Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa. Pienten kaupunkien päättäjät miettivät kuumeisesti, miten saada asukkaat pysymään kaupungissa ja unelmoivat samalla muuttotappiollisten vuosien selättämisestä. Kaupunkisuunnittelu ja -strategia ovat vastaus siihen, miten kussakin kaupungissa valmistaudutaan tulevaisuuteen.
Rakvere on suomalaisille melko tuntematon kaupunki. Ne, jotka ovat kaupungissa vierailleet, kertovat yleensä linnoituksesta, kylpylästä, teatterista tai poliisimuseosta. Jokaisella kaupungissa vierailleella on yleensä kuva, joka on otettu valtavan suuren muinaishärkä Tarvaan luona. ”Väge täis!”, julistaa voimiensa tunnossa kuvanveistäjä Tauno Kangron suunnittelema härkä linnavuorelta.
Rakvere on Viron viidenneksi suurin kaupunki ja tänä vuonna se juhlii kaupunkioikeuksiaan, joista tulee kuluneeksi 720 vuotta. Kaupungilla on omat tapahtumansa, joista se tunnetaan Virossa. Kansainvälinen Baltoscandal on teatterifestivaali, joka järjestetään joka toinen vuosi. Jokaisella kaupungilla kuuluu nykyisin olla oma juoksutapahtumansa, Rakveressa juoksut on päätetty juosta yöllä (Ööjooks). Perinteitä kunnioittaen jokaisella kaupungilla on myös omat laulu-ja tanssijuhlansa, Rakveressä tanssivat vain miehet (Meeste tantsupidu) ja laulujuhlissa kaikaa punkki (Punklaulupidu). Rakveressä ei ole keksitty pyörää uudelleen – siellä tehdään samoja asioita kuin kaikkialla Virossa, mutta omin maustein. Kaupungissa ymmärretään tapahtumien merkitys alueen vetovoimaan. Vuonna 1964 avattiin linnoituksen vieressä vallimäellä laululava, joka kunnostettiin muutama vuosi sitten ulkoilmakeskukseksi, jota myös Viron omaksi akropoliiksi kutsutaan. Hankkeen kokonaiskustannus oli 5,5 miljoonaa euroa, jolla luotiin pieneen kaupunkiin maailmanluokan ulkoilma-areena. Kaupungin päättäjiltä löytyi yhteinen tahtotila ja näky siitä, että on luotava kunnolliset puitteet, jos kaupunkiin halutaan muitakin isoja tapahtumia kuin laulu- ja tanssijuhlat. Koska kyse on Rakveresta, tehtiin luonnollisesti myös muuta kuin pelkkä lava ja katsomo. Vallimäeltä löytyy amfiteatteri, auringonlaskun tasanne, kaksoisnäköalatasanne ja lähes 1,5 kilometriä kävelyreittejä upeine näkymineen. Alueen valaistukseen on panostettu niin, että se on suosittu iltakävelykohde. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti uusi Vallimäki on onnistunut kokonaisuus, joka aidosti lisää kaupunkilaisten viihtyvyyttä ja houkuttelee heidät paikalle illasta toiseen. Paikka on historiallinen ja samalla moderni, kaikille avoinna oleva tila, jonka käyttötarkoitus on hyödynnettävissä hyvin erilaisiin tapahtumiin. Elokuun alussa yksi kaupungin unelmista toteutui, kun tunnettu amerikkalaisbändi Toto esiintyi maailmankiertueellaan vallimäellä täysille katsomoille.
Rakvere on kaupunki, jossa on tekemisen meininki. Maankäytön kannalta kaupungin ongelmana on sen pieni pinta-ala ja se, että sitä ympäröi Rakveren kunta. Kaupungilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia laajeta ulospäin. Kaupunki on tavallaan motissa. Ongelma tulee ratkaistuksi todennäköisesti siten, että Rakveren kunta ja kaupunki yhdistetään – milloin tämä tapahtuu, se näkee, joka elää.
