Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa

Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…

subjectTallinnan kaupunki…

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectMartti ja Elsa –…

Seesama jõgi

Runoilija Jaan Kaplinski on ollut jo kauan kiinnostunut pitkästä proosasta, ja uudessa romaanissaan hän kirjoittaa päähenkilönsä tunnelmista ja aistimuksista tuotantonsa kaikkein kauneimpia suorasanaisia…

subjectSeesama jõgi

Kirjallinen Noor-Eesti

Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…

subjectKirjallinen Noor-Eesti

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

Eesti kirjanduse 100 aastat

Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…

subjectEesti kirjanduse…

Eestin runotar

Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…

subjectEestin runotar

Runotyttö Tartossa

Runoilija Saima Harmajan syntymästä tulee tänä keväänä kuluneeksi sata vuotta. Hän syntyi 8. toukokuuta 1913 Helsingissä. Hänen lyhyeksi jäänyt, sairauden riuduttama elämänsä päättyi jo huhtikuussa 1937.…

subjectRunotyttö Tartossa

Tuglase-elamus

See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…

subjectTuglase-elamus

Tuglas-elämys

Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…

subjectTuglas-elämys

Eduard Tubin ja tema Kratt

Tänavune Eesti muusika aasta on jõudnud sügisesse. Suurmeistrite Arvo Pärdi ja Veljo Tormise juubelisünnipäevi tähistavad muusikasündmused pakuvad rohkelt elamusi kõikjal Eestimaal ja mujalgi. Paljugi…

subjectEduard Tubin ja…

Eduard Tubin ja kiehtova Kratt

Viron musiikkivuosi on edennyt syksyyn. Suurien mestarien Arvo Pärtin ja Veljo Tormisin juhlavuotta vietetään eri musiikkitapahtumin, jotka tarjoavat kosolti elämyksiä niin Virossa kuin muuallakin. Monet…

subjectEduard Tubin ja…

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…

subjectSata vuotta etnofuturismia

Historian pelastaja ja ilmaisumuotojen etsijä

On sanottu, että Jaan Kross antoi teoksillaan Viron kansalle sen historian takaisin. Me helpommissa oloissa kasvaneet tuskin voimme täysin ymmärtää, miten suurta tuhoa neuvostovalta teki kansalliselle…

subjectHistorian pelastaja…

Virolainen sanalahja

Voiko sanoja antaa lahjaksi? Voi toki; sanakirjahan on aina ollut mahdollinen merkkipäivä- tai joululahjana. Mutta uusien, keinotekoisten sanojen tarjoaminen on jo eri asia. Sotakeväältä 1944 on säilynyt…

subjectVirolainen sanalahja