Vai ei rap ole lajisi? Ei minunkaan erityisemmin. Mutta kuunnelkaamme Viron kuuminta artistia nublua! Maaliskuussa hänen laulujensa tahdissa oli heiluttu YouTube´issa jo 29 miljoonaa kertaa. Se on melkoinen saavutus vironkieliseltä musiikilta. Nublun humoristiset videot ovat ilahduttaneet ihmisiä ympäri maailman. Hänen virolaista sielunmaisemaa lakonisesti valottavia tekstejään voi käyttää vaikka kielenopiskeluun.
Nublun nousu viraali-ilmiöksi ei ollut mikään tuotteistamisen tulos. Vuoden 2018 alussa nublu latasi kuusi ensimmäistä lauluaan internettiin ”ihan vitsinä”, ilman sen kummempaa päämäärää tai markkinointia. Myös Jaan Rannapin lastenkirjasta lainatun Nublu-koiran päätyminen taiteilijanimeksi oli artistin mukaan puhdas sattuma. Nublun musiikki alkoi levitä internetissä nopeasti. Kun hän vähän myöhemmin teki ensimmäisen keikkansa Tallinnassa, oli yleisö jo valmiiksi hurmoksessa. Juhannukseen mennessä hänen laulunsa Mina ka (Minä myös) nousi ladattavan musiikin ykköseksi. Lopuksi kaikkiaan neljä hänen lauluaan hallitsivat soittolistan kärkeä.
Konserttijärjestäjät alkoivat kilpailla nublusta, joka esiintyi jopa neljä kertaa viikossa, mutta piti henkilöllisyytensä visusti salassa. Väljiin huppareihin ja tummiin hiihtolaseihin tai koiranaamariin sonnustautunut artisti on selittänyt anonyymisyyttään ja haluttomuuttaan antaa haastatteluja sillä, että hän haluaa keskittyä olennaiseen eli musiikkiin. Seurapiirijuoruilu tai huomiotalous eivät häntä kiinnosta. Sittemmin hiihtolasien takaa on paljastunut tänä vuonna 24 vuotta täyttävä pellavapää Markkus Pulk, joka vastaa yhä toimittajien kysymyksiin välttelevän lyhytsanaisesti, jos ylipäätään suostuu haastatteluun.
Kloogan ranta ja karanteenikroissantteja
Nublun koneellinen musiikki ei ole kovinkaan monitahoista, mutta hip hop-, house- ja reggaeton-rytmit ja melodiat jäävät päähän soimaan. Sanoja kuunnellessa alkaa pakostakin hymyillyttää. Vaikka nublu laulaa populaarimusiikin perusteemoista, ihmissuhteista ja juhlimisesta, hänen teksteissään on kutkuttavaa tragikomiikkaa, jopa itseironiaa. Näennäisen välinpitämättömän minäkertojan niukkasanaisuus tiivistää usein jotain olennaista ihmismielestä tai vallitsevasta tilanteesta. Nublun lauluissa ei ole rapiin perinteisesti liitettyä uhoa, kovistelua tai toksista maskuliinisuutta. Sitä vastoin ne kommentoivat yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ilmiöitä.
Virossa on paljon pikkukaupunkeja, joiden ahdistavasta ilmapiiristä on kirjoittanut muun muassa Leslie Laasner laulussa Depressiivsed Eesti väikelinnad (Masentavat virolaiset pikkukaupungit) (2008). Muutama vuosi sitten jokainen ukulelen kielelle kykenevä tapaili Curly Stringin etnohittiä Kauges külas (Syrjäisessä kylässä). Kristiina Ehinin sanoittamassa laulussa nuori tyttö pitkästyy hiljaisessa kylässä isovanhempiensa luona, edes uimarannalta ei löydy omanikäistä seuraa.
Pohjois-Virossa, noin 10&bsp;000 asukkaan Keilassa syntynyt nublu on tehnyt Curly Stringsin laulusta oman mukaelman, jossa hän yhdistelee pikkupaikkakunnan klaustrofobiaa ja luuseriromantiikkaa.
