Karl Joonas Alamaa on 23-vuotias uuden ajan muotisuunnittelija, joka on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt saavuttaa urallaan jo tärkeitä merkkipaaluja. Alamaa etsii muodin keinoin vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Vaatteet ovat keskeisessä roolissa siinä, keitä me olemme ja keitä me haluamme olla”, toteaa Alamaa. Nuorta suunnittelijaa kiehtoo sukupuolen, muodin ja kehon välinen suhde, ihmisenä oleminen ja sen ilmentäminen pukeutumisen keinoin. Muotiala on suuren muutoksen mylleryksessä juuri nyt, koska muotiala on pitänyt yllä tähän asti ympäristöä kuormittavaa kulutustapaa. Nuoret muotisuunittelijat ja kuluttajat alkavat hiljalleen herätä siihen, että ympäristömme ei yksinkertaisesti kestä vallalla olevaa pikamuodin massatuotantoa. Tulevaisuuden muoti ei enää perustu uusien vaatteiden valmistamiselle, vaan kestävän pukeutumisen mallille. Naisten ja miesten pukeutumisen tilalle tulee yhä enemmän unisex-muotia ja sukupuolittuneen pukeutumisen rajat hälvenevät. Alamaa toteaa, että pukeutuminen on aina kuva yhteiskunnasta ja se on kiinni sosiaalisessa konteksissaan. ”Muutokset tapahtuvat hitaasti. Pukeutumiseen liittyy paljon kulttuurisidonnaisia arvoja ja arvojen muuttuminen vie aikaa. Naiset alkoivat käyttää 1960-luvulla housuja ja vasta nyt 2020-luvulla katukuvassa alkaa miehillä näkyä hameita”, havannoi Karl Joonas yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta.

Tiedustellessani Alamaalta lapsuuteen liittyviä vaatemuistoja, hän alkaa kertoa pyyhkeistä ja lakanoista. Vaatteiden sijaan muistoihin nousevat materiaalit. ”Minulla oli tapana katsoa aina vaatteen sisäpuolelle. Ulkonäköä tärkeämpää on se, miltä vaate tuntuu iholla”, sanoo suunnittelija. Alamaa oli toisella luokalla, kun opettaja tiedusteli oppilailta, mihin ammatteihin he haluavat valmistua. Karl Joonas kuunteli, miten luokkakaveri kertoi innokkaasti haluavansa muotisuunnittelijaksi ja siinä samassa hän huomasi ajattelevansa, että hänhän se tässä muotisuunnittelijaksi haluaa, vaikka asiaa ei julki tuonutkaan. Matka muotisuunnitelijaksi alkoi, kun hän 14-vuotiaana näki elokuvan muotimaailman legendasta Yves Saint-Laurentista. ”Elokuvan jälkeen syntyi pieni pallo, joka alkoi kasvaa ja vieriä eteenpäin. Tuo pallo vierii yhä edelleen”, kertoo Alamaa. Viron taideakatemiassa ja Antwerpenin kuninkaallisessa taiteiden akatemiassa Karl Joonas Alamaa on opiskellut muotisuunnittelua. Vaatteiden lisäksi häntä kiehtovat poikkitaiteelliset projektit.

Kadulla kulkiessaan Alamaa tarkasteli aikaisemmin ohikulkijoiden pukeutumista, mutta nykyisin katse kiinnittyy valittuihin materiaaleihin ja siihen, miten hyvin vaatteet on valmistettu. Kiinnostavaa on se, mitä ihmiset valitsevat päällensä ja miten he ilmaisevat vaatteiden avulla identiteettiään. ”Ei ole minun asiani, miten joku pukeutuu. Muotisuunnittelijan tehtävä ei ole määritellä, mikä on kaunista ja mikä ei”, pohtii Alamaa rooliaan muodin maailmassa. Tulevaisuudessa vaatteiden käyttötarkoitus nousee yhä tärkeämpään asemaan. Sen sijaan, että ostettaisiin trendikkäitä vaatteita, hankitaan vaatteita eri käyttötarkoituksia varten ja näin ollen vaatekaapista löytyy trendien sijaan monikäyttöisiä vaatteita, jotka kestävät aikaa. ”Muoti on paljon enemmän kuin se, mikä näyttää hyvältä. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on valtavan paljon, eikä kaikkea ole suinkaan vielä keksitty – juuri se tekee muodista niin kiinnostavaa”, mainitsee Alamaa.

Mania Grandiosa, maailman pisin catwalk Tallinnasta Pariisiin, toteutettiin viime heinäkuussa. Karl Joonas Alamaa oli idean isä yhdessä muotisuunnittelija Lisette Sivardin kanssa. Yhdeksän virolaista mallia käveli fuksianpunaisissa asuissaan 124 kilometrin matkan Tallinnan lentoasemalta Kadrinan kunnan alueella sijaitsevaan Pariisin kylään. Matkaan meni viisi päivää ja matkaa taitettiin läpi kylien ja kartanoiden. Kuluttamisen ja tarpeellisuuden filosofia on aivan keskeinen elementti Alamaan maailmassa. ”Muoti on läsnä kaikkialla meidän ympärillämme ja se koskettaa käytännössä jokaista ihmistä. Tästä huolimatta muodista kirjoitetaan usein hyvin pinnallisesti, lähinnä elämäntyyliin liittyvästä näkökulmasta unohtaen kriittisemmät suunnittelun ja taiteen äänenpainot”, sanoo Alamaa. Mania Grandiosan ympärille on syntymässä dokumenttielokuva sekä kirja. Tavoitteena on tehdä kirja muodista taiteenlajina antaen äänenpaino laadukkaalle muodin analyysille, jossa pohditaan myös muodin roolia osana pienen valtion identiteettikysymystä. Muodin avulla voidaan ilmentää yksilön tai yhteisön identiteettiä, tästä hyvänä esimerkkinä ovat urheiluseurojen yhdenmukaiset vaatteet ja asusteet.

Poikkitaiteellisuus on vahvasti läsnä Alamaan arjessa, mikä näkyy myös siinä, että esikuvien sijaan puhumme hänen kanssaan siitä, mistä inspiraatio syntyy. Suunnittelija seuraa innokkaasti nykytaidetta ja mainitsee taiteilija Jaanus Samman taiteen inspiroivan omaa työskentelyään. Nykytaiteen vaikutteita voi nähdä Alamaan useissa muotiaiheisissa multimediateoksissa, joita on esitetty myös Tallinnan muotiviikoilla.

Alamaa on rohkea muotimaailman uudistaja, jonka taidetta leimaa arvojen ja filosofian vahva läsnäolo. Nuori suunnittelija on monessa suhteessa edelläkävijä, joka kyseenalaistaa nykyiset kulutustapamme. Alamaan ajattelutavassa on paljon yhtäläisyyksiä sodanjälkeisen sukupolven elintapojen kanssa. Erona on vain se, että elinympäristömme on muuttunut vuosien saatossa puutteen keskeltä yltäkylläisyyden ja runsauden tavarataloksi. Ympäristön kantokyky ei kuitenkaan enää kestä nykyistä kulutustamme, jonka takia muodin merkitys on laajentunut. Muodissa ei ole enää kysymys vain kauniiden vaatteiden suunnittelusta tai tyylistä, vaan kuluttamisen sosiaalisesta vastuusta. Tekoäly ja teknologia auttavat tuottamaan yhä kestävämmin tulevaisuuden muotia. Pankaa Karl Joonas Alamaan nimi mieleen, sillä hänestä kuulemme vielä.