Uusimmat artikkelit


Mikko Virta

Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa

Dokumentaristi Mark Soosaar antoi elokuvillaan 1980-luvulla Aivar Ruukelille kimmokkeen haapioinnostukseen. Nyt Soomaan kansallispuiston haapioperinne on Ruukelin johdolla matkalla Unescoon.

Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa Lue Kaikkien veneiden äiti haapio lipuu kohti Unescoa

Eero Haapanen

Virolaisia Sipoon saarilla

Kaikki alkoi pinosta paperia. Sain käsiini Sipoon Eestiluodosta kotoisin olevan Herbert Liljebergin (1917–1987) omaelämäkerran Lotan. Se oli sukulaisten ja ystävien piirissä kiertänyt kasa paperia, sata…
subject Virolaisia Sipoon…

Hannu Remes

Suomen kielen kautta pääsin viron kieleen

Uskaltakaamme kerrankin yhdessä asiassa olla ensimmäisiä maailmassa, olla kehityksen korkeimmalla huipulla! Viron kielenuudistuksen pitää tulla ensimmäiseksi maailmassa!” Näin paatoksellisesti kirjoitti…
subject Suomen kielen kautta…

Hannele Valkeeniemi

Viron inkerinsuomalaiset – tuntemattomin Suomen-silta

nkerinsuomalaisuus on huonosti tunnettu pala suomalaisvirolaista yhteistä tarinaa, molemmin puolin lahtea. Virossa asuvat suomalaiset, Inkerinmaalta mutkien kautta tulleet, ovat Suomen-silta itsessään.
subject Viron inkerinsuomalaiset…

Marju Kõivupuu

Martit ja katrit ovat liikkeellä taas

Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
Martit ja katrit…

Tapio Mäkeläinen

Unelmasta todeksi

Muutamalta Tuglas-seuran nuoremmalta aktiivijäseneltä kysyttiin joskus vuoden 1988 tienoilla, mihin suuntaan seuraa ja sen toimintaa olisi lähivuosina kehitettävä ja suunnattava. Tein tuolloin koneella…
Unelmasta todeksi

Anniina Ljokkoi

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…
Kauramaito on vuosisatoja…

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
Naisella on ollut…

Tapio Mäkeläinen

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
Uusien nähtävyyksien…

Janne Saarikivi

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
Suomi ja Viro ovat…

Maiu Juurik

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
Mine seenele!

Heidi Iivari

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
Kuin iso perhe

Toomas Muru

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
Betti Alverin museo

Sirpa Pääkkönen

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
Sipulikyliä, linnoja…

Rein Sikk

Nyrkin ja Leninin välistä löytyy uskomattomien patsaiden maa

Kukaan ei tiedä Virosta löytyvien patsaiden määrää, sillä valtakunnallista rekisteriä ei ole. Virumaalla patsaita ja muistomerkkejä on kuitenkin lähes tuhat. Patsaiden ystävät Mait Sepp ja Heiki Koov ovat…
Nyrkin ja Leninin…

Indrek Kuus

Kun näet hyllyllä Seitsemän veljestä

Suomi on sydäntäni lähellä oleva maa. Ilmeisesti yksi yksinkertainen syy tähän on se, että asuin ja kasvoin Tabasalussa, ja meri oli minun ja muiden poikien ystävä. Tiesimme, että sen toisella puolella…
Kun näet hyllyllä…

Erkki Tuomioja

Suomenlahden rajaamaa historiaa

Hyvät Viron ystävät, elämme kasvavassa määrin historiatonta aikaa. Tällä tarkoitan sitä että ihmisten tietoisuus ja ymmärrys siitä mistä ja miten olemme tulleet siihen missä tänään olemme, on paremminkin…
Suomenlahden rajaamaa…

Rein Sikk

Kohukuuset vievät Rakveren maailmankartalle

Mikään muu taideteko ei ole saanut Virossa niin paljon huomiota kuin rakverelaisen taiteilijan Teet Suurin kuviot joulukuusten parissa. Vuonna 2014 Rakveren kuusi pääsi maailmalla huomiota herättäneiden…
Kohukuuset vievät…

Kaarel Tarand

150 vuotta myöhemmin – Viron Afrodite syntyy Emajoen kuohuista

Kun suomalainen kuulee sanan kansallismuseo, on hänelle selvää, että sillä tarkoitetaan jotain, joka on jo yli sadan vuoden ajan kauniissa rakennuksessaan sivistänyt kansalaisia valistuksen hengessä sille…
150 vuotta myöhemmin…

Hannu Oittinen

Hyvästi, Obinitsa!

Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…
Hyvästi, Obinitsa!

Mikael Sjövall

Vironruotsalaisen kulttuurin jäljillä Aibolandissa


Vironruotsalaisen…

Hannu Oittinen

Muistelen käyneeni Obinitsassa

Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…
Muistelen käyneeni…

Hannu Oittinen

Uusi Luxemburg

Palailimme helmikuussa Obinitsassa pidetystä eepospäivästä pikkuporukalla Sundellin Harrin autossa. Suuntasimme Koidulan kautta Saatseen nähdäksemme maan kaakkoisimman kolkan, missä poukkoileva rajalinja…
Uusi Luxemburg

Valdur Mikita

Mikroetnos

Lääketieteen nobelisti, biologi Peter Medawar kysyi kerran kuulijoiltaan: mikä on hypoteesi? Hän vastasi kysymykseensä itse: hypoteesi on kuvittelukyvyn hyppy tuntemattomaan.
Mikroetnos

Siiri Toomik

Vanhan-Võromaan savusaunatavat

Muuan eukko ja ukko – syntyperäiset etelävirolaiset, Eda ja Urmas Veeroja – käveleskelivät eräänä iltana omilla maillaan Võrumaan Haanjassa, mäkien ja järvien välissä. Yksissä mielin he pohdiskelivat,…
Vanhan-Võromaan…

Hannu Oittinen

Polulta oikealta poikenneena

Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…
Polulta oikealta…

Hannu Oittinen

Katõ ilma veere pääl

Setokaisten kuningaskunnan hymnissä valitetaan historian ankaraa vaikutusta Kaakkois-Viron asukkaille, kun aluetta ovat toisaalta raastaneet saksalaiset, toisaalta venäläiset. Onnettomuudekseen setot ovat…
Katõ ilma veere…

Gunnar Okk

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
Virolaisuus avoimessa…

Järvi Lipasti

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
Hiidenmaan lumo

Järvi Lipasti

Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
Hiidenmaan huumori…

Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
23.6. Võidupüha,…

Helena Nurmikari

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
14.6. Leinapäev,…

Juhani Salokannel

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
Uhman ja toivon…

Juhan Hellerma

Vapauden muodot

Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
Vapauden muodot

Hanna Samola

Kartanon pellolta talonpojan pataan

erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
Kartanon pellolta…

Merja Aho

Viron lastenkirjallisuuden keskus

Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
Viron lastenkirjallisuuden…

Hanna Samola

Palkokasvit virolaisessa keittiössä

Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
Palkokasvit virolaisessa…

Janika Kronberg

Arkisto on kansan muisti

Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
Arkisto on kansan…

Krista Aru

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
Viron kansallismuseon…

Igor Kotjuh

Yhden vironvenäläisen tarina

Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
Yhden vironvenäläisen…

Andry Ruumet

Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
Yhdessä tekemisen…

Annely Akkerman

Kämmenen kokoinen Kihnu

Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
Kämmenen kokoinen…

Tiit Nilson

Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
Auringonsäteilystä,…

Juhani Salokannel

Laivamatkailun tähtihetkiä

Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
Laivamatkailun tähtihetkiä

Riho Grünthal

Viro, Suomi ja Eurooppa

Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
Viro, Suomi ja Eurooppa

Enn Soosaar

Paratiisi vai diktatuuri?

Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
Paratiisi vai diktatuuri?

Pirkko-Liisa Rauhala

Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
Sananvapaus on tärkeää,…

Kalev Kesküla

Paluu perusarvoihin

Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
Paluu perusarvoihin

Jaak Prozes

Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
Fenno-Ugria – sukukansojen…

Marianne Blomqvist

Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia

Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
Dneprin rannoilla…

Heikki Rausmaa

Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä

Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
Tuglaksen tuli palaa…

Liisi Ahvonen

Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta

Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
Kolme käsitystä…

Kaisu Lahikainen

Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
Tuglaksen tuli palaa…

Jaan Kross

Lennart!

Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
Lennart!