Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Paratiisi vai diktatuuri?
Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subjectParatiisi vai diktatuuri?Suomen ja Viron suhteista – suurlähettiläät Kirsti Narinen ja Sven Sakkov
Suomen ja Viron suhteista keskustelemassa suurlähettiläät Kirsti Narinen ja Sven Sakkov
subjectSuomen ja Viron…Loittoneeko Viro Suomesta?
Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…
subjectLoittoneeko Viro…Viron lehdesniityt
Lehdesniityt kaunistivat satakunta vuotta sitten Viron maisemia kaikkialla Varblan, Mihklin, Kosen ja Kuusalun kirkkojen väliin vedettävän kuvitteellisen viivan pohjoispuolella. Lehdesniittyalueella ei…
subjectViron lehdesniitytSavusaunan sisaret
Savvusanna sõsarad on ensimmäinen virolainen dokumenttielokuva, joka on saanut ensi-iltansa maineikkaan Sundance-elokuvafestivaalin kilpasarjassa. Eikä siinä vielä kaikki: Anna Hintsin ensimmäinen kokopitkä…
subjectSavusaunan sisaretEtsinnöillä elokuvateatterin pimeydessä
Mihin tarvitsemme elokuvateattereita nykyaikana, jolloin älylaitteet kulkevat kaikkialla mukanamme ja elokuvat ovat vain parin klikkauksen päässä? Katsommeko elokuvia vain nähdäksemme ne? pimeä sali, jossa…
subjectEtsinnöillä elokuvateatterin…Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subjectAuringonsäteilystä,…Vastaanpanemisen kulttuurihistoria
subjectVastaanpanemisen…Alutaguse on Viron nuorin kansallispuisto
Viron uusin kansallispuisto, 43 568 hehtaarin kokoinen Alutaguse, perustettiin vuonna 2018 Koillis-Viron luonnon ja maisemien monimuotoisuuden turvaamiseksi. Historiallisesti Alutagusen seutu tunnetaan…
subjectAlutaguse on Viron…Onko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?
Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subjectOnko ulkomailla…Sotilasjumalan palvelija
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…
subjectSotilasjumalan palvelijaKohti vihreämpää Tarttoa
Tarttolaiset ovat ympäristöstä kiinnostunutta väkeä. Peräti 92 prosenttia Tarttolainen ja ympäristö 2021 -tutkimukseen vastanneista henkilöistä ilmoitti olevansa joko kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut…
subjectKohti vihreämpää…Luottamaan oppiessa
Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subjectLuottamaan oppiessaViron kielen lehtoraatti Helsingin yliopistossa 100 vuoden ajan
Viron kieltä alettiin opettaa Helsingin yliopistossa jo 1800-luvun alkupuolella, melkein heti yliopiston siirryttyä Helsinkiin. Alkuaikoina viroa opettivat suomen kielen lehtorit ja professorit suomen…
subjectViron kielen lehtoraatti…Suomettua vai virottua?
Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
subjectSuomettua vai virottua?Henkien aika – muistojen ja muistelemisen aika
Henkien aika, hingede aeg, on muistokynttilöiden sytyttämisen ja esivanhemmista kerrottavien tarinoiden aikaa. Vuodenkierto on taas ehtinyt siihen vaiheeseen, että kesä on vääjäämättä ohitse. Tuimat syystuulet…
subjectHenkien aika – muistojen…Kristi Raik – ”Suomesta ja Virosta puuttuu Venäjän tuntijoita”
Alkuvuodesta Viron ulkopoliittisen instituutin johtajana aloittaneen Kristi Raikin mukaan Viron ja Suomen virallisessa suhtautumisessa Venäjään ja Euroopan unioniin ei ole suuria eroja, mutta aiheita koskeva…
subjectKristi Raik – ”Suomesta…Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990–1992.
