Uusimmat artikkelit


Mikko Savikko

Ananaksesta asbestiin

Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…

subject Lue
Järvi Lipasti

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subject

Katariina Suurpalo

Hiljaisuuden vangit

Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…
subject

Karl Pajusalu

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subject

Kaikki artikkelit

Petteri Aarnos

Viksu peli

Virolaisesta Viks-polkupyörästä on tullut muutamassa vuodessa maailmanlaajuisesti tunnettu design-ikoni. Suomalainen matkailija on todennäköisimmin törmännyt erikoiseen luomukseen Telliskivessä pyöräkaupan…
subject Lue suomeksi  

Merja Aho

Viron lastenkirjallisuuden keskus

Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subject Lue suomeksi  

Mai Beilmann ja Anu Realo

Luottamaan oppiessa

Yleinen luottamus eli ihmisten valmius luottaa muihin (myös vieraisiin) ihmisiin ilman ajatusta välittömästä vastapalveluksesta on kuin liima, joka pitää yhteiskuntaa koossa ja siten myös edesauttaa ihmisten…
subject Lue suomeksi  

Eero Epner

Konrad Mägi

Onni ei ole meitä varten, köyhän maan poikia varten. Meille taide on ainoa tie pelastukseen, koska sillä hetkellä, kun sielu on täynnä ikuista kärsimystä, taide avaa meille sen, mitä elämä ei kykene antamaan.…
subject Lue suomeksi  

Hellar Grabbi

Suuri maanpako

Lähtö maanpakoon neuvostovallan alta merkitsi useille virolaisille hengenvaarallista ja monesti myös hengen vaatinutta matkaa yli pimeän ja myrskyävän Itämeren pienissä kalastajaveneissä. Kalustoon ja…
subject Lue suomeksi  

Riho Grünthal

Kielikuoleman jälkeen

Globaalein kieliuutinen on, että lukuisia maailman kieliä uhkaa lopullinen sammuminen lähitulevaisuudessa. Suomalais-ugrilaisessa kielikunnassamme näkymät ovat yhtä synkät. Kielten käyttöympäristö kaventuu.…
subject Lue suomeksi  

Riho Grünthal

Suuri vai pieni viron kieli?

Virossa ja Suomessa toistetaan usein väite, että Viro ja Suomi ovat pieniä maita ja viro ja suomi pieniä kieliä. Ne tuntuvat pieneltä siksi, että jotkut toiset kielet ovat mediassa ja matkaillessamme suuria…
subject Lue suomeksi  

Juhan Hellerma

Vapauden muodot

Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subject Lue suomeksi  

Mati Hint

Kaksi taktiikkaa itsenäistyä

Viron kirjoitetun lähihistorian metamorfoosit ovat ennalta arvaamattomia. Tapahtumat ja henkilöt voivat kadota historiankirjoituksesta tai niitä muistetaan väheksyen, sitten voi väheksyntää seurata jälleen…
subject Lue suomeksi  

Heikki Hurtta

Tallinnan, tarton ja võrun kieltä: viron murteet

Sekä suomeksi että viroksi puhutaan kielen murteista. Suomen murre ja viron murre eivät kuitenkaan merkitse ihan samaa; jossakin mielessä nekin siis ovat suomen ja viron ns. riskisanoja. Virossa suomen…
subject Lue suomeksi  

Heikki Hurtta

Tartu, Dorpat ja Jurjev

Tällä palstalla on jo ollut juttua Tarton nimen suomalaisasusta ja sen taivutuksesta. Mutta entä viron Tartu-nimen tausta? Entä mistä tulee kaupungin nimen saksassa ja ruotsissa käytettävä asu…
subject Lue suomeksi  

Annika Hussar

Nimipäiväkalenterit

Virossa juhlitaan näyttävästi syntymäpäiviä, mutta nimipäiväperinteet eivät ole koskaan olleet erityisen eläviä. Syynä on ilmeisesti virolaisten luterilainen tausta, josta johtuen pyhimykset eivät ole…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Heidi Iivari

