Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Estofiili Eino Leino
Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subjectEstofiili Eino LeinoOnko ulkomailla puhuttava viron kieli ulkoviroa?
Vierailla mailla puhuttavalle viron kielelle on mahdotonta löytää mitään täysin tavallista, ikään kuin keskimääräistä ilmenemismuotoa, tai ylipäätään puristaa sitä homogeenisen kielenkäytön kehyksiin.
subjectOnko ulkomailla…Virolaisuus avoimessa maailmassa
Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subjectVirolaisuus avoimessa…Kas eesti keel välismaal on väliseesti keel?
Eesti keele puhul välismaal ei saa me rääkida homogeensest keeletarvitusest nagu mingist Harju keskmisest. Saame arvestada eri isikute kõnekeelega, arvukate isikukeelte ehk idiolektidega, millele on enamal…
subjectKas eesti keel välismaal…Viron kielen lehtoraatti Helsingin yliopistossa 100 vuoden ajan
Viron kieltä alettiin opettaa Helsingin yliopistossa jo 1800-luvun alkupuolella, melkein heti yliopiston siirryttyä Helsinkiin. Alkuaikoina viroa opettivat suomen kielen lehtorit ja professorit suomen…
subjectViron kielen lehtoraatti…100 aastat eesti keele lektoraadi loomisest Helsingi ülikoolis
subject100 aastat eesti…Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa
Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
Viro näkyvämmin esille uutisvirrassa
”Toivon paljon kohtaamisia ihmisten kanssa ja mahdollisimman vähän aikaa konttorilla. Kiva päästä keskittymään yhteen alueeseen eli Viroon oikein kunnolla”, iloitsee toimittaja Kaja Kunnas, joka vuodenvaihteessa…
subjectViro näkyvämmin…Eestist kuuleb nüüd Soomes aina enam
Soome ja Eesti suhted on muutunud mitmetahulisemaks ja tihenenud nii rohujuure tasandil kui ka rahvusvahelise poliitika mõttes. Nii sooviti Helsingin Sanomates panustada Eesti suuremale nähtavusele Soome…
subjectEestist kuuleb nüüd…Kirjallinen Noor-Eesti
Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…
subjectKirjallinen Noor-EestiEestin runotar
Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…
subjectEestin runotarSuomen kielen kautta pääsin viron kieleen
Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subjectSuomen kielen kautta…Merentakaisia lauluja
Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…
subjectMerentakaisia lauluja