Viron keskustapuolueen vahvan miehen Edgar Savisaaren muistelmia ehdittiin odottaa. Yli tuhatsivuinen järkäle kattaa vain vuodet 1990–1992, mutta lisää on kuuleman mukaan tulossa.
subjectPeaminister. Eesti…Vuodenvaihde takana, kevät vielä kaukana
Tammikuun 6. päivänä vietettävä loppiainen on Viron kaupungeissa nykyään joulun ja uudenvuoden ajan juhlallinen päättymispäivä. Eräissä puistoissa kansa kokoontuu loppiaisiltana katsomaan, kun joulukuusista…
subjectVuodenvaihde takana,…Vuosisadan tarina ja Viron teatterikesä
Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke.…
subjectVuosisadan tarina…Tasa-arvoisen avioliiton historia
Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet Virossa mennä naimisiin 1.1.2024 lähtien, kun maassa tuli voimaan tasa-arvoinen avioliittolaki.
subjectTasa-arvoisen avioliiton…Lohejas pilv. Romaan lühijuttudes.
Lauri Pilterin Lohejas pilv voitti Viron parhaalle esikoisteokselle jaettavan Betti Alverin kirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Tarina Lavranista, nuoresta kyläkoulun opettajasta, joka tuntee kiihkeää…
subjectLohejas pilv. Romaan…Elajas trepi eelastmel
uben debytoi muutamia vuosia sitten romaanilla Volta annab kaeblikku vilet, jonka päähenkilö suuntasi vallankumouksen aatteista innostuneena kulkunsa Virosta Keski-Eurooppaan 1900-luvun alussa. Historiallisesta…
subjectElajas trepi eelastmelMina olin siin. No 1. Esimene arest.
Eesti Romaanifondin järjestämä vuosittainen romaanikilpailu nauttii Virossa suurta arvostusta, vaikka nimekkäimmät kirjailijat ovat viime vuosina osallistuneet kilpailuun harvakseltaan. Tuntemattomuudesta…
subjectMina olin siin.…Viro maailmanvallaksi!
Minun näkökulmani Suur-Viroon on sellainen, etten ole ehtinyt tähän ikään saakka edes vilkaista Kohtla-Järven suuntaan enkä liioin pysty varmuudella sanomaan, olenko käynyt Ruhnulla vai en. Näin on yksinkertaisesti…
subjectViro maailmanvallaksi!Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle
Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…
subjectPsykiatri Alo Jüriloo:…Puurakentamisen renessanssista Virossa
Puu on useimmiten ollut taloudellisten ja toiminnallisten näkökulmien sanelema rakennusmateriaalivalinta, mutta tätä nykyä se ei suinkaan kuulu edullisimpien vaihtoehtojen joukkoon. Nykyään puuta arvostetaan…
subjectPuurakentamisen…Hispaania saapad ja silmad
Vuosi sitten kulttikirjailija Peeter Sauter kyllästyi Tallinnan loskaiseen talveen, pakkasi vaimonsa sekä kolme nuorinta lastaan (5 v., 3 v. ja 9 kk) tila-autoon, lainasi kaveriltaan museoikäisen asuntovaunun…
subjectHispaania saapad…Päätöksenteko kaipaa uudistuskuuria
Viron johtavat yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja ympäristötieteilijät ovat 25 vuoden aikana nostaneet Viron inhimillisen kehityksen vuosiraporteissa (Eesti inimarengu aruanne) kaukokatseisesti esiin yhteiskunnan…
subjectPäätöksenteko kaipaa…Pako länteen
Lienee kummallisuudessaan kiistatonta faktaa, että Aleks Lepajõe on yksi Suomessa parhaiten tunnetuista virolaisista kirjailijoista, olkoonkin, että ulkokirjallisista syistä – Tillanderin jalokiviryöstö…
subjectPako länteenSõber. Valik novelle 1979–2005.
