Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu Dorpat?
Vastaus näihin kysymyksiin ei ole ihan yksioikoinen. Se kumminkin on ilmeistä, että Tartu ja Dorpat ovat samaa lähtöä. Niiden takana on nykyisessä Tartossa sijainneen muinaisen Ugandin maakunnan tärkeän linnoituksen nimi, joka on ollut Tarbatu tai jokin sen tapainen.
Tunnettu on selitys, jonka mukaan kaupungin (ja linnoituksen) nimeen sisältyisi sekä virossa että suomessa esiintyvä sana tarvas. Suomessa sana merkitsee tai on merkinnyt mm. jotakin hirvensukuista eläintä tai metsäkaurista, virossa taas mm. saksanhirveä. Alkujaan sana lienee merkinnyt alkuhärkää mutta on jo varhain siirtynyt hirvieläimen nimitykseksi. Kielissämme tarvas on lainaa: se on sama sana kuin mm. latinan sonnia tai härkää merkitsevä taurus.
Paikannimiä, joissa tarvas-sana kiistatta esiintyy, ovat Suomen ja Viron pitäjännimet Tarvasjoki ja Tarvastu. Mahdollisesti samainen tarvas sisältyy myös Helsingin ja Espoon rajalla sijaitsevan pienen Tarvon saaren nimeen. Tämän saaren naapurissa manteren puolella Espoon Linuddenissa muuten on yksi historiallisesti nuori Tarvas-sanan sisältävä paikannimi, nimittäin Akseli Gallén-Kallelan ateljeehuvilan nimi Tarvaspää.
Muitakin selityksiä on esitetty. Hyvinkin mielikuvituksellisesta kertoo Lauri Kettunen 1950-luvulla julkaisemassaan laajassa Viron paikannimien taustaa käsittelevässä saksankielisessä teoksessa. Tämän selityksen mukaan nimeen sisältyisi virolaisten muinaisen jumaluuden nimi Taara: lähtökohtana olisi jokin sentapainen asu kuin ”Taaran pata” tai ”Taaran pato”. Taara-jumala nimen lähtökohtana on muuten päässyt yhtenä selitysvaihtoehtona jopa laajaan Adrian Roomin laatimaan englanninkieliseen paikannimien etymologiseen sanakirjaan Placenames of the World (1997).
Maantieteilijä Kerkko Hakulinen taas mainitsee tuoreessa kirjassaan Paikannimet (2006) selityksen, jonka mukaan taustalla olisi kyllä tarvas-sanan yhteydessä mainittu alkuhärän nimitys, mutta nimi olisikin ehkä lähtöisin latvian kielestä. Tarton on latviankielinen nimi näet on Tērbata, jonka ”arvellaan koostuvan sanoista tēr ’alkuhärkä’ ja bata ’paikka, seutu’”.
Kolmas, aivan erilähtöinen Tartosta käytetty nimi on kaupungin virallisenakin nimenä viimeksi 1893–1918 ollut venäjän Jurjev. Tämän nimen tausta on kiistaton: Kiovan suuriruhtinas Jaroslav I Viisas (kastenimeltään Juri) valloitti joukkoineen Toomemäellä sijainneen muinaislinnan vuonna 1030, ja Jurjev siis perustuu tämän suuriruhtinaan nimeen.