Aina töissä

Sähkömieheltä tulee tekstiviestivastaus yhdeltä perjantaiyönä. Kodinkonekorjaaja asentaa pesukonetta kylpyhuoneessani lauantai-iltana. Käännöksen tilannut museotyöntekijä odottaa messenger-vastaustani…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Heidi Iivari

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…
subject Lue suomeksi  

Heidi Iivari

Ensimmäinen meriseikkailuni

Purjeveneen nimi on Olõ-iq Kipõt. Se on võrua ja tarkoittaa ”ei ole kiirettä”. Veneen omistajat joutuvat alinomaa selittämään jopa virolaisille outoa ja vaikeasti lausuttavaa nimeä. Siitä on kuulemma vain…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Heidi Iivari

Hei, anteeksi ja näkemiin

Joulusesongin alkaessa keskusteltiin sekä Suomessa että Virossa Ilta-Sanomien lukijakyselystä, jonka mukaan suomalaiset eivät ole tyytyväisiä virolaiseen palvelukulttuuriin. Virolaisia kuvailtiin muun…
subject Lue suomeksi  

Heidi Iivari

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject Lue suomeksi  

Heidi Iivari

Jiri Tintera – kutistuvien kaupunkien peloton pelastaja

Valgan kaupunginarkkitehdillä Jiri Tinteralla on missio: pitää valgalaiset Valgassa. Tehtävä on muuttotappioisessa Valgassa haasteellinen, mutta niin on yksi Tinteran resepteistäkin yllättävä: puretaan…
subject Lue suomeksi  

Heidi Iivari

”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject Lue suomeksi  

Heidi Iivari

Puolesta ja vastaan

Kyllä kiehuu ja kihisee! Virosta on tullut mielenosoitusten ja tulisten väittelyiden maa. Se näkyy ja kuuluu valta- ja sosiaalisessa mediassa, kaduilla ja kampanjoissa. Parin viime vuoden aikana on osoitettu…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Heidi Iivari

Valga / Valka

On helmikuu 1999. Viron kielen tunti Tarton yliopistossa on juuri alkamassa, kun satun istumaan Iritan viereen. Pian selviää, että Irita on kotoisin sekä Valgasta että Valkasta: Valgassa hän on syntynyt…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Heidi Iivari

Võta või jäta – rohkeaa realismia vanhemmuudesta

Minulla oli vahvoja mielikuvia Liina Triškina-Vanhatalon käsikirjoittamasta ja ohjaamasta elokuvasta Võta või jäta (Ota tai jätä) jo ennen kuin astuin elokuvateatteriin Tartossa. Mielessäni oli lehdistä…
subject Lue suomeksi  

Kai Aareleid: ”Historia on tarinoiden taustakangasta”

Kirjailija Kai Aareleid kertoo vastikään suomeksi ilmestyneestä romaanistaan Korttitalo sekä matkoista juurilleen ja salaisiin elämiin.
subject Lue suomeksi  

Maiu Juurik

Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi

Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?
subject Lue suomeksi  

Maiu Juurik

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Anneli Kährik, Tiit Tammaru

Virolaiset Suomessa

Viron Euroopan unioniin liittymisen jälkeen sysäyksen saanut ja sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut maastamuutto Virosta Suomeen alkaa vaihtua Viron kannalta positiiviseen muuttosaldoon. Syynä on sekä…
subject Lue suomeksi  

Annekatrin Kaivapalu

Miten virolaiset ja suomalaiset ymmärtävät toistensa kieltä

Viron ja suomen kielisukulaisuuden ja siitä johtuvan samankaltaisuuden vuoksi on paljon pohdittu, missä määrin viro on suomalaiselle ja suomi virolaiselle ymmärrettävissä ilman sukulaiskielen opiskelua…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Kadri Kaljurand

