Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle

Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…

subjectEre Naat – mantereelta…

Võru-eesti eksitussõnastik

Vieraita kieliä voi opiskella menestyksellisesti monella eri tavalla. Jos kielet ovat läheistä sukua toisilleen kuten ruotsi ja saksa tai suomi ja viro, niin riskisanojen luettelot, sanastot tai sanakirjat…

subjectVõru-eesti eksitussõnastik

Viinistun taidemuseo

KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…

subjectViinistun taidemuseo

Ülemisten järvi

Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…

subjectÜlemisten järvi

Euroopan ikkunalaudalla

Enn Anupõldilla on takanaan mielenkiintoinen elämä, jota hän teoksessaan muistelee, nostaen esiin erityisesti Suomeen ja suomalaisiin liittyvät tapahtumat, henkilöt ja seikat. Teos on varsin suppea ja…

subjectEuroopan ikkunalaudalla

Sanan silta yli Suomenlahden

Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.

subjectSanan silta yli…

Kadriorgin puisto

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…

subjectKadriorgin puisto

Aavei­den Eesti. Kummi­tus­tarinoi­ta Virosta.

Harvoin olen lukenut julkaisua, joka herättäisi minussa yhtä ristiriitaisia tunteita kuin tämä pieni kirja. Otetaan ensin ne huonot ja sitten lopussa hyvät asiat.

subjectAavei­den Eesti.…

Roomaja

inulla oli ilo osallistua tämän romaanin esittelytilaisuuteen Tallinnassa 12. helmikuuta. Kirjan esitellyt ja kirjailijaa tilaisuudessa ”piinannut” Karl Martin Sinijärv vitsaili teoksen nimellä, onko se:…

subjectRoomaja

Kadri­orgin opas: Tapaamis­­paikkana Kadri­org

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta, puiston virallinen ”syntymäpäivä” on 22.7.2018. Juhlinta alkoi jo viime vuonna ja kiihtyy kohti kesää. Eikä ole mikään yllätys, että juhlavuodeksi julkaistiin…

subjectKadri­orgin opas:…

Surm Tallinnas

Jürgen Rooste (s. 1979) tunnetaan hyvin Virossa ja varsin hyvin meillä Suomessakin tuotteliaana ja palkittuna runoilijana. Noin 20 runokokoelman jälkeen Rooste julkaisi juuri joulun alla Surm Tallinnas

subjectSurm Tallinnas

Sigalahe suvi

Kesä on lehtien toimituksissa vaikeaa aikaa. Mitään ei tapahdu ja uutisia on vähän. Ja kirjoittajia on vähän, kun suuri osa toimituksesta on kesälomalla. Mutta lehden pitää ilmestyä ja lehdessä pitää olla…

subjectSigalahe suvi

Kymmenen Viron kauneinta kartanoa – ja vähän enemmänkin

Kun minulta kysellään Viron tärkeimpiä nähtävyyksiä, niin vastaus, joka kelpaa jokaiselle utelijalle, on Viron kartanot. Viro on kuuluisa kartanoistaan, monet Viron kartanoista ovat suosittuja nähtävyyksiä…

subjectKymmenen Viron kauneinta…

Inimese Muuseumi ekspeditsioon Eestisse

Viime vuoden lopulla ilmestynyt lähes 800-sivuinen julkaisu on huomionarvoinen monessakin mielessä. Ensinnäkin kyse on merkittävästä kansainvälisestä tiedehankkeesta: useiden eri tieteenalojen asiantuntijat…

subjectInimese Muuseumi…

Midagi tõelist

Suomessa perustettiin Finlandia-palkinto 1984. Virossa paikallinen kulttuurirahasto Kulka alkoi jakaa vuosipalkintojaan tasan 10 vuotta myöhemmin. Aivan samoin kuin Suomessa, Virossakin ilmoitetaan ensin…

subjectMidagi tõelist

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

101 Eesti kindlust ja kaitserajatist

1001 Books You Must Read Before You Die, 1001 Ideas That Changed The World, 1000 Amazing Places To See Before You Die, 1001 Children's Books You Must Read Before You Grow Up, 999, 1000, 1001 tai 1002 sitä…

subject101 Eesti kindlust…

Monumendid ja võim. Eesti Ajaloomuuseumi kogutud nõukogude­aegsete monumentide väliekspositsiooni kataloog.

