Uusimmat artikkelit


Katariina Suurpalo

Virolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe

Eräässä saksalaisessa sananlaskussa kehotetaan menemään sinne, mistä kuuluu laulua, sillä siellä on hyviä ihmisiä. Niin uskovat myös Silver ja Annika Lumi. He tekevät kutsumustyötään Suomessa musiikin…

Virolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe Lue Virolainen musiikkikoulu on virolaisuutta vaaliva perhe

Järvi Lipasti

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subject Ollako vai eikö…

Mariliis Kuukuma

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subject Äidinkielen voima

Mariliis Kuukuma

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject Sen näkee heti,…

Jaana Vasama

Rakvere – Tallinnan uusin esikaupunki

Kaupungistuminen kiihtyy kaikkialla maailmassa. Pienten kaupunkien päättäjät miettivät kuumeisesti, miten saada asukkaat pysymään kaupungissa ja unelmoivat samalla muuttotappiollisten vuosien selättämisestä.…
Rakvere – Tallinnan…

Irene Käosaar

Siirtymisestä vironkieliseen opetukseen

Uudelleenitsenäistynyt Viro sai 1990-luvun alussa perinnöksi kaksikielisen koulutusjärjestelmän, ja venäjänkieliset koulut toimivat vironkielisten rinnalla yhä edelleen. Venäjänkielisissä kouluissa opiskelee…
Siirtymisestä vironkieliseen…

Kirsti Narinen

Suomen ja Viron suhteiden tulevaisuusselvitys valmistunut – mis siis?

Idean päivitettävästä Suomen ja Viron suhdeselvityksestä lausui ulkoministeri Urmas Reinsalu maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlassa kesäkuussa 2020. Tavatessaan helmikuussa 2021 pääministerit Sanna…
Suomen ja Viron…

Marju Lauristin

Päätöksenteko kaipaa uudistuskuuria

Viron johtavat yhteiskunta-, oikeus-, talous- ja ympäristötieteilijät ovat 25 vuoden aikana nostaneet Viron inhimillisen kehityksen vuosiraporteissa (Eesti inimarengu aruanne) kaukokatseisesti esiin yhteiskunnan…
Päätöksenteko kaipaa…

Harri Tiido

Suuri Tallinna ja pieni Viro

Poliittisen ja taloudellisen vallan keskittyminen pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön on tyypillistä kaikille maille. Jos ajattelemme Viroa lautasena ja valtaa sekä vaurautta punnuksina, Tallinna upottaisi…
Suuri Tallinna ja…

Kaarel Tarand

Suhteita vahingoittava kielihäiriö

Joidenkin tietojen perusteella Suomen ja Viron kulttuurisuhteita voidaan pitää kukoistavina ja kehittyvinä. Mutta on myös päinvastainen, synkkä ja tummanpuhuva näkökulma nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.…
Suhteita vahingoittava…

Kaja Kunnas

Epäpoliittinen tiedemiespresidentti

Viron presidentti Alar Karis osaa soittaa viulua ja muuttaa hiiren DNA:ta. Politiikassa hän on uusi tulokas, jonka ihanne on viisas ja älykäs kansa.
Epäpoliittinen tiedemiespresidentti

Jüri Viikberg

Virolaisista ulkomailla

Hyvä on siellä, missä meitä ei ole.
Kun sinne palaamme, on vanha vaiva vastassa jälleen.
(Palamuse)
Virolaisista ulkomailla

Indrek Tammeaid

Loittoneeko Viro Suomesta?

Koronakriisi luo jännitteitä kaikkialle, mutta kaikki suuret muutokset eivät välttämättä johdu COVID-19 -pandemian leviämisestä. Syvissä vesissä tapahtuvat hitaat muutokset saattavat dramaattisten myrskytuulten…
Loittoneeko Viro…

Olle Järv, Kerli Müürisepp

Virolaiset Suomessa – ylirajaisuus, monipaikkaisuus ja koronakriisi

Miksi kutsutaan ihmistä, joka on kansallisuudeltaan virolainen, kansalaisuudeltaan suomalainen, jolla on koti sekä Suomessa että Virossa ja joka työskentelee muuten Suomessa, mutta koronakriisin aikana…
Virolaiset Suomessa…

Hannele Valkeeniemi

Hysteeriset naiset ja muita huomioita virolaisesta keskustelukulttuurista

Jos tulisi tiivistää virolainen keskusteluilmasto yhteen sanaan, se olisi tunnepitoinen. Tämän luonnehdinnan tekevät virolaiset itse, ja sen voi vahvistaa myös suomalainen tarkkailija. Virolainen julkinen…
Hysteeriset naiset…

Tiit Tammaru, Karin Torpan, Jussi S. Jauhiainen

Suomen virolaiset ja heidän paluumuuttoaikeensa

Kun Viro uudelleenitsenäistyi, muun maailman suurin virolaisyhteisö oli Venäjällä, mutta Suomessa virolaisia ei asunut käytännössä juuri lainkaan. Sittemmin tilanne on kääntynyt päälaelleen: Venäjällä…
Suomen virolaiset…

Külli-Riin Tigasson

Millainen on Viro vuonna 2050?

Tuoreesta inhimillisen kehityksen raportista käy ilmi, että Viron alueellinen sosiaalinen eriarvoistuminen voimistuu. Suur-Tallinnan kasvaessa muut alueet kuihtuvat. Raportti esittää neljä mahdollista…
Millainen on Viro…

Heidi Iivari

Tartto vuonna 2024

Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…
Tartto vuonna 2024

Mare Ainsaar, Andu Rämmer, Ave Roots

Onko Suomen ja Viron arvomaailmoilla eroa?