Tõde ja õigus on todennäköisesti paras Virossa koskaan tehty elokuva

Tõde ja õigus perustuu yhteen virolaisen kirjallisuuden perusteoksista, A. H. Tammsaaren samannimisen romaanisarjan ensimmäiseen osaan. Kovasti odotettu, kaksi tuntia 45 minuuttia kestävä suurelokuva sai…
subject Lue suomeksi  

Jenni Kavén

Meelis Muhu

Elon toimitus tavoitti ohjaaja Meelis Muhun (s. 1972) Tallinnasta kesken Tallinn Black Nights Film Festival -elokuvafestivaalin kiireiden. Tänä vuonna Muhun omia elokuvia ei ollut festivaalin ohjelmistossa,…
subject Lue suomeksi  

Valve-Liivi Kingisepp

Kun Õ tuli viron kirjakieleen

Pian 500 vuotta täyttävän kirjoitetun viron kielen historian kiintoisiin käänteisiin kuuluu se, että tiedämme tarkalleen, kuka, miten ja milloin täydensi käytössä ollutta latinalaista kirjaimistoa uudella…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Helja Kirber

Suomiko helppoa virolaiselle?

Eräs pari päivää Suomessa ollut virolainen kysyi kerran, mikä on se sana, jota suomalaiset toistavat: ”tos, tos, tos…”. Tietenkin se on kiitos, josta omituisen intonaation takia kuului virolaiseen korvaan…
subject Lue suomeksi  

Kersti Koll

Adamson-Eric – Viron monipuolisin modernisti

Viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Viroa, ja tänä vuonna tulee kuluneeksi saman verran Viron taidemuseon perustamisesta. Adamson-Ericin museo juhlii 100-vuotiasta Viron taidemuseota näyttelyvaihdolla…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Rain Kooli

Valtaistuinpeliä virolaisittain

Viro on Suomea edellä paitsi talouskasvussa myös parlamenttivaalien ajankohdassa. Etelänaapurissa vaalit on nimittäin pidetty jo 3. maaliskuuta. Tulos oli jossakin määrin yllätys, vaikka se osin noudattikin…
subject Lue suomeksi  

Rain Kooli

Viro vaalien alla

Virossa pidetään Suomen tavoin vuonna 2019 kahdet vaalit. Maaliskuun alun parlamenttivaalit saavat seuraa toukokuisista EU-vaaleista. Varsinkin parlamenttivaalien ennakkoasetelma on etelänaapurissa toisaalta…
subject Lue suomeksi  

Rain Kooli

Viron eläkejärjestelmä murroksessa

Viron uusi hallitus aikoo Isänmaa-puolueen aloitteesta mullistaa Viron eläkejärjestelmän. Monelle virolaiselle saattavat sen myötä koittaa onnen päivät, mutta asiantuntijoiden mukaan kyseessä on hetken…
subject Lue suomeksi  

Liisi Kööts-Ausmees

Virolaisten ja suomalaisten onnesta ja murheesta

Virolaiset ja suomalaiset eivät ole ulkoisesti kovin tunteellisia kansoja. Suomalais-ugrilaisissa kielissä onni tarkoittaa suuren ilon lisäksi tuuria ja kohtalon suopeutta eli siis jotain, mikä ei ole…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Arja Korhonen

Antti Häkli: Tallinna on minulle kohtalopaikka

Kirjailija Tõnu Õnnepalu on sanonut, että on olemassa paikkoja ja kohtalopaikkoja. Paikkoja on paljon ja kohtalopaikkoja vain muutama. Tallinna on minulle se kohtalopaikka”, sanoo kaupungissa vuodesta…
subject Lue suomeksi  

Arja Korhonen

Käärikun kätevä emäntä

On loppukesä, ja tavoitan Anu Raudin puhelimeen kotipihaltaan. Hän on kiireinen ja hieman voipunut näyttelyn jälkilaineista, kävijöistä ja opiskelijoista, joita talossa on parhaillaankin perinnekurssilla.…
subject Lue suomeksi  

