Kun Viron evankelis-luterilainen kirkko pyysi tukea Suomen Lähetysseuralta perheneuvonnan käynnistämistä varten, Lähetysseura vastasi pyyntöön lähettämällä Pia Ruotsalan perheineen Tallinnaan vuonna 2009. Ruotsala on pappi, terapeutti ja perheneuvoja, jonka aiempi työkenttä oli Jordaniassa vuosina 2003–2007. Silloin opittu arabian kieli tuli yllättäen käyttöön Virossakin muutamien pakolaisperheiden parissa. Monta muuta suurempaa yllätystä on mahtunut Ruotsalan Viron-vuosiin. Nyt hän on koonnut kokemuksensa kirjaksi päättäessään työtään Viron kirkon Perhekeskuksen käynnistäjänä ja johtajana. Keskus siirtyy kokonaan virolaisten vastuulle keväällä 2020.

Kohti kokonaista ihmisyyttä on ainutlaatuinen kertomus siitä, millaista on tulla lähetystyöntekijäksi yhteen Euroopan maallistuneimmista valtioista, jossa ennakkoluulot kirkkoa kohtaan ovat historiallisista syistä vahvat. Miltä tuntuu tajuta virolaisperheiden hädän laajuus ja syvyys vaikeasti traumatisoituneessa yhteiskunnassa ja lähteä nollasta liikkeelle? Kirkolla ei ole varoja, ei henkilökuntaa, ei tiloja. Ainoa tarjottava tila on kerrostalokiinteistön kellarihuone täynnä romua.

Nykyisin Perhekeskus toimii Tallinnan lisäksi Tartossa, Haapsalussa ja vasta-avatussa Jõhvin yksikössä. Palkattuja ja vapaaehtoisia työntekijöitä on kymmeniä. Tämän on mahdollistanut suomalainen taloudellinen ja koulutuksellinen tuki, mutta ennen kaikkea monipuolinen yhteistyö Viron kunnallisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Heidän varassaan on suurelta osin myös keskuksen rahoitus. Saavutusta voi pitää lähes ihmeenä, sillä uusien kumppanien näkökulmasta jo valmiiksi arveluttava kirkko tarjosi melkein yhtä arveluttavaa ”tuotetta”, perhetyötä. Perheiden hyväksi tehtävää työtä ei kymmenisen vuotta sitten otettu Virossa vakavasti, se kuului yksityisyyden piiriin. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallalta suljettiin mieluummin silmät tai demonisoitiin väkivallantekijä kuin tunnustettiin ilmiö yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Tästä syystä Perhekeskus on alusta asti tehnyt vaikuttamistyötä ministeritasolta ruohonjuuritasolle. Mitä tapahtui, että kirkkoa alettiin kuunnella?

Pia Ruotsala kutsuu lukijan kanssaan tutkimusmatkalle virolaiseen yhteiskuntaan, kulttuuriin ja mielenmaisemaan sellaisena kuin se on hänelle näyttäytynyt 11 vuoden aikana. Hän kertoo lähestyvänsä kokemaansa subjektiivisesti pyrkimättä väittämään mitään lopullista. Näin lukijalle jää vapaus pohtia ja pureskella hänen tulkintojaan, väittää vastaan tai hyväksyä. Moni kysymys jää avoimeksi, ja Ruotsala tunnustaakin olevansa yhä prosessissa.

Ruotsalan tekstistä välittyy valtava kokemus ja ammattitaito. Hän on kohdannut kymmeniä, ehkä satoja virolaisperheitä ja pariskuntia. Heidät hän nostaa kirjan keskiöön myötätuntoisen, kunnioittavan ja ymmärtävän katseen alle. Näin siitäkin huolimatta, että hän on itse kokenut kovia erilaisten virolaistoimijoiden, myös kirkollisten, puolelta. Vaikka Ruotsala tunnustaa inhimilliset loukatuksi ja petetyksi tulemisen tunteensa, hän osaa katsoa syvemmälle ja tarjota lukijalle välineitä ymmärtämiseen. Tähän kykenee vain traumaterapeutti, joka näkee pinnan alle.

Pia Ruotsala kirjoittaa omakohtaisella otteella, harvinaisen rehellisesti. Kirjasta välittyvät voitot ja tappiot, ilot, surut ja ajoittain oma hämmennys ja voimattomuus. Terapeutin tai papin ammatti ei ole rooli, jonka taakse kirjoittaja piiloutuisi vaan hän kertoo tarinansa inhimillisenä ihmisenä, jolle terapeuttinen osaaminen tarjoaa työkaluja ymmärtämiseen, pappeus taas maailmankatsomuksen, joka on lähtökohtaisesti parantava. Viron kirkon perhekeskuksen teologia pohjaa asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen kysymällä ”mihin toivoisit apua”. Hengellisiä asioita ei oteta esille, ellei asiakas niin toivo. Samalla tavalla kirjasta välittyy kirjoittajan oma vakaumus ilman, että se olisi päällekäyvää tai kiusallista.

Kohti kokonaista ihmisyyttä on monella tasolla tärkeä yhteiskunnallinen puheenvuoro. Samalla se ottaa kantaa Viron kirkon vahvuuksiin ja heikkouksiin osoittaen varovaisesti suuntaa sille, miten kirkko voisi paremmin kulkea tavallisen virolaisen rinnalla.