Viron Tiedeakatemian Äidinkielen Seura on julkaissut toimitustensa sarjassa suomalaisen kielitieteilijän, tunnetun estofiilin, filosofian tohtorin Hannu Remeksen artikkelikokoelman Eesti silda ehitamas. Valik artikleid 1978–2021. Kuten kokoelman otsikostakin ilmenee, tekijä on kohta lähes puoli vuosisataa johdonmukaisesti rakentanut suomi–viro kielisiltaa. Hannu Remes on Suomessa yhtäjaksoisesti pisimpään toiminut ja ainoa suomalainen viron lehtori, joka opetti viron kieltä ja virolaista kulttuuria Joensuun korkeakoulussa, yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa yhteensä 40 vuotta. Hänen kirjoittamansa Viron kielioppi ilmestyi vuonna 1983 ja oli Suomessa vasta toinen Julius Krohnin vuonna 1872 julkaistun viron kieliopin jälkeen. Vuonna 2015 ilmestyi kieliopin toinen, täydennetty painos. Molemmat painokset ovat olleet laajasti käytössä suomalaisissa yliopistoissa ja muuallakin viron opetuksessa. Hannu Remes on yksi kahdesta Äidinkielen Seuran ulkomaalaisesta kunniajäsenestä ja Johannes Aavikin Seuran kunniajäsen.

Kokoelmassa julkaistaan yksien kansien välissä aikaisemmin eri lähteissä ilmestyneet artikkelit, suurin osa näistä viroksi ensimmäistä kertaa. Kokoelman laajin osa, Soome ja eesti keelest kontrastiivselt (Suomesta ja virosta kontrastiivisesti), kokoaa suomea ja viroa vertailevat artikkelit. Kahden lähisukukielen vertailu sai alkuunsa virolaisten ja suomalaisten kielitieteilijöiden yhteisestä tutkimushankkeesta Suomen ja viron kieliopillinen vertailu, johon tekijä varsinkin muoto-opista kiinnostuneena aktiivisesti osallistui. Artikkeleista valtaosa käsitteleekin vertailevasti suomen ja viron muoto-oppia, mutta myös johto-opin kysymyksiä. Suomen ja viron muoto-opin vertailu sai myöhemmin jatkoa Oulun yliopistossa vuonna 2009 tarkastetussa väitöskirjassa Muodot kontrastissa. Suomen ja viron vertailevaa taivutusmorfologiaa.

Kokoelman toinen osa Uurimise ja õpetamise eri ajajärkudest (Tutkimuksen ja opetuksen eri aikakausista) keskittyy Suomen ja Viron kielisuhteisiin 1800-luvulla. Artikkeleissa käsitellään suhtautumista suomen sanojen lainaamiseen Virossa ja Elias Lönnrotin ajatuksia viron kielestä. Tarkastelun kohteena ovat myös Eduard Ahrensin kielioppi ja sen yhteydet suomalaisiin kielitietelijöihin August Ahlqvistiin ja Julius Krohniin sekä viron opetuksen ja tutkimisen alkuvaihe, muun muassa Julius Krohnin kirjoittama ensimmäinen suomenkielinen viron kielioppi. Kahdessa artikkelissa kuvataan 1980-luvulla alkuunsa saanutta suomalais-virolaisen kielitieteellisen yhteistyön vaiheita.

Kolmas osa Kaks Johannest (Kaksi Johannesta) on saanut otsikkonsa artikkeleissa käsiteltyjen Juhani Ahon (Johannes Brofeldt) ja Johannes Aavikin kunniaksi. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Virossa hyvin tunnetun ja suositun Juhani Ahon teosten kääntäjien joukossa oli myös Johannes Aavik, jonka kielenuudistus Remeksen mukaan on saanut epäsuoria vaikutteita Ahon rikkaasta ja ilmaisuvoimaisesta kielestä. Osan kolmas artikkeli kertoo Johannes Aavikin sanaluettelosta, jonka hän antoi syntymäpäivälahjaksi runoilija Marie Underille.

Kokoelman neljännen osan Kirjutisi keele- ja kultuurikontaktidest (Kirjoitelmia kieli- ja kulttuurikontakteista) artikkelit ovat aikaisemmin ilmestyneet Tuglas-seuran Elo-lehdessä ja syntyneet ainakin osittain jonkin merkkipäivän yhteydessä. Kirjoitelmissa käsitellään Eino Leinon ja muiden suomalaisten estofiilien toimintaa kieli- ja kulttuurisillan rakentajina.

Kokoelma tarjoaa kiinnostavaa luettavaa sekä kielistä että kirjallisuus- ja kulttuurisuhteista kiinnostuneille Viron ja Suomen ystäville.