Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Lahden takaa: Mitä Tuglas-seurassa tapahtui 30 vuotta sitten?
Tapio Mäkeläinen ja Heikki Rausmaa kertovat, miten he kokivat Viron itsenäisyyden palauttamiseen johtaneet dramaattiset tapahtumat Tuglas-seuran nuorina työntekijöinä 30 vuotta sitten. Mitä tapahtui Helsingissä…
subjectLahden takaa: Mitä…Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä
Kymmenkunta vuotta sitten virolaisten maahanmuutto Suomeen kiihtyi merkittävästi. Tutkijoille ilmiö tarjosi mielenkiintoista materiaalia, ja tutkimuksia eri aloilta onkin julkaistu kiitettävästi. Nyt tutkimustulokset…
subjectLiikkuvuus, muuttoliike…Uksest ja aknast: Seppo Zetterberg ja Heikki Rausmaa
Historian professori Seppo Zetterbergin teos Kaksoisvaltion haaveilija — Konstantin Päts ja Suomi (2020, Docendo) kertoo Viron suurmiehen elämästä ja työstä. Pätsin suurena haaveena oli muodostaa Suomen…
subjectUksest ja aknast:…Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä
Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subjectTuglaksen tuli palaa…Viro ja vuoden 1905 vallankumous
Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…
subjectViro ja vuoden 1905…Suomen-poikien tie
Suomen poikien tie on kirjallisena tuotteena melko rosoinen, mitä ei ole syytä ihmetellä, kun ottaa huomioon sen tekotavan. Huomattava osa teksteistä on suoria lainoja sodanaikaisista päiväkirjoista, kuulustelupöytäkirjoista,…
subjectSuomen-poikien tieNarva – katsaus Viron itäisimmän kaupungin historiaan
Saksalaiset ja tanskalaiset saivat Liivinmaan - eli suunnilleen nykyisen Viron ja Latvian alueen - valloitetuksi vuoteen 1238 mennessä. Raja-alueilla taistelut kuitenkin jatkuivat venäläisten kanssa, kun…
subjectNarva – katsaus…150 vuotta laulujuhlia
Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject150 vuotta laulujuhliaHeimosotien historia 1918–1922
Jussi Niinistö ilmoittaa teoksensa esipuheessa kirjoittaneensa kirjan Suomen heimosodista, koska aiheesta ei ole olemassa ajan tasalla olevaa yleisesitystä. Teoksen julkaisemisen perustelua voi pitää hyvänä,…
subjectHeimosotien historia…Emajõgi 1944
Nimet Pupastvere ja Käravere ovat tuttuja kaikille Viron sotahistorian harrastajille. Kyseiset paikat sijaitsevat Tartumaalla, Emajoen äärellä, ja niissä käydyissa taisteluissa virolaiset saavuttivat paikallisen…
subjectEmajõgi 1944Jaan Poskan hautajaiset
Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…
subjectJaan Poskan hautajaisetItsenäisyysjulistus
Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.
subjectItsenäisyysjulistusSuomen tunnustuksesta Viron itsenäisyydelle 100 vuotta
Kuten tiedetään, Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918. Ensimmäinen maailmansota riehui Euroopassa ja Viro oli Saksan keisarillisen armeijan miehittämä. Viron tärkein tavoite oli saada ulkovalloilta…
subjectSuomen tunnustuksesta…Taistelu Valgasta Pajun kartanossa
Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subjectTaistelu Valgasta…Jollaksen leiri 70 vuotta sitten
Elokuussa 2014 ilmestyi Suomen ja Viron suhteiden historiasta kiinnostuneiden kannalta poikkeuksellisen tärkeä kirja. Kyseessä on Eero Pitkäsen muistelmat Paimenpoika Inkeristä, joka valottaa 600 sivun…
subjectJollaksen leiri…Kaksoisvaltion haaveilija
Professori Seppo Zetterbergin työtahti ei näytä hiipuvan eläkkeelläkään. Eikä työn laadussakaan ole moitteen sijaa. Zetterbergin viimeinen julkaisu on oikea makupala Viron historian harrastajille. Kirjan…
subjectKaksoisvaltion haaveilijaViron valtionpäämiehet
Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subjectViron valtionpäämiehetViron raha
Ensimmäisen maailmansodan viimeisinä vuosina Viron taloudellista tilannetta voi luonnehtia erittäin vaikeaksi. Maassa oli käytössä vuosina 1917–1918 lukuisia eri rahoja: keisarillisen Venäjän rupla, helmikuun…
subjectViron rahaUrheilu yhdistää kansoja
Jyväskylän yliopiston poliittisen historian dosentti Heikki Roiko-Jokela on viimeisen 30 vuoden aikana julkaisut useita, eri tematiikkaa käsitteleviä tutkimuksia Suomen ja Viron suhteista. Uutena aluevaltauksena…
subjectUrheilu yhdistää…Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi
Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subjectBarclay de Tolly,…Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä
Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
subjectSuomalais-virolainen…Satavuotias Tarton rauhansopimus
Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan päättyi Tartossa 2. helmikuuta 1920 solmittuun rauhansopimukseen. Itsenäisen Viron valtion tärkein oikeudellinen asiakirja on varmasti itsenäisyysjulistus, joka…
subjectSatavuotias Tarton…Eestin tammi
Suomen metsänhoitoyhdistyksen alaisuuteen perustettiin vuonna 1927 Metsätaloudellinen valistustoimisto, joka teki propagandatyötä metsänistutuksen puolesta. Toimiston johtaja oli metsänhoitaja Emil Vesterinen…
subjectEestin tammiApua yli Suomenlahden
Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subjectApua yli SuomenlahdenEesti ja Soome sõjast sõjani
Virolaisen historiantutkimuksen grand old man Heino Arumäe täytti viime kesänä 90 vuotta. Hän aloitti työnsä historiantutkijana lähes 60 vuotta sitten Ajaloo Instituutissa ja tutkimustyö jatkuu edelleen.…
subjectEesti ja Soome sõjast…Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina
Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…
subjectSuomen ja Viron…