Julkaistu: 15. toukokuuta 2018

Vuosisadan tarina ja Viron teatterikesä

 

Virolaisen teatterikentän tämän näytäntökauden puheenaihe on ollut Sajandi lugu eli Vuosisadan tarina, satavuotiasta Viroa juhlistava ja valtiolta erityistukea saanut useiden teattereiden yhteistyöhanke. Vuosisadan tarinaan kuuluvien teatteriesitysten sarja kestää kaikkiaan kaksitoista kuukautta, elokuusta 2017 heinäkuuhun 2018, ja sen puitteissa on valmistunut erinomaisia ohjauksia.

Vuosisadan tarinaan osallistuu kaikkiaan 22 teatteria. Teatterit on jaettu pareihin ja kuukausittain tulee ensi-iltaan uusi ohjaus, joka käsittelee yhtä viime vuosisadan vuosikymmenistä. Osa ohjauksista jää teattereiden ohjelmistoon pidemmäksi aikaa, toisten näytöksiä on vain rajallinen määrä. Suuri osa esityksistä on kuitenkin nähtävissä vielä tänä kesänä ja tulevana syksynä.

Toukokuun lopussa näyttämölle tuli Tallinnan kaupunginteatterin ja Vana Baskini -teatterin vuosia 2000–2010 käsittelevä yhteistyö Miljoni vaade (Miljoonan näköala), jota esitetään kesän yli aina elokuuhun saakka. Ohjauksen keskipisteessä ovat uuden vuosituhannen mukanaan tuomat tapahtumat ja kehityskulut, kuten Viron liittyminen Natoon ja Euroopan unioniin, euroviisuvoitto, selviytyminen talouskriisistä ja pronssiyöstä sekä valmistautuminen euron käyttöönottoon.

Viron draamateatteri ja Nargenfestivaali tuovat 15.6. näyttämölle Viron vapaussodalle omistetun musikaalin Isamaa pääsukesed (Isänmaan pääskyset). Musikaali saa ensi-iltansa Keilan kulttuurikeskuksessa, mutta kesän mittaan sitä esitetään myös Naissaarella sijaitsevassa Omarin ladossa. Vuosisadan tarina -hankkeen päättävä ohjaus puolestaan sijoittuu tulevaisuuteen, tarkemmin sanoen vuoteen 2020. Ohjaus on valmistunut Tallinnan Venäläisen teatterin, AUDIOKINETICA-yhdistyksen ja koululaisten yhteistyönä ja sen ensimmäiset näytökset ovat 6.7. ja 7.7. Venäläisen teatterin suuressa salissa.

Kaikki hankkeeseen osallistuvat 22 teatteria palaavat yhteen syksyllä 2018. Tartossa 3.–9.9. järjestettävän Draama-festivaalin ohjelmistoon kuuluu muun muassa Vuosisadan tarina -maraton, jossa esitetään valtaosa hankkeen näytelmistä. Viron valtion historiasta kertova maraton tekee samalla itsekin historiaa – se on sekä osallistujien lukumäärällä että pituudella mitattuna Viron teatterihistorian suurin ohjaus.

Teatteriesitys Tapan asemalla

BB ilmub öösel -näytelmää esitettiin Tapan asemalla.
Kuva: Gabriela Liivamägi

Teatterifestivaalin taiteellisena johtajana toimii tänä vuonna Uuden teatterin ohjaaja Ivar Põllu, joka yhdessä Von Krahlin teatterin ohjaajan Mart Kolditsin kanssa sai sekä tämän vuoden parhaan ohjaajan palkinnon että teatteritaiteen erityispalkinnon. Molemmat myönnettiin ohjauksesta BB ilmub öösel (BB ilmestyy yöllä), joka valmistui Tarton Uuden Teatterin ja Von Krahlin teatterin yhteistyönä osana Vuosisadan tarinaa. Ohjausta on luonnehdittu sekä sisällöltään että muodoltaan erityislaatuiseksi ja häkellyttäväksi, ja se on saanut paljon kiittävää palautetta niin katsojilta kuin kriitikoiltakin. Ennakoivasti voi todeta, että ohjaukselle on suunnitteilla useita lisäesityksiä tulevana syksynä.

Ivar Põllun mukaan Draama-festivaalin ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 1.6. ja lipunmyynti alkaa 1.7., mutta jo nyt on tiedossa, että Vuosisadan tarinan ohjausten lisäksi Tartossa nähdään koko joukko palkittuja esityksiä useilta virolaisteattereilta – kaiken kaikkiaan festivaali antaa varmasti varsin hyvän kuvan virolaisen teatterin nykytilasta. Ohjelmaan kuuluu myös runsaasti erilaisia keskustelutilaisuuksia, ja tämän vuoden festivaalille osallistuu delegaatioita Latviasta, Liettuasta ja muista lähialueen maista.

Festivaaleista puhuttaessa on ehdottomasti mainittava myös Rakveressa 4.–7.7. järjestettävä Baltoscandal. Esittävän taiteen festivaali valloittaa kaupungin nyt jo viidennentoista kerran; ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 1990 ja siitä lähtien aina joka toinen vuosi. Monipuolinen ja runsassisältöinen ohjelma tuo tarjolle Euroopan ja muun maailman nykysuuntauksia esittävän taiteen alalla. Festivaalipassit myytiin loppuun jo tammikuussa, mutta yksittäisiä lippuja esityksiin on vielä saatavissa.

