Vuosi sitten kulttikirjailija Peeter Sauter kyllästyi Tallinnan loskaiseen talveen, pakkasi vaimonsa sekä kolme nuorinta lastaan (5 v., 3 v. ja 9 kk) tila-autoon, lainasi kaveriltaan museoikäisen asuntovaunun ja hurautti kahdeksi kuukaudeksi Espanjaan ilman sen kummempaa päämäärää tai ohjelmaa.

Matkan varrella ohjelmasta ei kuitenkaan tullut puutetta. Henkilökuvia ja matkatarinoita on ilmestynyt ainakin Eesti Ekspressissä ja Vikerkaaressa. Kirja on muodoltaan yhtä sattumanvaraisen oloinen kuin itse matkakin – mutta ehdottomasti myönteisessä mielessä. Nostalgis-romanttinen automatka kohti tuntemattomuudessa odottavaa auringonnousua ja keski-ikäisen perheenisän perinteinen perusloma takapenkkikitinöineen niveltyvät toisiinsa omituisella tavalla, joka monin paikoin kohottaa matkakuumetta tehokkaammin kuin nelivärikuvitettu matkaopas.

Sauterin kirjallinen ulosanti on suorasukaista, olipa kyseessä proosa, lehtijuttu tai muu tuotos. Pikkupoikien ilonpitoa katsellessaan isukki kirjoittaa matkapäiväkirjaansa, että haluaisi joksikin aikaa töihin Espanjan tulliin – siellä oppisi nopeasti, kuinka Marokosta voi turvallisesti salakuljettaa huumeita Eurooppaan ja taata jälkikasvulle paremman koulutuksen (ja itselle mukavan huvilan Iberian niemimaalta). Käytännössä salakuljetus rajoittuu halpaan hotellihuoneeseen muilutettavaan asuntovaunulieteen, jolla käristetään perunamuusia perheelle, vaikka omien eväiden tekeminen majapaikassa on jostakin syystä nimenomaisesti kielletty.

Sauterilta on tovin hiljaiselon jälkeen ilmestynyt kaksi muutakin teosta. Plära on liki 500-sivuinen kooste eri lehdissä viimeisten kymmenen vuoden aikana ilmestyneitä artikkeleita, joiden aiheet vaihtelevat, mutta tavaramerkiksi muodostunut räväkkyys on ja pysyy. Suorastaan häkellyttävä tapaus on nuorten Sautereiden (Rull, Ekke ja Pipa) kertoma ja isä-Peeterin muistiin merkitsemä Laste raamat, joka koostuu lasten mielikuvituksen ja logiikan mukaisista absurditarinoista. Jälkikasvun kertomukset ovat omalla tavallaan sautermaisen kolkkoja – varsin etäällä perinteisten satukirjojen maailmankuvasta on esimerkiksi tarina Mustamäellä harhailevasta työttömästä Jussista, joka löytää kodittoman kissan, jäätyy yöllä kuoliaaksi autiossa kasvihuoneessa ja päättää sitten herätä henkiin, ettei kissa jäisi yksin pahaan maailmaan.