Aino Kallas ja hänen ehkä paras romaaninsa Sudenmorsian ovat tuttuja kaiketi lähes kaikille Elon lukijoille. Ihmissudet, Hiidenmaa, vahva naispäähenkilö ja Aino Kallas, joka oli saanut idean romaaniinsa vanhoista kansanperinnemuistiinpanoista – nämä kai lienevät ne ensimmäiset muistikuvat, joita meille tuosta mestariteoksesta tulee.

Andres Adamson (s. 1964) lienee useimmille ehkä vielä tuntematon, vaikka varmaankin olisi syytä ainakin nimi painaa mieleen. Adamson on 58-vuotias historiantutkija, tietokirjailija ja kustantaja. Tohtorismies, joka 2009 väitteli tohtoriksi historia-aiheisella väitöskirjalla: Hertsog Magnus ja tema "Liivimaa kuningriik". Historian opettajana, virkamiehenä ja erilaisissa asiantuntijatehtavissä toiminut Adamson perusti 1999 yhdessä vaimonsa kanssa Argo-nimisen kustantamon.

Oppikirjoja ja muita oppimateriaaleja Adamson on tehnyt kymmenkunta ja saman verran on ilmestynyt historiaan liittyviä tietoteoksia. Lisäksi varsin laajaa työsarkaa on kohta 25 vuoden aikana kertynyt Argo-kustantamon johtajana, kirjojen julkaisina ja toimittajana.

Nyt Andres Adamson yllättää kaunokirjallisella teoksella. Tai ainakin melkein sellaisella. Nõia nimi olnud Mats -romaani kertoo 1650-luvun Hiidenmaasta, Ruotsin suurvalta-ajan loppuvuosikymmenistä, jotka ovat historiantutkija Adamsoninille hyvinkin tuttuja. Ja niin on Hiidenmaakin, sillä Hiidenmaan Kärdlassa syntynyt kirjailija on yhä kesähiidenmaalainen ja sekä toinen hänen isoisistään että toinen isoäideistään olivat aitoja hiidenmaalaisia. Lapsuudessa ja Hiidenmaalla ovat myös kirjan juuret.

Andres Adamson kuuli lapsuudessaan isältään Jaak Adamsonilta vanhoja hiidenmaalaisia tarinoita, jotka ovat olleet sytykkeenä tämän kirjan syntymiselle. Jaak Adamsonia (1938–2022) voisi nimittää jopa kirjan toiseksi tekijäksikin, niin voimakkaita ja vaikuttavia ja romaanin juonta tukevia nuoren taidemaalarin Hiidenmaalla tekemät hiidenmaalaisten tarinoiden, legendojen ja ihmisten inspiroimat värikkäät maalaukset ovat. Vielä täytyy mainita hiiu keel, Hiidenmaan murre, hiidenmaalaisten oma kielenparsi, joka kirjassa siellä tällä pujahtaa kuin pakosta esille.

Jaak Adamsonin tarinat kertoivat noidista, ihmissusista, petojahdeista, hylkeenpyynnistä, mutta myös Ruotsin kuninkaan susijahdista Hiidenmaalla. Näitä tarinoita historiallisiin faktoihin liittäen ja lisäämällä mukaan myös ripauksen omaa mielikuvitustaan, on Andres Adamson luonut kiehtovan romaanin. Kyseessä ei ole Aino Kallaksen Sudenmorsian, mutta aika, paikka ja tematiikka ovat pitkälti samoja, joten monella muullakin kuin minulla tullee mieleen etsiä kirjahyllystä Sudenmorsian rinnalle, kun lukee Adamsonin kirjaa. Minun mielestäni Adamsoni(e)n kirja ei suinkaan kalpene Kallaksen rinnalla. Vankkaa historiantutkijan taustaa käyttäen Adamson osoittaa, että hiidenmaalaisten tarinoiden kuningas saattoi olla vain Kaarle X Kustaa ja kaunokirjailija Adamson liittää taitavasti tarinaan yrityksen tappaa kuningas metsästysretken aikana. Aito hiidenmaalainen murrekieli ja Jaak Adamsonin upeat maalaukset tuovat teokseen vielä uusia syviä ulottavuuksia. Tarina on pitkälti tosi tai ainakin voisi olla, sillä monet sen henkilöistä ovat todellisia historiallisia henkilöitä ja jo kirjan nimessä mainittu Mats oli todellakin viimeinen noitana Hiidenmaalla kuolemaan tuomittu henkilö.

Mutta oliko Hiidenmaalla 1650-luvun alkuvuosina ihmissusi ja jos niin, kuka se oli? Hyvä kirja jättää lukijankin mielikuvitukselle sijaa…