
Enn Anupõldilla on takanaan mielenkiintoinen elämä, jota hän teoksessaan muistelee, nostaen esiin erityisesti Suomeen ja suomalaisiin liittyvät tapahtumat, henkilöt ja seikat. Teos on varsin suppea ja monet kiintoisat asiat käsitellään kuin ohimennen tai unohdetaan täysin. Neuvostoliittolaisten tiedotusvälineiden palveluksessa Kekkosen aikakauden Suomessa olleella virolaismiehellä olisi varmasti paljon kerrottavaa, mutta ...
Anupõld on aina ollut ja on yhä suuri Suomen ja suomalaisten ystävä, joten se, ettei kaikkea suomalaisten rähmälläänolosta idän suuntaan kerrota, on tietysti ymmärrettävää, mutta silti näistä asioista olisi ollut mielenkiintoista lukea, erityisesti hieman erikoisemmasta näkökulmasta asioita seuranneen suusta. Uskon myöskin, että kirjan suomalaiset lukijat olisivat ymmärtäneet, jos Anupõld olisi kirjoittanut, minkälaista raportointia, kompromisseja ja (itse)sensuuria työ neuvostokirjeenvaihtajalta siihen aikaan edellytti.
ETYKistä tapahtumia paikanpäällä seurannut ja niistä raportoinut Anupõld kirjoittaa varsin runsaasti ja ihan mielenkiintoisestikin, mutta koska kirja on kirjoitettu suomalaisille lukijoille, Anupõldin kausi Viron TV:n johtajana vuosina 1974–1986 jää valitettavasti oikeastaan vain muutaman lyhyen viittauksen varaan.
Tapio Mäkeläinen
Tuglas-seuran jäsenlehti 1/2005