Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:
Saunan jälkeen olet nuori ja terve!
Suomalaisia ja virolaisia yhdistävät (savu)sauna ja saunakulttuuri – tämä fakta on yhtä kova kuin huolella valittu kiuaskivi. Virossa vuosi 2023 on julistettu saunavuodeksi. Viron ja Suomen vuosisataisesta…
subjectSaunan jälkeen olet…Saunast tulles oled terve ja noor!
Soomlasi ja eestlasi ühendab (suitsu)saun ja saunakultuur, see on kindel nagu hoolega valitud kivi saunakerises. Eestis on käesolev, 2023. aasta, kuulutatud sauna-aastaks, seepärast räägime täna saunast.…
subjectSaunast tulles oled…Henkien aika – muistojen ja muistelemisen aika
Henkien aika, hingede aeg, on muistokynttilöiden sytyttämisen ja esivanhemmista kerrottavien tarinoiden aikaa. Vuodenkierto on taas ehtinyt siihen vaiheeseen, että kesä on vääjäämättä ohitse. Tuimat syystuulet…
subjectHenkien aika – muistojen…Hingede aeg – mälestuste ja meenutuste aeg
Hingede aeg on mälestusküünalde süütamise ja esivanematest lugude jutustamise aeg. Aastaring on taas sealmaal, et suur suvi on selleks korraks läbi. Tugevad sügistuuled on roobitsenud puudelt värvikireva…
subjectHingede aeg – mälestuste…Vuodenvaihde takana, kevät vielä kaukana
Tammikuun 6. päivänä vietettävä loppiainen on Viron kaupungeissa nykyään joulun ja uudenvuoden ajan juhlallinen päättymispäivä. Eräissä puistoissa kansa kokoontuu loppiaisiltana katsomaan, kun joulukuusista…
subjectVuodenvaihde takana,…Aastavahetuspühad läbi, kevad veel kaugel…
Tänapäeval on kolmekuningapäevast, mis on 6. jaanuaril, kujunenud Eesti linnades jõulude-nääride pidulik ärasaatmispüha: jõulupuudest valmistatud skulptuurid süüdatakse mõnes pargis publiku kaasaelamisel…
subjectAastavahetuspühad…Keväästä syksyyn
Virossa on vähemmän virallisia juhlapyhiä kuin muissa Euroopan valtioissa, mutta olemassa olevista pyhistään osataan kyllä nauttia. Uudelleenitsenäistymisen myötä virolaisetkin saivat taas mahdollisuuden…
subjectKeväästä syksyynKevadest sügisesse
Kuigi Eestis on teiste Euroopa riikidega võrreldes kõige vähem riigipühi, oskab eestlane pühadest rõõmu tunda. Taasiseseisvudes sai ka eestlastel võimalikuks populaarsete kirikupühade – urbepäeva ehk palmipuudepüha,…
subjectKevadest sügisesseMardid ja kadrid on jälle käimas
Alates 1990ndatest on Eesti meedias käinud sügisest sügisesse (sotsiaal)meedias arutelu, kuidas halloween, mille algne sõnum on ka eestlastele hingedeaja ja -päeva tähistamise kaudu üsna tuttav – tegemist…
subjectMardid ja kadrid…Martit ja katrit ovat liikkeellä taas
Virolaisessa (sosiaalisessa) mediassa on 1990-luvulta lähtien käyty joka syksy kiivaita keskusteluja siitä, kuinka virolaisen kansanperinteen martit ja katrit jäävät halloweenin jyräämiksi – olkoonkin,…
subjectMartit ja katrit…Kun kämmentä kutittaa, niin…
Yleisen käsityksen mukaan virolaiset eivät pidä itseään kovin uskonnollisena kansana, tarkoittaen tällä ennen kaikkea sitä, että suhteet kristilliseen kirkkoon ovat varsin haaleat. Virolaisten kansallisen…
subjectKun kämmentä kutittaa,…Kui peopesa sügeleb, siis…
Üldlevinud arvamuse kohaselt ei pea eestlased ennast ise kuigi usklikuks rahvaks, mõeldes sel puhul esmajoones seda, et ristikirikuga on suhted pigem leigepoolsed. Eestlaste rahvuslik iseolemise narratiiv…
subjectKui peopesa sügeleb,…