Irina Külmoja

Peipsimaan vanhauskoiset

Peipsijärven rantaa myöten matkatessa silmien eteen avautuu eräällä hetkellä varsin epätavallinen näkymä: peltotilkkujen ja metsiköiden lomassa harvakseltaan seisovien maalaistalojen sijaan vastassa onkin…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Mariliis Kuukuma

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Mariliis Kuukuma

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Eve Kyntäjä

OECD-raportti maahanmuuttajien kotoutumisesta Suomeen

Tuore OECD:n raportti Working Together: The Skills and labour market integration of immigrants and their children in Finland tarkastelee Suomen kotouttamispolitiikkaa maahanmuuttajien työllistymisen…
subject Lue suomeksi  

Kaisu Lahikainen

Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subject Lue suomeksi  

Riho Laurisaar

Pastacas – irrallisten tavujen taiteilija

Ramo Teder eli taiteilijanimeltään Pastacas on parinkymmenen vuoden ajan kerännyt kriitikoilta tunnustusta omaleimaisella elektronisella musiikillaan, mutta suurempi yleisö tuntee hänet todennäköisemmin…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Riho Laurisaar

Psykiatri Alo Jüriloo: Vankila ei ole oikea paikka vakavasti mielisairaalle rikolliselle

Alo Jüriloo on Suomessa asuessaan työskennellyt psykiatrian alalla jo 27 vuotta, näistä viimeiset 15 vuotta vankien mielenterveyden parissa. Vuosien mittaan karttuneet kokemukset ovat tuoneet varmuutta…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Riho Laurisaar

Vaalitarvehierarkiaa

Virolaiset ja suomalaiset poliitikot puhuvat harvoin samoista asioista samaan aikaan. Ennen viime vaaleja murhelista oli kuitenkin kummassakin maassa yhteinen: huolta herättivät – yllätys yllätys – taloustilanne…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti, Tapio Mäkeläinen

Ere Naat – mantereelta Hiidenmaalle

Kärdlan kahvilapäivä, Hyvän Energian Festivaali, Kärdla PÖFF -elokuvafestivaali, Erkki-Sven Tüürin 50-vuotisjuhlatapahtuma EST 50, kesäteatteri Tahkunan majakalla – kaikkien näiden tapahtumien takana on…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti

Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti

Kyllä ja küll

Viron sanalla küll ja suomen sanalla kyllä on yhteinen alkuperä (vrt. ee küllalt ja sm kyllin, ee küllus ja sm kyllyys), joka on alkujaan ilmaissut jonkin suurta määrää. Molemmissa kielissä näitä partikkeleita…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti

Ollako vai eikö olla? Jäädäkö vai eikö jäädä?

Syyskuun lopussa julkaistiin Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteinen tutkimus Ollako vai eikö olla? Tutkimus viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen. Julkaisua seurasivat mediassa otsikot…
subject Lue suomeksi  

Järvi Lipasti

Sina ja teie

”Tiedäksä missä täällä on kahvit?” kysyi eräs mies minulta muutama vuosi sitten suomalaisessa ruokakaupassa. En pystynyt muistamaan, missä kahvihyllyt olivat, sillä mietin kuumeisesti, missä olimme tavanneet.…
subject Lue suomeksi  

Anniina Ljokkoi

Seltsimees laps

Elokuva sai ensi-iltansa 23. maaliskuuta ja pysyi sen jälkeen monta viikkoa Viron katsotuimpana elokuvana. Juhlavuoteen ajoitettu elokuva hyppää virolaisten vaikeimpiin vuosiin 1950-luvulle ja kertoo palan…
subject Lue suomeksi  

