämmittävät mukavasti, ja niiden valmistaminen on yleensä melko helppoa.

subjectMiten soppa syntyy?

Oot-Oot Studio

subjectOot-Oot Studio

Virolaista pikaruokaa

Siinä, kun suomalaisen lounasarkeen kuuluvat laatikot, ovat pelmenit oleellinen osa virolaisperheiden ruokavaliosta.

subjectVirolaista pikaruokaa

Suomalainen kirjailija haltioituu Tartossa

”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…

subjectSuomalainen kirjailija…

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…

subjectVirolainen sanalahja

Sama joki

Jaan Kaplinskin kiinnostus on jo pitkään ollut runouden ohella proosassa. Halu filosofiseen pohdiskeluun on tuottanut romaanikerronnaksi usein vähän teoretisoivaa tekstiä, mutta kolmisen vuotta sitten…

subjectSama joki

Virolaiset rynnivät elokuviin tuijottamaan veden solinaa

Ei uskoisi, että toimintaelokuvat ja komediat päihittää luontodokumentti, joka koostuu lähes pysähtyneistä luontokuvista, jossa musiikki on korvattu luonnon äänillä, jossa näkyy vain yksi ihminen ja jonka…

subjectVirolaiset rynnivät…

Olen kevät Tartossa

Olen kevät Tartossa on kokoelma Jaan Kaplinskin englanniksi kirjoittamien runojen suomennoksia. Teoksessa on runoja kokoelmasta I am the Spring in Tartu (1991) sekä muita runoja, joista suuren osan Kaplinski…

subjectOlen kevät Tartossa

Peipsimaan vanhauskoiset

Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…

subjectPeipsimaan vanhauskoiset

Talouksien ja työmarkkinoiden tango

Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…

subjectTalouksien ja työmarkkinoiden…

Join the liveliest startup community in Europe

Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…

subjectJoin the liveliest…

Huoli Viron metsistä

Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…

subjectHuoli Viron metsistä