Teoksen pitkä alaotsikko oikeastaan kertoo jo, mistä on kyse. Se ei kuitenkaan kerro ihan kaikkea. Viron historiallisella museolla on suuri museokompleksi Maarjamäellä Tallinnassa (Pirita tee 56). Kompleksiin…

subjectMonumendid ja võim.…

Tuulimyllyjen maa

Minulle Viro on jo monia vuosia ollut tuulimyllyjen maa tai jos ollaan vähän tarkempia, niin isojen, komeiden ja valkoisten hollantilaistyyppisten tuulimyllyjen maa. Miksi? Pienen harmaan pukkituulimyllyn…

subjectTuulimyllyjen maa

Eesti kirjanduse 100 aastat

Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…

subjectEesti kirjanduse…

Minu Setomaa

Petrone Print -kustantamon Minu-sarja on Viron kustannusmaailman viimeisen vuosikymmenen ehdoton menestystarina. Sarjan aloitti aikaisemmin radio-televisio- ja sanomalehtitoimittajana toimineen Epp Petronen…

subjectMinu Setomaa

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…

subjectUnelmasta todeksi

Minu Peipsiveer

Setomaa, Kihnu, Mulgimaa, Viron pohjoisrannikko, Võromaa, Viron pikkusaaret ja Peipsin rannat ovat suurimpia suosikkejani kaikista Viron alueista. Ei liikaa turisteja (paitsi Kihnussa keskellä kesää),…

subjectMinu Peipsiveer

Valge vannikohvik

Virossa on totuttu siihen, että taidemaalarit, rockmuusikot, entiset huippu-urheilijat tai poliisit kirjoittavat runokokoelmia tai romaaneja. Ja myös arkkitehdit!

subjectValge vannikohvik

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…

subjectEmajõgi

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…

subjectUusien nähtävyyksien…

Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium

Viikon 48 kirjojen myyntitilaston kärjessä Virossa on Indrek Harglan uusin edellisen viikon keskiviikkona ilmestynyt romaani Apteeker Melchior ja Pilaatuse evangeelium. Miten ihmeessä Hargla tekee sen…

subjectApteeker Melchior…

Viimane kustutab tule

Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…

subjectViimane kustutab…

Valjalan kirkko

Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä on Viron vanhin kirkko. Todennäköisesti vanhimmat pienet sakraalirakennukset olivat puisia kappeleita, jotka ovat hävinneet jälkiä jättämättä. Tutkijoiden suosituin…

subjectValjalan kirkko

Seto eripäraste sõnade sõnaraamat

Virossa julkaistaan jatkuvasti runsaasti tasokkaita sanakirjoja. Esimerkiksi viron kielen murteiden sanakirjaa on julkaistu jo monien vuosien ajan, ja tänä vuonna ilmestynyt 31. nide esittelee sanat osatlema-pari.…

subjectSeto eripäraste…

Tallinnan esikaupunkialueet

Tapio Mäkeläinen esitteli viime syksynä viimeisen Tallinnasta kertovista teoksistaan. Hänen mukaansa Tallinna on nyt valmis, vaikka vanhaan legendaan perustuen niin ei saisi väittää. Kyseisestä Ülemisten…

subjectTallinnan esikaupunkialueet

Palumaad ja rannahääled

Vaikka Viro on pinta-alaltaan varsin pieni, niin monilla alueilla on paikallinen kielenparsi yhä kunniassa ja omat murrekirjailijat ja -runoilijat tänäkin päivänä suuressa arvossa. Abrukan saaren asukkailla…

subjectPalumaad ja rannahääled