Tapio Mäkeläinen

Emajõgi

Emajõgi, Emajoki eli ”Äitijoki” (tai ”Emojoki”) on Viron suurimpia ja tunnetuimpia jokia. Sen pituus on 101 km ja vesistön suuruus, Võrtsjärv mukaanlukien, 9 960 km2. Joki alkaa Viron toiseksi…
subject Lue suomeksi  

Tapio Mäkeläinen

Kadriorgin puisto

Kadriorgin puisto täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Puiston virallinen syntymäpäivä on 22.7.2018, mutta juhlinta alkoi jo viime syyskuussa ja jatkuu pitkin koko tätä vuotta, tosin tärkeimmät tapahtumat keskittyvät…
subject Lue suomeksi  

Tapio Mäkeläinen

Ülemisten järvi

Suomihan on kymmenien tuhansien järvien maa, mutta Virossakin on noin 1200 järveä ja tekojärveä, joiden pinta-ala on vähintäänkin yksi hehtaari. Esiteltäväksi valitsin Ülemisten järven Tallinnasta läheltä…
subject Lue suomeksi  

Tapio Mäkeläinen

Viinistun taidemuseo

KUMU Kadriorgissa ja Lennusadam Kalamajassa sekä nyt viimeisimpänä Viron uusi kansallismuseo ERM Tartossa – kaikki Viron viime vuosien suurimpia yleisömagneetteja – myös meille suomalaisille – ja ne kaikki…
subject Lue suomeksi  

Teemu Mäki

Kolmen virolaisen taiteilijan näyttely Helsingin Taidehallissa

Helsingin Taidehallissa on vuodenvaihteessa kolmen virolaistaiteilijan näyttely. Kävin Tallinnassa tapaamassa heitä ja katsomassa heidän teoksiaan etukäteen.
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Andreas McKeough

Sanan voima

Viron kielen oppiminen on suomen puhujalle mielestäni suhteellisen helppoa, jos motivaatiota ja sinnikkyyttä oppimiseen riittää. Oppimisprosessia tietenkin helpottaa maahan asettuminen, sillä tällöin kuulee…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Toomas Muru

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject Lue suomeksi  

Timo Nuoranen

Hätäruoasta trendiruoaksi

Virolaisen kansanperinteen mukaan 24. elokuuta eli ”Pärtlin päivänä” kylvää jumala sieniä. Nuo ns. taivaan sienet ovat parhaita mahdollisia sieniä. Ennen Pärtlin päivää saadut sienet ovat huonompia, sillä…
subject Lue suomeksi  

Timo Nuoranen

Henkien aikaan

Virossa vietetään 2. marraskuuta kuolleiden muistopäivää eli ns. henkien päivää. Luonto ja kasvit ovat pääosin kuihtuneet, pimeys valtaa maisemaa ja ympärillä on vähemmän silmälle tai korvalle kauniita…
subject Lue suomeksi  

Timo Nuoranen

Viron putoukset hurmaavat matkaajan

Vesiputoukset kuuluvat olennaisena osana Viron luontoon ja kulttuurihistoriaan. Suurin osa noin viidestäkymmenestä putouksesta sijaitsee pääasiassa maan keskeisillä seuduilla sekä helppokulkuisessa…
subject Lue suomeksi  

Helena Nurmikari

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject Lue suomeksi  

Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…
subject Lue suomeksi  

Hannu Oittinen

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…
subject Lue suomeksi  

Sirje Olesk

Aino Kallas – Viron saarten kirjailija

”Suomen kirjallisuudessa Aino Kallas oli monessa mielessä erikoislaatuinen ilmiö. Hänen tuotantonsa poikkeaa lähes joka suhteessa, myös aihepiiriltään, oman aikakautensa suomalaisen kirjallisuuden valtateiltä.…
subject Lue suomeksi  

