Viron viides vuodenaika on erityinen. On tulva!
Ehkä voi sanoa, että tulva on hyvin virolainen, Viron luonnolle ominainen. Talven selkä on taittunut. Vesi nousee pelloille ja metsiin. Joet, purot ja ojat, jopa suot tulvivat suurina järvinä. Vielä ei kuitenkaan ole täysi kevät. Ensin on tulva, talven jälkeinen vuodenaika.
Suuret pikkujoutsenparvet valtaavat tulvajärvet. Pian niillä lainehtii tulvaveden sijaan vilja.
Kuva: Samuli Haapasalo
Suurin tulva on monasti alavalla Soomaalla eli Suomaalla, Viljandin ja Pärnun välisissä hienoissa maisemissa. Jopa kymmenet tuhannet hehtaarit peltoa, metsää ja suota saattaa peittyä veden alle. Vesi valtaa maiseman. Purot ja joet eivät ehdi virrata sulavien hankien vesitulvan tahdissa. Kevätsateet antavat vauhtia veden vallalle. Monet ihmiset kulkevat tulvan aikana kotiinsa veneillä. Eritoten vanhat rakennukset on onneksi osattu rakentaa tulvan kestäviksi niin, että ne tuulettuvat ja kuivuvat pian tulvan jälkeen. Hirsi hengittää.
Kattohaikarat saapuvat heti tulvan taittuessa kevääksi ja aloittavat pesinnän vanhassa risupesässään.
Kuva: Samuli Haapasalo
Tulva ja sen taittuminen kevääksi on myös hienoa lintuaikaa. Jos lisäksi vanhanaikainen talvi on jäädyttänyt kunnolla merenlahdet, tulvaa seuraa hieno lintukevät. Kymmenet ja taas kymmenet tuhannet muuttolinnut laulujoutsenet, pikkujoutsenet, hanhet, vesilinnut ja kahlaajat sekä muut linnut valtaavat peltojen ja niittyjen tulvajärvet ja tulvien rantamaiseman. Silloin on todellinen lintuvalta. Luonnon voimat ovat ylimmillään.
Pian hanhien ja joutsenten hopeatorvien toitotus ja kurkien huuto kaikaa kaikkialla. Valkeat siivet mustan mullan päällä, ylhäällä sininen taivas ja lintujen silhuetit kertovat Viron keväästä. Sinimustvalge! Tunnelma on vahva. Kevään huuto on loppumaton aamuvarhaisesta sarastuksesta yön varjoihin.
Kurjet ikitammen alla sulalla pälvellä.
Kuva: Samuli Haapasalo
Yölläkin kuuluu pikkujoutsenten mystinen pulina peltojen tulvilta ja merenlahtien aukeavista vesistä. Tuo ääni on niin omanlaisensa, että on vaikea verrata sitä mihinkään, se on koettava. Sen voi kokea Viron tulvassa ja keväässä. Kauniin linnun päämuutto kulkee Viron kautta. Suomessa pikkujoutsenta tavataan vain vähän.
Elämän virta kohisee vainioiden yllä ja metsän puiden alla. Tulva kasvaa ja muuntuu kevääksi. Talven valta on taitettu. Tulva on tuonut kevään. Useimmiten tulva on nopea. Se nousee voimallisesti, suurena luonnonilmiönä. Ja pian se katoaa metsiin, puroihin ja jokiin, piiloutuu maahan. Yksi Viron suurista luonnonilmiöistä!
Hanhivalta Viron pelloilla on tulvivassa keväässä loputon. Kuvassa lentävät ovat metsähanhia, laskeutuneet tundrahanhia.
Kuva: Samuli Haapasalo
Loppukevään arktikan eli arktisten vesilintujen ja kahlaajien muutto Suomenlahdella on Viron ja Suomen suuri yhteinen luonnonnäytelmä. Sen muuttolinnut tulevat aikanaan toukokuulla kesän kanssa kilpaa ja suuntaavat tulvan aikaisten lintulajien tavoin tundran arktisiin maisemiin. Ja Viron merenlahdille, Matsalun ja Haapsalun lahdille ja rannoille muuttaa taas tänäkin keväänä valtava määrä vesilintuja, kahlaajia, yölaulajia ja muita lintuja pesimään näillä maailmanlaajuisesti tunnetuilla lintuparatiiseilla.