Rakvere on halunnut pestä harmaat teollisuuskaupungin kasvonsa ja panostaa asukkaidensa hyvinvointiin. Onnistunut kaupunkisuunnittelu tuo esiin kaupungin potentiaalit ja päättäjien tehtävä on priorisoida toteutettavat hankkeet, mutta myös ulkopuolisia sijoituksia tarvitaan. ”Uusia investoijia on vaikea saada kaupunkiin rakentamaan kerrostaloja”, toteaa kaupunginjohtaja Triin Varek. Kun uusia asuntoja ei saada, on korjattava vanhoja. Rakveressa on remontoitu 52 kerrostaloa energiaystävällisimmksi. Taloyhtiöitä on kannustettu muutostöihin tarjoamalla niille edullista lainaa. Ilmastokysymykset ovat Rakveren kaupungin strategiassa merkittävässä roolissa. Kaupungissa ymmärretään, että muuttotappiollisista vuosista ei päästä, jos ei uskalleta investoida tulevaisuuteen. Kaupungin keskusta on pidettävä elävänä ja houkuttelevana samalla, kun kaupungin laidalla sijaitsevat kauppakeskukset vetävät ihmisiä puoleensa pois keskustasta. Kaupunkisuunnittelussa on panostettu viihtyvyyteen: on uusittu valaistusta, on luotu yhteisiä kokoontumistiloja ja on kunnostettu Pikk-katu, joka on ollut kaupungin pääkatu jo viisi vuosisataa. Kaupunginjohtaja Triin Varek kertoo, että lähiaikoina on odotettavissa keskusaukion suunnittelukilpailu. Vanha toriaukio näyttää uudistetulta, löytyväthän sieltä modernit keltakupoliset valaisimet, suihkulähde ja Arvo Pärtin patsas. Tämä kaikki oli kuitenkin jo alunperin väliaikainen ratkaisu – nyt tavoitteena on saada aukiolle ehkä uusi rakennus ja sellainen ratkaisu, jota tullaan ihastelemaan ympäri maailmaa.
Yllättävän monet tapaamani virolaiset ovat kertoneet tämän vuoden aikana, että heidän perheensä ovat muuttamassa kaupungista takaisin maaseudulle. Taustalla on energian hinnannousu sekä halu tarjota lapsille laadukkaampi ja turvallisempi elinympäristö kaupunkiin verrattuna. Myös etätyömahdollisuudet ovat kasvattaneet maaseudun houkuttelevuutta. Rakvere on eräänlainen kompromissi kaupungin ja maaseudun välillä, se haluaa tarjota asukkailleen turvallisen asuinympäristön ja monipuoliset palvelut. Uudistuksia tehdään kaupunginosa kerrallaan. Kaupungista löytyy 19 aluetta, joista moni on jo kokenut melkoisen muodonmuutoksen. Tänä vuonna Rakveressa iloitaan kasvaneesta väkiluvusta, joka on 500 ukrainalaisen ansiota. Luku on niin suuri, että jälleen on mietittävä päivähoito- ja koulupaikkojen riittävyyttä.
Rakveren kaupunki on puolimatkan krouvi, sekä Tallinnaan että Narvaan on sieltä sata kilometriä. Tänä päivänä pitkä työmatka ei ole kynnyskysymys, jos matkaa ei tarvitse kulkea joka päivä. Etätyömahdollisuudet ovat lisänneet valinnan mahdollisuuksia asuinpaikan suhteen. Sujuva julkinen liikenne ja hyvät yhteydet lähikaupunkeihin ovat tärkeitä. ”Polttoaineen hinnannousu luo uhkakuvia julkisen liikenteen järjestämiselle ja näyttää siltä, että joistakin vuoroista on yksinkertaisesti luovuttava”, kertoo Triin Varek.
Rakvere on halunnut panostaa asukkaidensa hyvinvointiin luomalla myös erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja samalla houkutella kaupunkiin erilaisia liikuntatapahtumia. Rakvere onkin valittu vuoden 2022 Euroopan urheilukaupungiksi. Tarjolla on nuorten koripallomaaotteluita, pyörämaratonia, suunnistuksen EM-kisat, tenniskisoja ja sumopainia. Kun rinnalla kulkee sama määrä kulttuuritapahtumia, on kaupungin tapahtumatarjonta houkutteleva. Jokaiselle löytyy jotakin. ”Kaupunkisuunnittelun yksi tavoite on saada kaupunkimme asukkaat liikkumaan”, kertoo kaupunginjohtaja. Tämä otetaan erityisesti huomioon suunniteltaessa kävely- ja pyöräteitä. Myös valaistuksella on tärkeä rooli, kun suunnitellaan yksittäisten kohteiden tai alueiden houkuttelevuutta, sitä, mikä saa ihmiset liikkeelle. Tänä kesänä aukesi kaupungin keskustaan uusi perhepuisto. Samalla, kun lapset tai lapsenlapset keinuvat, kiipelevät, skeittaavat tai pyöräilevät pumptrack-radalla, yritetään aikuiset saada ylös penkeiltä kännykän äärestä kokeilemaan erilaisia puistosta löytyviä kuntoilulaitteita. Rakennetut ympäristöt toimivat silloin, kun asukkaat ottavat ne omakseen.