Sirje Olesk

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…
subject Lue suomeksi  

Sirpa Pääkkönen

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject Lue suomeksi  

Karl Pajusalu

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Karl Pajusalu

Viron kielikirjosta ja Valgan kielestä

Suuremmista naapurimaista tulleet vieraat tapaavat usein ihmetellä, miten Virossa matkatessa niin maastonmuodot, pihamaiden ilme, ihmisten tavat kuin myös heidän puhumansa murre saattavat vaihtua muutaman…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Renate Pajusalu

Kohteliaisuus virolaisessa kulttuurissa: sina ja teie

Kohteliaisuuden ilmaisemisen mahdollisuutta pidetään maailman kielissä universaalina ilmiönä: kaikissa kielissä on keinoja, jotka valikoidaan sen mukaisesti, kenen kanssa ja millaisessa tilanteessa kulloinkin…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Matti Punttila

Viro vai Eesti?

Onko eteläisen naapurimaamme oikea nimi Viro vai Eesti ja puhutaanko siellä viroa vai eestiä?
subject Lue suomeksi  

Heikki Rausmaa

150 vuotta laulujuhlia

Tulevana kesänä järjestetään Virossa tavallista juhlallisemmat valtakunnalliset laulujuhlat, sillä ensimmäisistä laulujuhlista on kulunut 150 vuotta. Tapahtuman kunniaksi pieni katsaus laulujuhlien historiaan…
subject Lue suomeksi  

Heikki Rausmaa

Apua yli Suomenlahden

Suomalalais-virolaisella yhteistyöllä on pitkät juuret. Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi suurempana maana on ollut antavana osapuolena ja Viro saajana. Näin useimmiten on ollutkin, mutta…
subject Lue suomeksi  

Heikki Rausmaa

Barclay de Tolly, Valgamaa ja Suomi

Monen suomalaisen silmään on osunut Tarton keskustassa kenraalikomentajamarsalkka Michael Andreas Barclay de Tollyn (1761–1818) muistomerkki, joka pystytettiin 1800-luvun puolivälissä. Harvempi suomalainen…
subject Lue suomeksi  

Heikki Rausmaa

Taistelu Valgasta Pajun kartanossa

Tänä syksynä Martin markkinoiden teema-alueena on Valga ja Valgamaa. Tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 100 vuotta Valgamaalla käydystä Pajun taistelusta, jossa suomalaiset vapaaehtoiset kärsivät suurimmat…
subject Lue suomeksi  

Heikki Rausmaa

Viron valtionpäämiehet

Viron tasavallan presidentiksi valittiin monivaiheisen valintaprosessin tuloksena 3. lokakuuta 2016 biologi Kersti Kaljulaid. Viron valtionpäänä on toiminut pääministereitä, riigivanemia, valtionhoitaja…
subject Lue suomeksi  

Hannu Remes

Estofiili Eino Leino

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 140 vuotta Eino Leinon syntymästä. Hän syntyi Paltamon Hövelössä 6. heinäkuuta 1878. Leino oli Viron ystävä ja huomattava suomalais-virolaisten kulttuuriyhteyksien rakentaja.…
subject Lue suomeksi  

Hannu Remes

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…
subject Lue suomeksi  

Hannu Remes

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…
subject Lue suomeksi  

Kari Sallamaa

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…
subject Lue suomeksi  

Juhani Salokannel

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto

Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…
subject Lue suomeksi  

Juhani Salokannel

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject Lue suomeksi  

Hanna Samola

P. I. Filimonov

P. I. Filimonov on virolainen prosaisti, lyyrikko ja näytelmäkirjailija, joka kirjoittaa teoksensa venäjäksi. Häneltä on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa ja yksi romaani. Tuotantoa on luettavissa myös internetissä,…
subject Lue suomeksi  

Hanna Samola

Urmas Vadi

Kirjailijajutut alkavat usein kuvauksella haastateltavan lapsuudesta. Nuori sanataiteilija on kirjoittanut vihkot täyteen tarinoita, voittanut koulun kirjoituskilpailuissa ja ollut varma tulevasta kirjailijanurastaan.…
subject Lue suomeksi  