Osa nublun suuresta suosiosta selittyy varmasti sillä, että hänen sanoituksensa ovat tukevasti virolaisessa mullassa kiinni. Virolaisten on helppo samastua lauluihin, joissa käydään Treppojan kaupassa Kloogassa tai Mustan Orin Talliravintolassa Jänedalla. Paikannimiä mainitaan paljon, Tallinna, Tartto, Pihkova, Haapsalu, Saarenmaa, Pärnu… Lauluista löytyy viittauksia myös moniin virolaisiin artisteihin ja kuuluisuuksiin ikään ja sukupuoleen katsomatta. Niinpä ei olekaan ihme, että nublua fanittavat sekä nuoret että keski-ikäiset.
Nublun uusin laulu on huhtikuussa julkaistu korona-ajasta kertova croissandid (kroissantit). Karanteenissa olevaa päähenkilöä alkavat pakastekroissantit jo kyllästyttää ja hän alkaa ikävöidä entisen rakkaansa ruokia ja ”tarttuvaa” läheisyyttä. Ilmaiseksi ladattavalla videolla esiintyvät myös tunnettu koomikko Mattias Naan, DJ Qrx ja Viron kestosuosikkilaulaja Koit Toome. Video kuvattiin Viron valtion poikkeustilan edellyttämää 2+2-sääntöä noudattaen.
Rakkautta ja integraatiota Narvassa
für Oksana (2019) on ehdottomasti laulu, jota en malta olla hehkuttamatta. Tämä nublun ilmeisesti tunnetuin kappale on syntynyt yhteistyössä Gameboy Tetris -rapparin (Pavel Botšarov, tunnetaan myös bändistä 5Miinus) kanssa. für Oksana sai viime vuonna kaksi Viron musiikkipalkintoa, vuoden laulu ja vuoden video, ja toi nublulle vuoden miesartistin ja hip-hop/rap/R’n’B -artistin tittelit. Laulussa nublu matkustaa Oksana-nimisen ihastuksensa perässä Narvaan, jossa kohtaa toisenlaisen, venäläisen Viron. Videon alussa narvalaiset mummot tarjoavat ”niin laihalle” nublu-pojulle marmeladia ja nublua kyyditsevä limusiinikuski tokaisee, että Narva ei usko kyyneliin – satiirinen viittaus neuvostoliittolaiseen kulttielokuvaan Moskova ei usko kyyneliin (1979).
Viron- ja venäjänkielinen für Oksana leikitteleekin rohkeasti kulttuurisilla stereotypioilla, mutta tekee sen kirjaimellisesti rakkaudella – haaveileehan laulun virolainen päähenkilö ajasta, jolloin hän on ”integroitunut” venäläisen rakkaansa kanssa. Nublu on itse suunnitellut ja ohjannut videon, jonka sanoman pystyy tavoittamaan, vaikkei ymmärtäisikään viroa tai venäjää. Videolla esiintyy myös virolaisia julkkiksia, kuten entinen jalkapalloilija, valmentaja Aleksandr Dmitrijev ja yrittäjä Anu Saagim.
Entä mitä narvalaiset itse ajattelevat für Oksanasta? He ovat imarreltuja! ”Tosi narvamainen laulu”, kommentoi yksi narvalainen nainen virolaiselle toimittajalle ja tiivisti monien tunnot. Virolaiset ja venäläiset osaavat siis nauraa samalla tavalla itselleen. Kysyin myös vironvenäläisen ystäväni mielipidettä für Oksanasta. Hän intoutui analysoimaan syvällisesti laulun sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia ja painotti lopuksi, että ”Video ja musiikki ei ole missään tapauksessa integraatiopropagandaa tai idealistisen tulevaisuuskuvan luomista – kyseessä on meidän rakastamamme Viro, jossa virolaiset ja vironvenäläiset elävät, rakastuvat, ovat tekemissä toistensa kanssa ja rikastavat toistensa elämää.”
Näinhän sen ehdottomasti pitäisi olla. Joka tapauksessa nublun ja Gameboy Tetrisin yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten musiikin ja vapauttavan naurun avulla on mahdollista käsitellä hankaliakin teemoja ja luoda yhteenkuuluvuudentunnetta. Ja miten raikkaasti – ilman isänmaallista hymistelyä tai pateettisuutta. Katsokaa ja kuunnelkaa itse!