Lähes jokaisella virolaisella kunnalla on nimettyjä kunnia-asukkaita. Rakveren kaupungilla heitä on kaksi. Edith Kotka-Nyman oli lapsi, kun hän pakeni vuonna 1944 perheensä kanssa Ruotsiin. Hän edisti merkittävällä tavalla koko elämänsä ajan Rakveren ja Sigtunan kaupunkien sekä Viron ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Hänen kunniakseen pääkadulle pystytettiin vuonna 2021 viehättävä patsas, joka esittää Edith Kotka-Nymania 8-vuotiaana. Tuo ihastuttava patsas löytyy pääkadun varrelta aukiolta, joka on erinomainen esimerkki onnistuneesta kaupunkisuunnittelusta – aukio on asukkaille ja turisteille luotu ulkotila, jossa on penkkejä ja aurinkotuoleja sekä Porkkanaksi nimetyt portaat, jotka toimivat samalla kiinnostavana kulkureittinä ylös linnoitukselle.
Rakveren tunnetumpi kunniakaupunkilainen on Arvo Pärt. Rakveresta tuli Pärtin kotikaupunki hänen ollessaan kaksivuotias. Arvo Pärt kävi koulunsa ja aloitti pianonsoiton opiskelun kaupungin musiikkikoulussa. Pikkupoikana Arvo Pärt kävi toriaukiolla kuuntelemassa musiikkia sähkötolpan päässä olevasta kaiuttimesta. Tästä muistona toriaukiolle on pystytetty Alvar Simsonin ja Paul Mändin tekemä patsas, joka kuvaa pientä poikaa kuuntelemassa musiikkia. Rakveren Pyhän Kolminaisuuden kirkosta soitetaan joka päivä kello 12 säveltäjän juuri tälle kirkolle kirjoittama Kyrie eleison.
Vallimäen kunnostus oli valtava ponnistus kaupungille, mutta seuraava suuri hanke on ollut odottamassa jo joitakin vuosia. Rakveresta puuttuu korkeatasoinen konserttitalo ja kaupungin tavoitteena on rakentaa Alar Kotlin vuonna 1935 piirtämään Paavalin kirkkoon Arvo Pärtille nimetty musiikkitalo. Kirkko ei valmistunut koskaan suunnitelmien mukaan, mutta seurakunta kokoontui siellä 11 vuotta, kunnes yhdistyi toisen seurakunnan kanssa vuonna 1951. Tässä yhteydessä kirkko luovutettiin kaupungille. Neuvostomiehityksen aikana kirkko muutettiin urheilusaliksi. Viron parlamentti on valinnut Arvo Pärtin musiikkitalo -hankkeen ns. tärkeiden rakennuskohteiden joukkoon, mikä takaa hankkeelle valtion taloudellisen tuen. Valtio rahoittaa näitä valittuja kohteita kahta kerrallaan ja ne on laitettu tärkeysjärjestykseen – Arvo Pärtin musiikkitalo on jonossa kolmantena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että noiden kahden jonossa edellä olevan hankkeen pitää valmistua ennen kuin Rakveren uutta konserttitaloa aletaan rakentaa. ”Käynnissä olevien hankkeiden kustannukset ovat nousseet inflaation myötä ja siksi ne valitettavasti venyvät”, harmittelee Triin Varek.
Kaupunkisuunnittelu ja strategia ovat työkaluja, joilla kaupungin virkamiehet ja päättäjät pyrkivät yhdessä luomaan kaupunkiin niin pito- kuin vetovoimaa. Molemmat työkalut ovat kestävyyslajeja, joissa ei ole tarjolla pikavoittoja. Tulokset tulevat vasta vuosien päästä, jolloin nähdään, ovatko tehdyt päätökset ja investoinnit olleet oikeita kaupungin kehittymisen kannalta. Kukaan ei osaa tarkkaan ennustaa kaupunkisuunnittelun tulevia trendejä, voidaan vain havainnoida heikkoja ja vahvoja signaaleja, joihin tartutaan, jos niitä havaitaan. Rakvere on ollut määrätietoinen omassa kaupunkisuunnittelussaan ja investoinneissaan, päätöksiä on tehty hieman etupainotteisesti, minkä vuoksi tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaupunki on aina asukkaidensa näköinen – Rakvere on onnellisten ihmisten kaupunki.