Diplomaatin ja poliitikon uralta ainakin toistaiseksi sivuun – joidenkin arvioiden mukaan korkoa kasvamaan – siirtynyt Jaak Jõerüüt tekee tosimielin paluuta vanhaan kirjailijanammattiinsa.
subjectSõber. Valik novelle…Suhteita vahingoittava kielihäiriö
Joidenkin tietojen perusteella Suomen ja Viron kulttuurisuhteita voidaan pitää kukoistavina ja kehittyvinä. Mutta on myös päinvastainen, synkkä ja tummanpuhuva näkökulma nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.…
subjectSuhteita vahingoittava…Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta
Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
subjectVirolaisten ja suomalaisten…Viidessä vuodessa yksisarviseksi
Bolt, entiseltä nimeltään Taxify, on yksisarviseksi kasvanut startup-yritys, jota virolaiset oikeutetusti pitävät yhtenä kaikkien aikojen suurimmista menestystarinoista. Niin Euroopassa kuin muuallakin…
subjectViidessä vuodessa…150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta
Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.
subject150 vuotta Virolaisten…Kieli kuntoon lukemalla
Uuden kouluvuoden käynnistyessä opettaja seisoo taas kerran silmätysten ikiaikaisen kysymyksen kanssa: miten. Miten opetan niin, että parhaaseen mahdolliseen lopputuloksen päästään suhteellisen nopeasti…
subjectKieli kuntoon lukemallaKoiran elämää Helsingissä
Perheenjäsenemme, 11-vuotias cockerspanieli Liiloo, muutti muiden mukana Suomeen. Hän sopeutui hyvin, mutta oli meillä myöskin totuttelua vaativia asioita.
subjectKoiran elämää HelsingissäKeväästä syksyyn
Virossa on vähemmän virallisia juhlapyhiä kuin muissa Euroopan valtioissa, mutta olemassa olevista pyhistään osataan kyllä nauttia. Uudelleenitsenäistymisen myötä virolaisetkin saivat taas mahdollisuuden…
subjectKeväästä syksyynVirolainen pakanametalli
Alakulttuurien ja folkloristiikan tutkijana tutkimustyö on erottamaton osa identiteettiäni. Uusien tuttavuuksien kanssa puhe kääntyy nopeasti uravalintoihin tai siihen, millaisia tavoitteita meillä elämässämme…
subjectVirolainen pakanametalliOpettaja äimän käkenä!
Ei suinkaan, vaikka siltä voi kyllä tuntua, kun puhutaan käestä – niin kummallinen ja salaperäinen lintu on kyseessä. Viron kielen käkivertaukset eivät tosin viittaa hämmästykseen tai humalatilaan, vaan…
subjectOpettaja äimän käkenä!Metsän mahti
Asustan puolisoni ja pienen tyttäreni kanssa Nuuksion metsien keskellä. Taivaita tavoittelevat puut kuiskivat tuulessa ympärillämme, kotipihallamme voi seurata metsän laululintujen viserrystä, oravien…
subjectMetsän mahtiMonimuotoinen Viro
Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…
subjectMonimuotoinen ViroVaalitarvehierarkiaa
Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subjectVaalitarvehierarkiaaHyvää ruokahalua!
Ruoka on olennainen osa kulttuuria. Suomalaisilla ja virolaisilla oli hiljattain maiden 100-vuotisjuhlien yhteydessä mahdollisuus äänestää suosikkiaan kansallisruoaksi. Suomessa eniten ääniä keräsi ruisleipä,…
subjectHyvää ruokahalua!Vesikko – Hiidenmaan joenrantojen harvinainen asukas
Aikoinaan vesikon levinneisyysalue käsitti lähes koko Euroopan Espanjasta Uralille saakka. Nykyään vesikkokanta on huvennut olemattomiin melkein kaikilla lajin historiallisilla asuinalueilla. Yhä kuihtuvia…
subjectVesikko – Hiidenmaan…Yksisarvinen Wise
Wise, entiseltä nimeltään TransferWise, on yksisarvinen, joka teki perustajistaan Viron ensimmäiset miljardöörit. Miljoonia euroja se on tuonut jo satojen virolaisten taskuihin. Lontoon pörssiin listautuneen…
subjectYksisarvinen WiseJoskus ammoin sekä tässä ja nyt
Nyt sitten olen Suomessa, minulla on henkilötunnus ja verokorttikin. Viime vuonna puoliksi leikillään eikä lainkaan epätoivoisesti ilmoille heitetty lause – nyt ei muu auta kuin lähteä Suomeen töihin –…
subjectJoskus ammoin sekä…Siirtymisestä vironkieliseen opetukseen
Uudelleenitsenäistynyt Viro sai 1990-luvun alussa perinnöksi kaksikielisen koulutusjärjestelmän, ja venäjänkieliset koulut toimivat vironkielisten rinnalla yhä edelleen. Venäjänkielisissä kouluissa opiskelee…
subjectSiirtymisestä vironkieliseen…Sakaali tuli Viroon jäädäkseen
Helmikuussa 2013 Läänemaalla, Matsalun kansallispuistossa sijaitsevassa Saleveressä koirat ajoivat tiheään katajikkoon kummallisen eläimen. Paikallinen kylänmies päästi sen päiviltä puukolla ja eläintieteilijät…
subjectSakaali tuli Viroon…Löydätkö kuvasta virheen?
