Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectVirolaisia suurhahmoja

Virolaisia Sipoon saarilla

Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…

subjectVirolaisia Sipoon…

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…

subjectOskar Kallaksen…

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…

subjectViro ja vuoden 1905…

Jaan Poskan hautajaiset

Jaan Poska kuoli yllättäen sairauskohtaukseen 7. maaliskuuta 1920, vain 54-vuotiaana. Hän oli ensimmäinen virolainen, joka sai valtiolliset hautajaiset itsenäisessä Virossa. Hautajaispäivästä 10. maaliskuuta…

subjectJaan Poskan hautajaiset

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

Viro ja Suomi 1917–1920

Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…

subjectViro ja Suomi 1917–1920

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…

subjectViron valtionpäämiehet

Kas Eesti on Põhjamaa?

Mõte sellest, et ka Eesti võiks olla Põhjamaa ja eestlased põhjamaalased, on rahvuslikult meelestatud eestlaste meeli köitnud juba vähemalt viimased sadakond aastat. Eesti põhjamaisuse idee sündis samal…

subjectKas Eesti on Põhjamaa?

Onko Viro Pohjoismaa?

jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…

subjectOnko Viro Pohjoismaa?

Miten Pätsin aika sai taas värit

Tarmo Vahter kertoo, miten hän päätti kirjoittaa kirjan Konstantin Pätsin ajan onnellisimmasta vuodesta, ja millainen siitä tuli.

subjectMiten Pätsin aika…

Eino Leinon virolaisaiheisissa runoissa soi vapauden maru ja purjehtivat Yösalon hahdet

Eino Leino (1878–1926) oli Viron ystävä, estofiili, ja aikanaan merkittävä Suomen ja Viron kulttuurisillan rakentaja. Hänen kiinnostustaan etelänaapuriamme kohtaan virittivät jo varhaislapsuudessa vanhimman…

subjectEino Leinon virolaisaiheisissa…

Kui ajalugu liikuma hakkas

Rein Taagepera on muistelmissaan ehtinyt jo neljänteen osaan, silti vasta Viron uudelleen itsenäistymistä edeltäviin vuosiin eli ajanjaksoon 1987–1991. Koska Virossa 1933 syntynyt Taagepera vaikutti keskeisesti…

subjectKui ajalugu liikuma…

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…

subjectViron kansallismuseon…