Hanna Samola

Viron värejä Helsingissä

Helsingin Taidehallissa avattiin 15.10.2010 näyttely Viron värit, joka esittelee virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan yksityiskokoelmasta. Varsin suuren osan Viron taiteen historiasta kattava kokoelma…
subject Lue suomeksi  

Anneli Saro

Viron paradoksit ja teatterin paradoksit

Viime vuosina on Virossa tullut selvästi esiin ristiriita erinomaisen ulkonäön ja sisäisen tyytymättömyyden välillä. Tämä koskee myös virolaista teatteria.
subject Lue suomeksi  

Mikko Savikko

Ananaksesta asbestiin

Silloin, kun suomalaisia ravintoloita johdettiin pääasiallisesti ruotsiksi, ei ilmestynyt paljoakaan suomenkielisiä keittokirjoja. Kokit ja keittiömestarit käyttivät muun muassa Cajsa Wargin keittokirjaa.…
subject Lue suomeksi  

Mikko Savikko

Parantavat kasvit – syömällä terveeksi?

Täällä pohjantähden alla -romaanin Koskelan Jussille riitti ruuaksi ruisleipä, ja siitä saadulla voimalla hän raivasi peltojaan. Energian lisäksi kasvisruoalla voi olla myös parantavia vaikutuksia.
subject Lue suomeksi  

Mikko Savikko

Säilyvää ruokaa matkamuistoksi

Virolaisten ja suomalaisten arkiruokailu poikkeaa hieman toisistaan. Maksalaatikkoa ei tunneta Virossa ja harva suomalainen tekee pakastepelmeneistä itselleen lounaskeittoa.
subject Lue suomeksi  

Mikko Savikko

Syyssato säilöön

Elon numerossa 2/2019 kerroin virolaisista purkkikeitoista. Nyt niitä purkkeja tarvitaan, ja ellei keittoja ei ole syöty, niin kaupoissa on syyskesän koittaessa myynnissä sekä purkkeja että kansia.
subject Lue suomeksi  

Mikko Savikko

Trendikäs ja perinteinen sika

Virolaiseen ruokapöytään kuuluu sianliha muodossa jos toisessakin.
subject Lue suomeksi  

Markku Sippola

Talouksien ja työmarkkinoiden tango

Mistä puhutaan, kun puhutaan Suomen ja Viron työmarkkinoiden eroista? Palkoista puhuttaessa vuosina 2007–2012 maiden mediaanipalkoissa oli noin viisinkertainen ero. Vuonna 2013 reilun sadan euron hyppäys…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Hiljaisuuden vangit

Elokuvaohjaaja Martti Helden toinen täyspitkä elokuva Skandinaavia vaikus on erittäin kaunis ja liikuttava teos. Se kertoo monimutkaisista perhesuhteista ja menneisyyden traumojen ja syyllisyyden mykistävästä…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Ihmisyyden ja elämän inspiroimana

Mitä tapahtuu, kun ihminen joutuu viimeiselle rajalle, tilanteeseen, josta ei ole enää pääsyä ulos? Kun ihminen on väkisin koskettu niin loppuun, ettei hellyyden ja läheisyydenkaipuu enää herää? Kun luottamus…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Join the liveliest startup community in Europe

Kun puhutaan teknologiasta, Virosta tosiaan löytyy paljon menestystarinoita. Kansalaispalvelut kokoaa digitaalisesti yhteen Suomeenkin tuotu X-road eli palveluväylä. Allekirjoitukset, veroilmoitukset ja…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Mitä tapahtuu ketjun lopussa?

