Jollei maailmanmestaruuskisat, niin ainakin Euroopan mestaruuden juhannuksen vietossa voittavat kirkkaasti latvialaiset. Hopealla lienevät virolaiset ja pronssin kotiin päin vetäen antaisin suomalaisille, vaikka se ehkä kuuluisikin liettualaisille. Suuri miinus suomalaisille tulee juhannuksen jatkuvasta siirrosta viikonlopulle, Latviassa ja Virossa juhannusaatto on aina 23.6. ja juhannuspäivä 24.6.

Juhannus on latviaksi joko Jāņi (juhlitaanhan meilläkin Jussia) tai Līgosvētki, ja tyypillinen ja ihan pakollinen toivotus juhannusaikaan on Līgo, līgo, mikä toistuu satojen latvialaisten juhannuslaulujen kertosäkeissäkin. Juhannusaatto on Līgo diena tai Zāļu diena (”ruohopäivä”), sillä silloin kodit ja pihat perinteisesti koristeltiin tuoreilla lehtipuiden oksilla ja kedonkukkasilla.

Jānis on Latviassa tyypillinen miehen nimi ja Jānis-nimiset miehet viettävät tietenkin nimipäiväänsä juhannuksena. Perinteiseen tapaan vain Jānikset ”kruunattiin” silloin tammiseppeleillä, mutta nykyisin tammiseppeleitä voi käyttää mies kuin mies etunimestä riippumatta. Naisten seppeleet taasen on tehty kesäkukista. Tammiseppeleillä koristellaan autoja, kun lähdetään juhannuksenviettoon ja myös Riian julkisen liikenteen bussit, ratikat jne. saavat omat tammiseppeleensä tai tammenoksansa. Ennen juhannusta kukkia, tammiseppeleitä ja luonnonkukkakimppuja myydään joka puolella.

Latvialaisten kansanlauluperinne on hyvin rikas, ja niinpä juhannuslauluja riittää sekä juhannusaatoksi että juhannusyöksikin laulettavaksi, sillä perinteisesti juhannusyönä ei nukuta, vaan erityisesti naiset laulavat loputtomilta tuntuvia juhannuslauluja, usein juhannuskokon ympärillä piirissä hitaasti tanssien, tietysti kansallispukuihin pukeutuneina, jos juhlaa vietetään perinteiseen tapaan.

Kokko, rahkajuusto Jāņu siers (”juhannusjuusto”) ja olut kuuluvat erottamattomana osana latvialaiseen juhannuksen viettoon. Perinnetietoisimmat tekevät yhä kuminalla maustetut juustonsa itse, mutta useimmat ostavat ne kaupasta tai torilta. Ikivanha juhannusruoka on pienet lihatäytteiset piirakkanyytit.

Latvialaisille ja virolaisille on yhteistä hyppely hieman jo hiipuneen juhannuskokon yli ja (nuorten) pariskuntien retket kesäöiseen metsään etsimään maagista vain sinä yönä muka kukkivaa sananjalankukkaa. Tämä tapahan on tunnettu meilläkin. Latviassa juhanuksen vieton valmisteluihin kuuluu myös joukolla kedonkukkien kerääminen kodin tai juhlatilan koristeluun.

Juhannusaattona on televisiossa suora lähetys, jota näytetään tuntikausia valtion televisiokanavien kautta kaikelle kansalle: musiikkia, tanssia ja juhlintaa. Muistan yhä hyvin, kuinka vaimoni ja anoppini eivät ymmärtäneet hämmästystäni, kun Latvian silloinen presidentti, eläkeikäinen hieno daami, suuren osan elämäänsä ulkomailla asunut emeritaprofessori Vaira Vīķe-Freiberga kohotti tuossa suorassa televisiolähetyksessä puheensa lopuksi olutkolpakkonsa ja toivotti kaikelle kansalle hyvää juhannusta.