Kävelen Tarton Soppakaupunginosassa (viroksi Supilinn). Onpa hienot vuosisadan vanhat pitsihuvilan pokat vain vähän lahot. No vieressä hohtavat juuri vaihdetut muoviset PVC-raamit. Tuossa on latteanpunainen palo-ovi ja vieressä iloisenhörhö barokki-kaunotar. Virolaisten luova ote rakentamiseen tuottaa muutakin kuin homeitiöitä.
Puutalojen välisellä parkkipaikalla variaatiota on paljon vähemmän ainakin moottoritilavuuksilla mitattuna. Siellä bemarien ja audien vieressä kyyhöttää muutama lexusmersu. Suomalainen magala (suomeksi nukkumalähiö) on täältä etelästä katsottuna hyvin tasapaksu. Betoniseinät ovat yhtäläiseksi sävytetyt, ikkunakoot normitetut ja energiatehokkaiksi tiivistetyt. Mutta suomalaiselta parkkipaikalta vaihteluväliä löytyy ainakin vuosimalleissa ja moottoritilavuuksissa. Lähiön upouuden nissanin ja vanhan volkkarin vierestä voi löytää ihka oikean ladan.
Sanotaan, että Virossa autot ovat suurempia ja uudempia kuin Suomessa, mutta suomalaisten volkkarien tekninen kunto voi olla parempi, kun sukukalleutta on pitänyt rassata ahkerasti vuodesta toiseen. Autoista ja ikkunoista kansat ja maat tunnetaan!
Virolla on mennyt taloudellisesti oikein hyvin. Viron liittyessä unioniin vuonna 2004 kansantuote oli 55 prosenttia Euroopan unionin keskitasosta. Vuodeksi 2014 Viron bruttokansantuote kohosi 76 prosenttiin. Suomen kehitys on ollut vaatimattomampaa, vuonna 2004 kansantuote oli 117 prosenttia EU:n keskitasosta ja toissa vuonna 110 prosenttia.
Viron taloudelliselle kukoistukselle on monia syitä. Kaikki me laihduttajat tiedämme, että mitä huonompi kunto sitä nopeampaa edistystä alussa. Myös virolaisten omalla halulla saavuttaa eurooppalainen elintaso on ollut suuri merkitys, samalla kun julkinen talous on pidetty tiukassa otteessa. EU-maista Virolla on koko ajan ollut vähiten velkaa, tälläkin hetkellä alle 10 prosenttia, Suomella 60 prosenttia. Viime vuonna EU:n keskiarvo oli 87 prosenttia.
Viro sai vuosina 2004–2013 aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahoja yhteensä yli neljä miljardia euroa. Näillä rakennerahoilla on rakennettu paljon infrastruktuuria, muun muassa Tallinnan ja Tarton välinen kiertotie Mäon kylän kohdalle. Yhdeksän ensimmäisen vuoden tukirahat vastaavat noin puolta Viron yhden vuoden budjetin tuloista. Tälle vuodelle tuloja on budjetoitu 8 miljardia, Suomessa melkein 50 miljardia. Suomikin saa tukia unionilta, mutta maksaa jäsenmaksuina enemmän kuin saa. Viro on ollut vuosien mittaan selvästi nettosaaja.
Onko Viro hankkinut Euroopasta muutakin kuin elintasoa? Missä ovat eurooppalaiset arvot, kysyi terveys- ja työministeri Jevgeni Ossinovski Postimees-lehdessä 27.1. Arvoja mitattaessa Viro on kovin homofobinen (47 % virolaisista ei halua naapuriksi homoja) ja pakolaisvihamielinen (38 % virolaisista ei halua pakolaisia naapuriksi). Eurostatin mukaan naisten ja miesten palkkaero on Virossa unionin suurimpia.
Palkkaeroa ruvettiin viranomaistoimin poistamaan Suomessa 1960-luvulla. Vuonna 1962 hyväksyttiin periaate samapalkkaisuudesta. Tavoite on tosin vieläkin saavuttamatta. Mutta mitä suomalainen olisi vastannut vuonna 1962, jos olisi kysytty haluaisiko naapurikseen homoseksuaalin, tämä kun oli tautiluokiteltu vielä vuoteen 1981 asti?
Vuonna 2006 ilmestyneessä Viron kielenhuollon raamatussa (Õigekeelsussõnaraamat) oli vielä maininta, että sana neeger ei ole halventava ilmaus. Vuoden 2013 redaktiossa neekeri-huomautus poistettiin. Ikkunat on auki Eurooppaan molemmissa maissa, ja autot kulkevat omaan tahtiin.