Elon vuoden 2026 kansikuvat tekee virolainen taiteilija Kertu Sillaste, joka tunnetaan parhaiten lastenkirjojen kuvittajana.

Sillasten mukaan virolaisen lastenkirjallisuuden kuvitus on värikästä ja monimuotoista. Lastenkirjojen kuvittajia on useita sukupolvia ja monilla on tunnistettava tyyli. Viime vuosina Virossa on ilmestynyt paljon kotimaisia kuvakirjoja, aiheita löytyy tieteestä ja taiteesta historiallisiin henkilöihin, lisäksi kirjoja on tietenkin lasten arjesta, mutta myös filosofisemmista aiheista. Sillasten mukaan vaikuttaa siltä, että lastenkirjojen kehityskulku on Virossa samanlainen kuin muuallakin maailmassa: tekstin osuus vähenee ja kuvien kasvaa.

Sillaste on koulutukseltaan tekstiilitaiteilija ja taideopettaja. Hän opettaa kuvitusta aikuisille Viron taideakatemiassa ja lapsille Viron lastenkirjallisuuskeskuksessa. Joskus jonkin kirjan kuvitus saakin alkunsa työpajoja suunnitellessa. ”Pidän kovasti työstä lasten ja lastenkirjojen parissa, ja minulla on paljon kuvitusideoita.”

Kertu Sillaste on työskennellyt kirjojen parissa myös suomalaisten kollegojen kanssa. Lastenkirjailija Katri Tapolan hän tapasi Malesiassa kansainvälisessä lasten- ja nuortenkirjallisuuden kongressissa. Heidän yhteinen kirjansa Pudua etsimässä ilmestyi vuonna 2025, samalla he ovat koostaneet yhteisen länsi-afrikkalaisiin tarinoihin perustuvan näyttelyn, joka on ollut esillä sekä Suomessa että Virossa.

Alexandra Salmelan kanssa yhteistyö alkoi Viron lastenkirjallisuuskeskuksen ja Tampereella sijaitsevan Lastenkirjainstituutin yhteisestä projektista, joka mahdollisti suomalaisille ja virolaisille lastenkirjailijoille ja kuvittajille tilaisuuden luoda kuvakirjoja yhdessä. ”Koska kuvakirjassa tekstin ja kuvan tulee täydentää sujuvasti toisiaan, on hienoa, jos teosta voi tehdä keskustellen, ajatuksia vaihtaen ja apua kysyen. Juuri sellaiseksi muodostui yhteistyö Alexandra Salmelan kanssa.” Sillaste kertoo.

Pudua etsimässä on ilmestynyt suomeksi ja Sillasten ja Salmelan teos Sild viroksi. Tekijät toivovat tietenkin, että teokset saisivat myös käännökset.

Suomalaisen ja virolaisen kuvituksen välillä Sillaste ei näe suuria eroja. Koko maailmassa tyylit ja vaikutukset leviävät internetissä nopeasti. ”Tyylejä on paljon, mutta välillä tuntuu, että yllätyksiä ja erikoisempia kokeiluja voisi olla enemmänkin”. Sisällöllisesti suomalaiset kuvittajat tuovat Sillasten mukaan tietoisemmin elämän koko kirjon kuvituksiin. Suomalaisissa teoksissa näkyvät eri vähemmistöjen edustajat kuten vammaiset tai monet ihonvärit.

Omiin töihinsä Kertu Sillaste hakee inspiraatiota ruokkimalla uteliaisuuttaan ja etsimällä yllätyksiä. Hän on kiinnostunut monenlaisesta taiteesta. Tärkein tuki kuvittajalle jokaisessa uudessa työssä on hänen mukaansa kuitenkin hyvä tarina. Sillaste toivoo, että pääsisi tulevaisuudessa kuvittamaan myös aikuisille suunnattua kaunokirjallisuutta, kuten runoutta. Silloin pääsisi käyttämään abstraktimpaa kuvakieltä ja esimerkiksi valokuvaa.

Tällä hetkellä Kertu Sillastella on pöydällään monella tavalla etnografiaan liittyviä töitä, ja hän arvelee päästävänsä kuviot ja kulmikkaat muodot myös Elon kansiin.