Elias Lönnrotin seuraa voi kiittää siitä, että vihdoinkin on mahdollista lukea Suomesta ja suomalaista viroksi. Edellisen vastaavanlaisen teoksen, August Annistin toimittaman Soome maa, rahvas ja kultuur, ilmestymisestä ehti kulua 80 vuotta, joten oli jo aikakin julkaista teos 2000-luvun Suomesta ja suomalaisista. Kokoomateos yhdestä maasta, sen kansasta ja kulttuurista olisi haaste kenelle tahansa kirjoittajalle, nyt toimeen ovat tarttuneet 10 virolaista ja yksi suomalaiskirjoittaja, asiantuntijoita kaikki.

Kirja on jaettu 17 eri teeman alle. Teos antaa hyvän läpileikkauksen suomalaisesta yhteiskunnasta - niin maakunnista, filosofiasta kuin mediastakin. Historiaa käydään läpi teemojen sisällä kertoen, miten tähän päivään eri aihealueilla on tultu.

Soome ja soomlased on teos, josta löytyy mielenkiintoista luettavaa niin virolaisille fennofiileille kuin kultturiamme vähemmän tunteville. Teos on myös hauska makupala suomalaiselle lukijalle – toki me haluamme tietää, mitä meistä kirjoitetaan. Kirja avaa lukijan eteen kiinnostavia yksityiskohtia alalta kuin alalta.

Teoksen joidenkin karttojen ja tilastojen kanssa on ollut ilmeisesti painoteknillisiä ongelmia, sillä ne eivät kerro kaikkea sitä informaatiota, mitä niiden alunperin on ajateltu antavan. Pikku virheitä löytyy aina näin kattavasta teoksesta - ilo niiden etsimisestä ja löytämisestä annettakoon lukijalle.

Soome ja soomlased -kirjan yksi mielenkiintoisimmista teemoista on sen viimeinen varsinainen luku, joka on otsikoitu nimen “Tulevaisuus on Suomen” alle. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta siihen varautuminen on tärkeää. Kirja avaa oivasti ikkunan suomalaisiin yhteiskunnallisiin arvoihin ja käsittelee ytimekkäästi tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan käsitteitä. Suomalaisesta tulevaisuuskuvasta ei voi kirjoittaa käsittelemättä digitaaliaikaa, Nokia-ilmiötä tai korkeatasoista suomalaista koulutusjärjestelmää, nämä kaikki löytyvät kirjasta. Löytyypä teoksesta myös pelisäännöt, joita toteuttamalla turvataan suomalaisen yhteiskunnan vakaus. Tulevaisuudentutkimus on kiinnostava tieteenala ja on kaikin puolin kunnioitettavaa, että kirjan tekijät ottivat myös tämän tärkeän näkökulman käsitellessään 2000-luvun Suomea.

Soome ja soomlased on koottu mittavasta lähdeaineistosta, joka on selkeästi merkitty lisätietoa janoavalle lukijalle. Näin laaja teos vaatii itsekuria kirjoittajilta. Voi vain kuvitella, miten paljon kirjoittajat ovat joutuneet rajaamaan ja karsimaan omia aihealueitaan, kaikki kun ei ikinä mahdu mukaan. Samaa itsekuria vaaditaan myös lukijalta. Kirjan esittelytilaisuudessa vilahtikin ajatus mahdollisesta jatkoteoksesta. Ken elää, se näkee.