Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani sunnuntaina, vaikka asialla ei ole kiire. Tämä on aivan normaalia virolaista työkulttuuria – Virossa tehdään kovasti töitä sekä arkena että sunnuntaina.
Eräässä suomen kielen oppikirjassa esitellään kuvitteellista suomalaista työpaikkaa; tehdään tiimityötä, projekti on saatava valmiiksi määräaikaan mennessä, mutta aikaa on vähän. Niinpä tiimin vetäjä kysyy pomolta, saako tiimi tehdä ylitöitä. Kysymys naurattaa virolaisia oppilaitani. Heistä tuntuu absurdilta, että ylitöiden tekemiseen pitää kysyä lupa. Virossa on luonnollista, että kaikki joustavat ja tekevät tarvittaessa ylitöitä. Ero onkin siinä, että suomalainen työntekijä edellyttää ylityöstä korvausta. Virossa se ei ole itsestäänselvyys.
Virossa töitä tehdään ilman sunnuntailisiä ja jopa ilman ylityökorvauksia. Virolaisen työpaikkaportaali cvkeskus.ee:n tutkimuksen mukaan joka viides työntekijä ei ollut saanut ylityötunneistaan korvausta – joko rahallista tai ylityötunteja vastaavaa määrää vapaata. Lisäksi joka toinen työntekijä teki ylitöitä joko korvausta vastaan tai ilman. Myös OECD:n tilastoissa näkyy virolaisten ahkeruus; viime vuonna virolainen työskenteli 238 tuntia eli melkein 30 päivää enemmän kuin suomalainen.
Virossa onkin pakko paiskia töitä tullakseen toimeen. Viime vuonna keskimääräinen bruttopalkka oli 1310 euroa, mutta elinkustannukset ovat nousseet koko ajan. Vaikka Virossa ja Suomessa on suunnilleen yhtä paljon työttömiä, virolaisella ei ole varaa olla pitkäaikaistyöttömänä. Peruspäiväraha on 175,15 euroa kuussa, ja sitä maksetaan enintään 270 päivää. Parempi on päästä nopeasti vaikka vähimmäispalkalla (540 €) työskenteleväksi siivoojaksi tai tarjoilijaksi. Onneksi sentään voi tienata 500 euroa kuussa (tai 6 000 € vuodessa) verottomasti. Sen ylittävältä osalta kaikki maksavat saman verran veroja, 20 %.
Korkeakoulutus ei ole Virossakaan tie onneen. Tarton yliopiston lehtorin bruttopalkka on noin 1 400 euroa, humanistisilla aloilla vähemmän. Sitä vastoin yrittäjillä, kuten sähköasentajilla tai LVI-teknikoilla menee hyvin. Sähköasentaja voi tienata helposti viikossa saman verran kuin yliopistolehtori kuukaudessa. Nuohooja haluaa samaa tuntipalkkaa kuin Suomessakin sen lisäksi, että edellyttää saavansa korvauksen ilman kirjanpitoa. Peruskoulussa opettajana toimivan yksinhuoltajan sen sijaan on pakko hankkia lisätienestejä esimerkiksi myymällä lahjoitettuja vaatteita internetissä tai tekemällä käännöksiä.
Virossa (työ)elämä ei pysähdy pyhänäkään. Siitä oli minulle totisesti henkilökohtaisesti hyötyä viime jouluaattona kotikadullani Tartossa. Olin lähdössä puolenpäivän aikaan maalle joulunviettoon, mutta auto ei lähtenytkään käyntiin. Mitä nyt?! Samassa näin tutun autokorjaamoyrittäjän kolaamassa lunta liikkeensä edestä – Virossahan jalkakäytävien puhtaudesta vastaavat pitkälti kiinteistöjen omistajat tai vuokralaiset. Yrittäjä oli tullut varta vasten kotoaan toiselta puolelta kaupunkia hoitamaan kadunpuhdistusvelvollisuutensa. Selitin hänelle hengästyneenä huoleni, minkä jälkeen hän muitta mutkitta avasi korjaamonsa oven ja vaihtoi autooni uuden akun. ”Nythän on jouluaatto, joten minullahan on tässä hyvin aikaa”, mies vastasi virolaisen eleettömään tapaansa.