1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
subjectLöydätkö kuvasta…Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä
Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
subjectKun näet hyllyllä…Pipedrive
Loppuvuodesta 2020 Viro sai viidennen yksisarvisensa, kun myynninhallintaohjelmistoja valmistava ohjelmistoyritys Pipedrive ilmoitti yhdysvaltalaisen miljardöörin tehneen enemmistösijoituksen yhtiöön.…
subjectPipedriveKlaaslaps
Olen sanaton. Piste. Tällaisen yhden lauseen arvion tahtoisin nyt lähettää Elon päätoimittajalle. Hän ei varmaankaan olisi siihen tyytyväinen – siispä yritän murtautua lukemisen kohottaman mykistymisen…
subjectKlaaslapsMillainen on Viro vuonna 2050?
Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…
subjectMillainen on Viro…Viro ja Suomi 1917–1920
Seppo Zetterbergin nimi ei kaipaa esittelyä sen enempää Suomessa kuin Virossakaan. Useita hänen teoksiaan on vironnettu ja suurinta huomiota lienee saanut osakseen Viron historia (viroksi 2009). Henkilökohtainen…
subjectViro ja Suomi 1917–1920Hotelli Viru 50
Viisikymmentä vuotta sitten Tallinnan keskustassa avasi ovensa uusi hotelli, Viron ensimmäinen tornitalo, modernin arkkitehtuurin mestarinäyte, jonka olivat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit ja pystyttäneet…
subjectHotelli Viru 50Mikroetnos
Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
subjectMikroetnosPavlo Balakin
Aurinkoisena lokakuun päivänä, kansallisooppera Estonian aamun ääniharjoitusten päätyttyä, istumme Pavlo Balakinin kanssa tyhjässä harjoitussalissa keskustelemassa musiikista, teatterista, elämästä, ihmisistä…
subjectPavlo BalakinMälestused
”On todella kummallinen tunne olla luettavana – aivan kuin vähän kutittaisi ja vähän nolottaisi ja samaan aikaan kuitenkin tuntuisi tosi hyvältä. Sen oikein tuntee, miten jonkun silmät kulkevat rivejä…
subjectMälestusedPaul
Dagmar Raudamin esikoisromaani on kertomus erään pojan kasvusta mieheksi ja miehenä olemisesta. Teos on saanut yksinkertaisen ja selkeän nimen: Paul. Tavallinen pojan tai miehen nimi, ja kyseessä onkin…
subjectPaulMine seenele!
…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subjectMine seenele!Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subjectMartit ja katrit…Argonaut
Ajatukset. Äänet. Kakofoniset, traagiset, identiteettikriisin riuduttamat. Intelligenssikriisin riuduttamat. Viimeinen kamppailu jonkin nimissä, jonkin, joka näyttää olevan elämä. Arvostuksen nälkä. Rakkauden…
subjectArgonautVirolainen metsä kautta aikojen
Vuoden 9000 eKr. tienoilla eli aikana, jolloin ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Viron alueelle, maa oli lähes kauttaaltaan metsien ja soiden peitossa. Metsästäjä-keräilijöiden toiminnalla ei ollut…
subjectVirolainen metsä…Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa
Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…
subjectSuomen virolaiset…Ajatuksia sugrismista
subjectAjatuksia sugrismistaLaivat puuta, miehet rautaa
Laivapoika kulkee hieman väsynein, mutta varmoin askelin satamalaiturilla. Mukanaan hänellä on kattilallinen perunoita ja kipparin käsky keittää ne illalliseksi miehistölle. Hetkeä myöhemmin hän saapuu…
subjectLaivat puuta, miehet…Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!
Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subjectSen näkee heti,…Onko Viro Pohjoismaa?
jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…
subjectOnko Viro Pohjoismaa?Mikä virolainen on miehiään?
”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…
subjectMikä virolainen…Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija
Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…
subjectPastacas – irrallisten…Konrad Mägi
Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subjectKonrad MägiJalkapuoli monikulttuurisuus
Joitakin vuosisatoja sitten Siperiaa ja arktisia alueita tutkimaan lähteneet eurooppalaiset olivat vilpittömän hämmästyneitä, kun eivät perille päästyään löytäneetkään antiikin ajan kirjailijoiden kuvailemia…
subjectJalkapuoli monikulttuurisuusViron kielikirjosta ja Valgan kielestä
Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subjectViron kielikirjosta…Korvaamaton turvallisuudentunne
subjectKorvaamaton turvallisuudentunneItä-Virumaan läpimurto
Mitäs pidit? True adventure, vuoret ja…” Istun Kutaisi–Tallinna-lentokoneessa, odotan nousukiitoa ja kuuntelen pari riviä taaempana istuvien nuorten virolaismiesten yhteenvetoa päättymässä olevasta…
subjectItä-Virumaan läpimurtoUusi näkökulma kieli- ja kulttuurikysymykseen
Kaupunkielämä – etenkin jossakin Virossa niin tavallisessa neuvostoaikaisessa elementtikerrostalossa – tuo päiväjärjestykseen kysymyksen oman asuintilan jakamisen mahdollisuudesta. Monet meistä ovat kironneet…
subjectUusi näkökulma kieli-…Miten Pätsin aika sai taas värit
Tarmo Vahter kertoo, miten hän päätti kirjoittaa kirjan Konstantin Pätsin ajan onnellisimmasta vuodesta, ja millainen siitä tuli.
subjectMiten Pätsin aika…Lähtevätkö nuoret virolaiset vaaliuurnille?
Rakendusliku Antropoloogia Keskus (Soveltavan antropologian keskus) tutki syksyllä 2021 nuorten äänestyskäyttäytymistä SA Liberaalne Kodanik (Liberaali kansalainen) -säätiön tilauksesta. Keskuksen muiden…
subjectLähtevätkö nuoret…Olen ajastani jälkeenjäänyt
Minulla on hyvä ystävä, jota on mahdotonta voittaa väittelyssä. Tämä johtuu siitä, että hänellä on tapana käyttää paljon sivistyssanoja ja ymmärtää ne ainoastaan hänelle sopivalla tavalla. Ja tämä tapa…
subjectOlen ajastani jälkeenjäänytPeipsiveere
Tartumaalla Peipsijärven rantaa reunustavaa Emajõe-Suursoota voi luonnehtia jokaisen luonnosta kiinnostuneen paratiisiksi – täällä ei ole massaturismia, metsänhakkuita, rikki myllättyjä metsäteitä, siivottomia…
subjectPeipsiveereSuomalais-virolainen kulttuurisäätiö – viisi vuotta käytännönläheistä kulttuuriyhteistyötä
Toimme suurlähettiläs Jaakko Blombergin kanssa ilmoille ajatuksen Suomen ja Viron yhteisen kulttuurirahaston perustamisesta ensi kerran jo kesällä 2008, esitellessämme Suomen ja Viron pääministereille…
subjectSuomalais-virolainen…Johdatus virolaiseen designiin
Design kytkeytyy jokapäiväiseen elämäämme hyvin monin tavoin ja monessa mittakaavassa, aina vaatteista, kotitaloustavaroista ja ajoneuvoista taloihin, ympäristöihin ja ihmisten keskinäiseen kanssakäymiseen…
subjectJohdatus virolaiseen…Kun Õ tuli viron kirjakieleen
Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subjectKun Õ tuli viron…Lahemaan kansallispuiston puoli vuosisataa
Kun Suomeen vuonna 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto (joka nykyään on osa Pyhä-Luoston kansallispuistoa), Virossa ei vielä oltu valmiita ajatukseen omasta kansallispuistosta. Maasta ei katsottu…
subjectLahemaan kansallispuiston…Nimepanija
Piret Raudin proosakokoelman Nimepanija avaa novelli Pink, joka sai vuoden 2022 Tuglaksen novellipalkinnon.
