Julkaistu: 1. maaliskuuta 2010

Kartanon pellolta talonpojan pataan

 

Perunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen, mutta ajan myötä siitä tuli osa päivittäistä ruoanlaittoa. Peruna syrjäytti aiemmin suosittuja viljelykasveja, kuten nauriin, linssin ja lantun.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Etelä-Virossa perunaa on kutsuttu nimellä maaubin, Pohjois-Virossa ja saarilla nimellä maaõun. Molemmat tarkoittavat maaomenaa. Toisia perunan nimityksiä ovat muldõun (multaomena), tuhvel, tuhlis ja podati.

1800-luvun lopulla peruna oli leivän ohella tärkeintä ruokaa, jota syötiin usein sinällään kuorineen kypsennettynä. Kuorineen keitetyt perunat sopivat syötäväksi suolasilakan kera. Pöydällä oli silakkavati, josta jokainen poimi silakan pitäen kiinni kalan pyrstöstä. Silakka iskettiin vadin reunaa vasten, jotta liika suola rapisisi pois. Silakan perään haukattiin perunaa. Perunoita saatettiin myös keittää samassa liemessä silakoiden kanssa.

piirroskuva perunasta

Peruna
Piirros: Hanna Samola

Mulgipuder (peruna-ohraryynipuuro)

  • kilo perunoita
  • suolaa
  • vettä
  • puoli lasillista ohraryynejä
  • silavaa
  • sipulia

Keitetään kilo jauhoisia perunoita suolalla maustetussa vedessä. Joukkoon lisätään puoli lasillista ohraryynejä. Keitetään, kunnes ryynit ovat pehmeitä, minkä jälkeen peruna ja ryynit sekoitetaan puuroksi. Silava ja silputtu sipuli ruskistetaan pannulla. Tarjoiltaessa lautaselle kauhotaan keko puuroa, jonka keskelle laitetaan silavaa ja sipulia.

Mulgipuuroa on perinteisesti syöty Etelä-Virossa Mulgimaalla, mutta sen suosio on levinnyt koko Viroon. Mulgipuuro on edelleenkin suosittu ruoka Virossa.


Maitokeitto ohraryynien ja perunan kera

  • ¾ lasillista ryynejä
  • vettä
  • 4–5 perunaa
  • 1½ litraa maitoa
  • ruokalusikallinen voita
  • suolaa

Kiehuvaan veteen lisätään ryynit, jotka keitetään matalalla lämmöllä puolipehmeiksi. Lisätään perunat ja jatketaan keittämistä, kunnes ryynit ja perunat ovat pehmeitä. Joukkoon lisätään maito ja kiehautetaan. Tarjoillaan voisulan kanssa.


Kartulikäkid (perunamykyt)

  • Kilo perunoita
  • vettä
  • suolaa
  • 1–1½ lasillista maitoa
  • sipuli
  • 100 sianlihaa
  • kuminaa
  • 1 kananmuna
  • ¾ lasillista jauhoja

Keitetään kuoritut perunat miedosti suolatussa vedessä pehmeiksi ja survotaan ne puuroksi. Lisätään lämmin maito, sipulin kera ruskistetut sianlihapalat ja kumina, minkä jälkeen ainekset sekoitetaan tasaiseksi. Jäähtyneeseen puuroon sekoitetaan kananmuna ja jauhot. Taikinasta muotoillaan jauhon avulla pitkulaisia mykyjä, jotka keitetään suolalla maustetussa vedessä. Syödään liharuoan lisäkkeenä.


Uuniperunat ja -lantut lihan kera

  • ½–¾ kiloa perunoita
  • ½ kiloa lanttua
  • sipulia
  • siankylkeä tai lampaanlihaa

Kuoritut ja paloitellut perunat ja lantut sekä sipuli levitetään uunipannulle. Niiden päälle asetetaan lihapalat ja päälle ripotellaan vähän suolaa ja kuminaa. Ennen uunissa kypsentämistä joukkoon lisätään vettä. Syödään maidon tai teen kera.


1. maaliskuuta 2010