Ikivihreä kesäteatteri

Virolaisten suuresta rakkaudesta teatteriin kertoo kaiken muun ohella kesäteatterin suosio ja esitysten paljous. Kuluva vuosi ei ole tässä suhteessa poikkeus. Edellä mainittujen Vuosisadan tarinaan kuuluvien ohjausten lisäksi näyttämölle on tulossa suuri joukko muitakin teoksia ja teatterielämyksiä. Osa niistä on valmistunut nimenomaan tätä yhtä kesää varten, toiset taas ovat ohjelmistossa jo ties kuinka monetta kesää peräjälkeen. Ohjaaja Mart Koldits totesi joitakin vuosia sitten antamassaan haastattelussa osuvasti: ”Virolainen kesäteatteri on jokseenkin omalaatuinen ilmiö. Ei tehdä pelkkää viihdettä, vaan usein joukossa on hyvinkin eläväisiä ohjauksia.”

Kuva Säärane mulk -esityksestä

Ago Anderson (oik.) palkittiin roolistaan Säärane mulk -näytelmässä.
Kuva: Gabriela Liivamägi

Kesäteatterit nousivat Virossa suosioon 1990-luvun keskivaiheilla. Alkuun ohjaukset olivat enimmäkseen hyvin viihteellisiä ja taiteellinen taso oli toissijainen kysymys, mutta nykyään tasoa voi kehua korkeaksi ja valikoimaa monipuoliseksi. Kesäteatterista on tavallaan kehkeytynyt eräänlainen oma teollisuudenlajinsa virolaisen kulttuurin kentälle ja on täysin tavallista, että kesäteatterirooleilla kahmitaan myös teatteripalkintoja. Esimerkiksi Kersti Heinloo palkittiin vuoden parhaasta naispääosasta Neiti Julien nimiroolissa; ohjaus sai ensi-iltansa Kõuen kartanossa vuonna 2013 ja pysyi ohjelmistossa neljä kesää. Ago Anderson puolestaan palkittiin joitakin kuukausia sitten parhaasta miessivuosasta Endla-teatterin vuoden 2017 kesäklassikossa Säärane mulk ehk sada vakka tangusoola. Ohjauksen voi nähdä tänäkin kesänä Pärnussa Koidulan museon puutarhassa.

Omalta osaltaan kesäteatterien suosiota on varmasti kasvattanut se, että usein ne vievät katsojansa paikkoihin, joissa ei Viron lyhyen kesän aikana muuten tulisi käyneeksi. Uusia ja kiinnostavia esityspaikkoja etsitään jatkuvasti, ja vuosien varrella kesäteatteria on ehditty tehdä myös varsin erikoislaatuisissa paikoissa aina pikkusaarilta, soilta ja rämeiltä hiekkalouhoksille, autiotaloihin ja lentokentille. Yhtä lailla monet kartanot, museot, pihat ja puutarhat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa perinteisinä kesäteatteripaikkoina – ja onpa monilla ammattiteattereilla lisäksi oma pysyvä kesänäyttämönsä.

Virossa on monia suurelta osin juuri kesäteatterin tekoon keskittyneitä teattereita, kuten Vana Baskini Teater, MTÜ Kell Kümme ja MTÜ R.A.A.A.M. Toisaalta Viron ensimmäinen itsenäinen kesäteatteri, vuonna 1996 perustettu Emajoen kesäteatteri sai vuonna 2014 oman teatteritalon ja on siitä alkaen toiminut myös talvikaudella (kotikaupunginosansa mukaan nimettynä Karlovan teatterina). Emajoen kesäteatterin ohjelmistoon kuuluu muun muassa erittäin suosittu koko perheen musiikkinäytelmä Üle linna Vinski (Koko kaupungin Vinski), jota on esitetty heinäkuusta 2014 lähtien. Tämän parhaasta alkuperäismusiikista palkitun ohjauksen voi nähdä tänäkin kesänä Tarton laulujuhlamuseossa.

Koko kaupungin Vinski

Koko kaupungin Vinski on Emajõe Suveteaterin ohjelmistossa tänäkin kesänä.
Kuva: Andres Jalak

Ehdottomasti yksi kuluvan vuoden odotetuimmista ja kiinnostavimmista kesäteatteriuutuuksista on Uuden teatterin Kremli ööbikud (Kremlin satakielet), jota esitetään Kreenholmin maineikkaassa, mutta nykyään suljetussa tekstiilitehtaassa Narvassa. Kuivuneessa jokiuomassa sijaitsevalla Kreenholmin saarella kerrotaan ja lauletaan tarina Neuvostoliiton musiikkiteollisuudesta ja virolaisista muusikoista, Kremlin satakieliksi kutsutuista ammattilaisista, jotka pitivät koneistoa käynnissä ja niittivät maanlaajuista mainetta. Näyttämölle nousee näyttelijöitä useista virolaisista teattereista ja lisäksi Lexsoul Dancemachine -yhtyeen jäsenet.

Kannattaa myös muistaa, että nykyään monet teatterit jatkavat talvikauden ohjelmistonsa esittämistä teatterin tiloissa läpi kesän. Toisin sanoen kesäteatterin ja talvisen repertuaariteatterin väliset rajat ovat alkaneet kaikin puolin hämärtyä. Tilanne kertoo myös virolaisen teatterikentän monipuolisuudesta ja siitä, että ohjelmistokattaus pysyy monipuolisena ympäri vuoden. Kaikesta huolimatta on todettava, että virolaisten rakkaus teatteria kohtaan ilmenee intensiivisimmässä muodossaan juuri kesäisin – Viron teatteriagentuurin kotisivulta käy ilmi, että sekä vuonna 2016 että 2017 kesäteattereissa esitettiin 80–90 ohjausta kesää kohden. Tässäkin yhteydessä sopii lainata ohjaaja Mart Kolditsia: ”Kesäteatteri on ehdottomasti yksi virolaisten sympaattisimmista kesäharrastuksista.”

Suomennos Petteri Aarnos
Elo 3/2018