subjectNimepanijaViksu peli
Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…
subjectViksu peli”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”
Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…
subject”Igal linnul oma…”Minä lähden, Jaak!”
…sanoo Ristiotsan Rein Kirsimäen Jaakille eräänä maaliskuisena aamuna seistessään Peipsijärven Venäjän-puoleisella rannalla ja tähystäessään loputtoman jääsohjon ylitse, kotikylänsä Kodaveren suuntaan.…
subject”Minä lähden, Jaak!”Eduard Wiiralt – virolaisen taidegrafiikan suurhahmo
Eduard Wiiraltin (1898–1954) näyttelystä Helsingin Ateneumissa tuli taannoin kuluneeksi neljännesvuosisata. Ateneumin tuolloinen museonjohtaja Soili Sinisalo valitsi loppuvuodesta 1993 avatun näyttelyn…
subjectEduard Wiiralt –…Betti Alverin museo
Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subjectBetti Alverin museoHelsinki–Tallinn Express
Virolaisesta suomalaiseksi muuttunut Antto Terras kirjoittaa kirjoja sen takia, ettei hänen tarvitsisi enää ikinä kytätä rosvoja kauppakeskuksissa. Sitä hän ehti tehdä Helsingin Stockmannilla 18 vuotta.…
subjectHelsinki–Tallinn…Virolaisen valaisinmuotoilun kirkkaat tähdet
Suomalainen design tunnetaan kautta maailman, ja hyvästä syystä. Tunnettuutta ja tunnustusta on ansainnut myös virolaisten alan ammattilaisten puhdasmuotoinen, omaleimainen ja laadukas tuotanto. Sen juuret…
subjectVirolaisen valaisinmuotoilun…Kun kämmentä kutittaa, niin…
Yleisen käsityksen mukaan virolaiset eivät pidä itseään kovin uskonnollisena kansana, tarkoittaen tällä ennen kaikkea sitä, että suhteet kristilliseen kirkkoon ovat varsin haaleat. Virolaisten kansallisen…
subjectKun kämmentä kutittaa,…Kartanoiden Viro
”Noissa Baltian provinsseissa eletään yhä vielä syvintä keskiaikaa. Etuoikeutettujen säätyjen jäsenet on vapautettu veronmaksusta ja asepalveluksesta. Kukoistaapa siellä suuressa määrin jopa ikiaikainen…
subjectKartanoiden ViroOnko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?
Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…
subjectOnko Suomen ja Viron…Rakkautta, historiaa ja taivaankiviä Jaan Krossilta
Jaan Krossin mittavan romaanituotannon viimeisenä suomennetuksi teokseksi jäi Taivaankivi. Viroksi Taevakivi ilmestyi ensin vuonna 1973 Looming-kirjallisuuslehden sivuilla ja vuonna 1975 omana kirjanaan.…
subjectRakkautta, historiaa…Rakkaudesta kirjastoihin
Minun rakkauteni kirjastoihin sai alkunsa pienestä etelävirolaisesta kyläkirjastosta, jonka johtajana isoäitini työskenteli. Minä ja siskoni vietimme kesät maalla isoäidin luona ja kirjastossa käynti merkitsi…
subjectRakkaudesta kirjastoihinMielikuva virolaisista metsäkansana syntyi neuvostoaikana
Laajalle levinneen mielikuvan mukaan virolaisille on tunnusomaista erityislaatuinen luonto- ja metsäsuhde, joka yltää aikojen alkuhämäriin saakka. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsämyytin historia onkin…
subjectMielikuva virolaisista…