Toimittajat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki olivat Tallinnassa asuessaan usein pohtineet, miten Venäjän aggressiivisuus ensin Georgiassa 2008 ja sitten Ukrainassa 2014 oli vaikeuttanut Suomen ja Viron suhteita. Kumpikin maa tarkasteli Venäjän toimia omasta näkökulmastaan, omien kokemustensa kautta.

Ehkä tilanne olisi samanlainen myös muissa Itämeren rantavaltioissa? Syntyi ajatus tutkimusmatkasta Itämeren ympäri. Kaja Kunnas otti kiertääkseen Baltian, Puolan ja Saksan, Marjo Näkki jatkoi kierrosta Tanskasta Ruotsin kautta Suomeen ja tapasi lopuksi Suomeen eri syistä päätyneitä venäläisiä.

Itämeren turvatarkastus ilmestyi Venäjän hyökkäyksen vuosipäivänä 24.2.2023. Se on sattumalta myös Viron itsenäisyyspäivä, jos nyt mikään tässä maailmassa on enää sattumaa.

Kirja kertoo hyvin, miksi reaktiot Venäjän hyökkäykseen ja Ukrainan auttamiseen ovat eri maissa vaihdelleet – tai ainakin reaktioiden ja auttamisen lähtönopeus. Ehkä parasta antia on kuitenkin turvatarkastuksen ulottaminen tavallisen ihmisen tasolle. Virolaisen hakkerin kokemukset Moskovan televisiolähetyksen kaappaamisesta vertautuvat Latviassa 60 vuotta asuneen venäläisen entisen ydinohjusupseerin kertomukseen.

Sekin käy selväksi, että Suomessa asuvilla venäläisillä on sodasta paitsi eriäviä näkemyksiä keskenään myös vaikeuksia puhua asioista Venäjällä asuvien läheistensä kanssa.

Itämeren varhaista Hansaliittoa on totuttu pitämään kaupankäynnin verkostona, mutta Kunnas ja Näkki huomauttavat, että se oli myös puolustusliitto merirosvousta vastaan. Suomen ja Ruotsin pyrkiessä puolustusliitto Natoon on Itämeren ainoaksi uhkaksi jäämässä Venäjä.

Itämeren turvatarkastus ilmestyy myös e- ja äänikirjana maaliskuun lopussa.