Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen ”syntymäpäivä” on 22. 7. 2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät kesäkuukausiin. Juhlakalenteri löytyy internetistä kolmella eri kielellä: kadriorg300.ee

Puiston perusti Tallinnan ja Viron valloittanut tsaari Pietari Suuri vuonna 1718, eli aikana, jolloin suuri Pohjansota ei ollut vielä päättynyt. Pietari oli kuitenkin jo varma voitostaan ja ryhtyi avaamaan ikkunaansa Itämerelle. Tallinnaan alettiin rakentaa jo 1714 Venäjän sotalaivojen satamaa ja korjaustelakkaa ja koska tsaari itse halusi seurata unelmansa toteutumista, niin hän osti kaupungin läheltä 70 hehtaaria maata ja alkoi rakennuttaa sinne kesäpalatsia ja puistoa. Italialaisen arkkitehdin Niccolo Michettin suunnittelema barokkityylinen palatsi rakennettiin 1718–1725. Michetti suunnitteli myös 3-osaisen puiston. Palatsin edessä oleva barokkipuisto on vuosisatojen kuluessa muuttanut eniten muotoaan, sillä puut ovat kasvaneet suuriksi, suorat symmetriset puistotiet ovat vääntyneet ja kadonneet sekä puiston hollantilaistyyppinen kanavaverkosto on pitkälti tuhoutunut. Puiston juhlien alla haluttiin puiston tämä osa kunnostaa alkuperäiseen asuunsa, mutta vanhojen puiden kaatamishanke sai kaupunkilaiset takajaloilleen.

Kadriorgin palatsin, missä on nykyisin Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen osasto, takana oleva kukkatarha kunnostettiin vuoteen 2000 mennessä kuitenkin alkuperäiseen barokkisen symmetriseen asuunsa. Kukkatarhan muurin takana on nykyisin suurelta yleisöltä suljettu osa Kadriorgin puistoa eli presidentin ruusutarha, sillä entisen Miraaži-tekolammen paikalle rakennettiin 1937–1938 presidentin kanslian hallintorakennus, joka nykyisin toimii presidentinlinnana.

Mainittujen alueiden pohjoispuolelle jää metsämainen puisto ikivanhoine tammilehtoineen. Puistometsän pohjoisreunalle rakennettiin 2010-luvulla japanilainen puutarha.

Kadriorgin puistossa on useita patsaita ja muistomerkkejä: Amandus Adamsonin, Jaan Koortin, Friedrich Reinhold Kreutzwaldin ja Jaan Poskan patsaat sekä aivan meren rannalla muistomerkki vuoden 1893 panssarilaiva Russalkan laivaonnettomuuden uhreille.

Kadriorgissa on kolme taidemuseota: Kadriorgin palatsi, Kumu ja Mikkelin museo, lastenmuseo Miiamilla, Pietari Suuren talomuseo ja kirjailija Eduard Vilden museo. Tavalliselle tallinnalaiselle puiston rakkaimmat kohteet lienevät kuitenkin konserttiaukio, ruusutarha ja joutsenlampi sekä tunnelmalliset varjoisat puistotiet.

Muut suosikit:

• Tallinnan Hirvepark
• Tammsaaren puisto
• Narvan Pimeaed
• Kuressaaren kaupunginpuisto
• Toomemäe
• Raadin puisto
• Pärnun Rantapuisto
• Koidulan puisto
• Palmsen puisto