Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectVirolaisia suurhahmoja

Paratiisi vai diktatuuri?

Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…

subjectParatiisi vai diktatuuri?

Kuinka virolaisista tuli pyöräilevä kansa?

Jokaiseen Euroopan maahan on muodostunut omanlaisensa pyöräilykulttuuri. Ranskassa ja Italiassa pyöräily tarkoittaa eritoten kilpaurheilua, Alankomaissa ja Tanskassa polkupyörä on jokapäiväinen liikenneväline.…

subjectKuinka virolaisista…

Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä

Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…

subjectPärnun renessanssi-ihmiset…

Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…

subjectFenno-Ugria – sukukansojen…

Viro ja vuoden 1905 vallankumous

Venäjän keisarikunnan hajoamista enteilevät, vuoden 1905 vallankumouksen nimellä tunnetut levottomuudet saivat Suomessa ja Virossa varsin erilaiset muodot. Viron tapahtumia ei Suomessa yleisesti juurikaan…

subjectViro ja vuoden 1905…

Wabariigi poisipõlv - Nuori Viro suomalaisen silmin - The Republic’s childhood

Suomen Tallinnan-lähettilään Aarne Wuorimaan 1928–33 Virossa ottamat valokuvat ovat Tuglas-seuran sähköisen kuva-arkiston arvokkaimpia kokoelmia. Kun kokoelmaan sisältyy peräti 669 valokuvaa, niissä on…

subjectWabariigi poisipõlv…

Sanan silta yli Suomenlahden

Pekka Lilja on tunnettu henkilö estofiilien keskuudessa. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Jyväskylän yliopiston professori on vuosikymmeniä tutkinut ja esitellyt virolaista kirjallisuutta suomalaisille lukijoille.

subjectSanan silta yli…

Eesti gootika II

Ervin Õunapuu tuntuu varanneen itselleen “gotiikan” ikään kuin tavaramerkiksi. Sen verran mies onkin käsitteen sisältöön Virossa vaikuttanut, että yleistävään käännökseen “kauhutarina” jää ilman muuta…

subjectEesti gootika II

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…

subjectEdward von Lõngus…

”Heidän ote on rohkeampi” – Suomen ja Viron varhaisista kuvataidesuhteista

Viron ja Suomen itsenäistyminen merkitsi vähitellen keskinäisen kanssakäymisen lisääntymistä myös kuvataiteen merkeissä. Kovinkaan laajaksi tuo yhteistyö ei tosin kehittynyt. Sen näkyvimpiä esimerkkejä…

subject”Heidän ote on rohkeampi”…

Itsenäisyysjulistus

Viro julistautui itsenäiseksi 24.2.1918 eli 80 päivää myöhemmin kuin Suomi. Viron itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa lienee paikalla lyhyesti kerrata mitä 100 vuotta sitten tapahtui.

subjectItsenäisyysjulistus

Ballettmeister

Urmas Vadi kirjoittaa kuin viimeistä päivää, ja lukija ei voi kuin yrittää pysyä perässä. Teksti on helppolukuista ja jouhevaa. Vadin vertauskuvat ovat tuoreita ja lauseet kauniita, ja kuljettavat lukijaa…

subjectBallettmeister

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

Viron rautateiden varhaisia vaiheita

Eräänä kesäaamuna vuonna 1909 astui Liivinmaan Pärnusta lähtevään kapearaiteisen yksityisrautatien junaan iäkäs professori Friedrich Ferdinand von Martens. Hän oli syntynyt köyhän pärnulaisen räätälin…

subjectViron rautateiden…

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…

subjectNyt natisevi Suomen…

Viro ja Suomi 1917–1920

Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…

subjectViro ja Suomi 1917–1920

Suuri maanpako

Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…

subjectSuuri maanpako

Kaksoisvaltion haaveilija

Professori Seppo Zetterbergin työtahti ei näytä hiipuvan eläkkeelläkään. Eikä työn laadussakaan ole moitteen sijaa. Zetterbergin viimeinen julkaisu on oikea makupala Viron historian harrastajille. Kirjan…

subjectKaksoisvaltion haaveilija

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…

subjectViron valtionpäämiehet

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…

subject14.6. Leinapäev,…

Urmas Vadi

Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…

subjectUrmas Vadi

Suomen ja Viron kauppapoliittiset suhteet itsenäisyyden alkuvuosina

Kuten yleisesti tiedetään, Suomi auttoi Viroa torjumaan puna-armeijan hyökkäyksen talvella 1918–1919. Suomi antoi Virolle joulukuussa 1918 suuren rahalainan, myi Virolle aseita ja salli vapaaehtoisten…

subjectSuomen ja Viron…