Mukava ensivaikutelma tulee runo kokoelmasta heti nimiösivun jälkeen, kun havaitsee, että painopaikka on Talsinki. Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma 22 Virossa tunnetun runoilijan Suomi-kokemuksista ja -muistelmista. Antologian esipuheessa teoksen kokoaja Reijo Roos kertoo, että idea runokokoelmasta syntyi lukiotutkielmasta, josta hän päätti ottaa irti kaiken mahdollisen – tehdä jotain suurta, konkreettista ja tärkeää. Alun perin Roos ajatteli kirjoittaa runokokoelman, jossa olisi kenties esiintynyt vain joku vironkielinen runoilija. Viikkojen kuluessa idea jalostui Virossa tunnettujen kirjailijoiden Suomi-runoantologiaksi. Alun perin vain vironkieliseksi kokoelmaksi aiotusta teoksesta tulikin kaksikielinen – onneksemme. Runojen vertailu on mielenkiintoista hiukankin viroa hallitseville.

Sinisilta yhdistää Suomea ja Viroa, rakentaa uudelleen sitä Suomen siltaa, jonka varhaisimpana edustajana antologiassa on itseoikeutetusti Lydia Koidula. Teoksen lopussa on Jürgen Roosten perusteellinen ja persoonallinen essee Suomen ja Viron yhteisistä runojuurista Siltoja rakentelevat partisaanit eli lyhyt virolais-suomalainen runotarina rehdiltä sotakirjeenvaihtajalta. Antologia antaa hyvän kuvan virolaisten runoilijoiden Suomisuhteesta useiden vuosikymmenien ajalta. Ja onpa mukana myös kaksi Virossa asuvaa suomalaistakin: Mika Keränen ja Heidi Iivari. Edellä mainittujen lisäksi mukana on sekä tunnettuja että meille suomalaisille vähän tuntemattomampiakin tekijöitä. Mukana ovat runoilijat Kai Aareleid, Eda Ahi, Veiko Belials, Maimu Berg, Contra, Adam Cullen, Mihkel Kaevats, Kädi Kallau, Jan Kaus, (:)kivisildnik, Veronika Kivisilla, Lydia Koidula, Asko Künnap, Eeva Park, Karl Martin Sinijärv, Triin Soomets, Triin Tasuja, Elo Viiding ja Kauksi Ülle. Monipuolisen kokoelman suomentajat ovat Merja Aho, Raija Hämäläinen, Anna Kyrö, Hannu Oittinen, Hanna Pippuri, Juhani Salokannel ja Annamari Typpö. Mainio runollinen kiertomatka Suomeen ja virolaiseen mielenmaisemaan.