Elokuva Keti lõpp, suomeksi ketjun loppu, kertoo Tallinnassa sijaitsevan Kett-nimisen pikaruokaravintolan viimeisestä päivästä. Ravintolan ainoa työntekijä (Maiken Schmidt) ei tosin tiedä sitä vielä aamulla.…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Päevad, mis ajasid segadusse

1990-luvun puolivälissä elettiin Virossa hämmentäviä aikoja, kaikki oli auki ja samalla maaseudun nuoret kokivat näköalattomuutta. Triin Ruumetin debyyttielokuva Päevad, mis ajasid segadusse kertoo toivosta…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Suomenvirolaisten sekakuoro Siller täyttää 10 vuotta

Martin markkinoiden vakioesiintyjä on jo vuosia ollut tänä vuonna kymmenen vuotta täyttävä suomenvirolaisten sekakuoro Siller. Kuoro on kasvanut muutaman laulajan ryhmästä laulutaiteeseen vakavasti suhtautuvaksi…
subject Lue suomeksi  

Katariina Suurpalo

Valokuvaaja Ove Maidla

Vuonna 2019 Elon kansikuvat ovat tarttolaisen Ove Maidlan kuvaamia. Maidlan kuvat eivät kuitenkaan ole ihan tavallisia kuvia, hän ei erityisesti pidä printatusta kuvasta. Maidla käyttää harvinaista…
subject Lue suomeksi  

Ene-Margit Tiit

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.
subject Lue suomeksi  

Ilmar Tomusk

Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi

Viro sai maan virallisen kielen aseman sata vuotta sitten. Viron kielen matka ensimmäisistä satunnaisista kirjoituksista maan viralliseksi kieleksi kesti noin 700 vuotta. Prosessi oli hidas, mutta se…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Jaana Vasama

Alussa oli Tibu

Tibu-jakkara on huonekalu, joka vangitsee ohikulkijan katseen. Työhuoneeni nurkassa oleva Maria Rästan suunnittelema Tibu-jakkara on saanut viikottain osakseen ihailua ja kommentteja kaikki ne seitsemän…
subject Lue suomeksi  

Jaana Vasama

Klassikko jo syntyessään

Kolmikymppiset nuoret miehet Joonas Torim ja Marko Ala ovat viettäneet puolet elämästään yhdessä. Miehiä yhdisti jo nuorena kiinnostus designia kohtaan, joten oli varsin luonnollista, että molempien opintie…
subject Lue suomeksi  

Jaana Vasama

Kun intohimona on puu

Raul Abner suunnitteli ja valmisti ensimmäiset huonekalut omaan kotiinsa. Suunnittelu ja toteutus lähtivät omista tarpeista. Muotoilun lähtökohdat ovat pysyneet 40 vuotta samoina, edelleen uusi tuote syntyy…
subject Lue suomeksi  

Jaana Vasama

Maailmaa voi muuttaa laukku kerrallaan

Laukku kuin taideteos, jossa jokainen pienikin yksityiskohta on loppuun asti mietitty. Materiaalina kasviparkittu nahka ja suunnittelijana Stella Soomlais, nimensä mukaisesti tähti virolaisten suunnittelijoiden…
subject Lue suomeksi  

Jaana Vasama

Muotiguru Tiina Talumees

Muotisuunnittelija, jolta tilataan 27 iltapukua Viron presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle ei ole ihan kuka tahansa suunnittelija. Tilauksien määrä kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta maassa,…
subject Lue suomeksi  

Georgi Viies

Minun esineeni Suomesta

Vuonna 1995 työskentelin Kaubamajan hallintopäällikkönä ja minun piti valita itselleni työpuhelin. Kaikilla tärkeillä henkilöillä oli noihin aikoihin NMT-puhelin. Juuri tuolloin tulivat kuitenkin Virossa…
subject Lue suomeksi   subject Loe eesti keeles

Mikko Virta

Huoli Viron metsistä

Metsien kohtalo on tällä hetkellä kuuma aihe Virossa. Metsien puolesta on sävelletty musiikkia, kirjoitettu kirjoja ja jopa noustu barrikadeille. Tarton yliopiston tutkija Asko Lõhmus pitää metsäkeskustelun…
subject Lue suomeksi