Arvot ovat ihmisten käsityksiä toivotuista ja tavoittelemisen arvoisista päämääristä sekä keinoista niihin pääsemiseksi – toisin sanoen käyttäytymisen ohjaajia, jotka muokkaavat ihmisten uskomuksia, asenteita…
Onko Suomen ja Viron…

Rain Kooli

Viron eläkejärjestelmä murroksessa

Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…
Viron eläkejärjestelmä…

Liisi Kööts-Ausmees

Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta

Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
Virolaisten ja suomalaisten…

Ene-Margit Tiit

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
Virolaiset Virossa

Anneli Kährik, Tiit Tammaru

Virolaiset Suomessa

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…
Virolaiset Suomessa

Mai Beilmann ja Anu Realo

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
Luottamaan oppiessa

Rain Kooli

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
Valtaistuinpeliä…

Rain Kooli

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
Viro vaalien alla

Irina Külmoja

Peipsimaan vanhauskoiset

Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…
Peipsimaan vanhauskoiset

Eve Kyntäjä

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
OECD-raportti maahanmuuttajien…

Katariina Suurpalo

Join the liveliest startup community in Europe

Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…
Join the liveliest…

Markku Sippola

Talouksien ja työmarkkinoiden tango

Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
Talouksien ja työmarkkinoiden…

Mikko Virta

Huoli Viron metsistä

Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
Huoli Viron metsistä

Rain Kooli

Viron kuntavaaleissa moni asia oli toisin

Edgar Savisaarin aikakausi päättyi, nuoresta vironkorealaisesta uusi ääniharava, keskustapuolueen ylivalta Tallinnassa säilyi. Kansalliskonservatiivien vaalitulos jäi laihaksi.
Viron kuntavaaleissa…

Kaja Kumer-Haukanõmm, Keiu Telve

Virolaiset maailmalla

Virolaisten yhteisöt etnisen kotimaansa ulkopuolella ovat syntyneet kolmen muuttoaallon seurauksena. Ensimmäinen aalto suuntautui ennen kaikkea Venäjälle ja se kesti 1800-luvun puolivälistä ensimmäiseen…
Virolaiset maailmalla

Peep Ehasalu

Monimuotoinen Viro

Olen aika ajoin järjestänyt Viron ja Suomen kulttuurieroja valottavia koulutuksia, ja kiinnostavimmiksi muodostuvat poikkeuksetta keskustelut, joissa vertaamme itseämme muihin. ”Me” edustaa silloin normaaliutta,…
Monimuotoinen Viro

Jaanika Kingumets

Miten Viron lehdistö luo kuvaa suomenvirolaisista?

Olen asunut, opiskellut ja työskennellyt Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Yhdentoista vuoden aikana olen perustanut tänne kodin, synnyttänyt kaksi lasta ja päässyt toteuttamaan itseäni työelämässä. Minun…
Miten Viron lehdistö…

Madis Tiik

FinStonia 2025

Suuret muutokset saavat yleensä alkunsa pienistä asioista. Aloitettuani syyskuussa 2012 Sitran vanhempana neuvonantajana en osannut kuvitellakaan, että minusta tulisi palveluväylän maahantuoja. Minut oli…
FinStonia 2025

Pihla Maria Siim, Laura Assmuth

”Olisiko parempi lähteä takaisin Viroon?” – Tutkimus ylirajaisesta elämästä lasten näkökulmasta

Useat haastattelemamme Virosta Suomeen muuttaneiden perheiden lapset tuntevat olevansa kotonaan sekä Virossa että Suomessa. Liikkuminen kahden maan välillä ei kuitenkaan ole lasten mielestä aina ”siistiä”.…
”Olisiko parempi…

Mare Ainsaar

Mikä virolainen on miehiään?

”Perhekeskeinen pullero”, kuului toimittajien yleistävä luonnehdinta alkuvuodesta 2015 julkaistun Virolainen mies -tutkimuksen tuloksesta. Tarton yliopiston sosiaalitieteilijöiden toteuttaman tutkimuksen…
Mikä virolainen…

Mart Kuldkepp

Onko Viro Pohjoismaa?

jatus siitä, että Viro voisi olla Pohjoismaa ja virolaiset pohjoismaalaisia, alkoi kiehtoa kansallisuusaatteen innoittamien virolaisten mieliä jo vähintäänkin sata vuotta sitten. Näkemys Viron pohjoismaisuudesta…
Onko Viro Pohjoismaa?

David Vseviov

Viron ihme

Ihmeitä ei voi järjellä selittää. Eikä tarvitsekaan. Selitetty ihme ei ole enää ihme. Tämä pätee myös Viron itsenäistymiseen ja uudelleenitsenäistymiseen. Se on tarina, joka on antanut meille paljon erilaisia…
Viron ihme

Toomas Kiho

Suomettua vai virottua?

Vapaussodan aikana, ylväästi juuri itsenäisyyspäivänä 24.2.1919, Viron sotaväen ylipäällikkö Johan Laidoner ilmoitti Viron maapäiville, että vihollinen on häädetty Viron rajojen taakse. Se oli työvoitto.
Suomettua vai virottua?

Toomas Kiho

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…
Nyt natisevi Suomen…

Mari-Liis Lill

Löydätkö kuvasta virheen?

1. ja 2. huhtikuuta 1988 järjestettiin Viron SNT:n luovien alojen järjestöjen yhteinen täysistunto. Istunnossa puhui yli 50 kulttuurialojen ja sivistyneistön edustajaa, muiden muassa Lennart Meri, Paul-Erik…
Löydätkö kuvasta…