Sisällissodan, valtalehtien ilmestymättä jäämisen ja virolaisen informaation täydellisen puuttumisen takia Suomessa vielä keväällä 1918 tiedettiin hyvin vähän siitä, että Viro oli helmikuussa julistautunut itsenäiseksi ja heti sen jälkeen joutunut Saksan miehittämäksi.

Mutta eipä Virossakaan oltu selvillä siitä, mitä Suomessa tapahtui sisällissodan kuukausina, sillä miehittäjän valvonnassa ja sensuroimana ilmestyi vain muutama sanomalehti. Esimerkiksi Tallinna Teataja valitteli maaliskuussa 1918, ettei Virossa ollut aavistustakaan siitä, millainen tilanne Suomessa oli. Sanomalehtiä sieltä ei saanut, eikä lennätinkään sen kummemmin tietoja välittänyt. Virossa olikin tyydyttävä niihin uutisiin, joita saksalaiset lehdet tarjosivat. Tosin nämäkin ”uutiset” olivat tavallisesti runsaan viikon vanhoja.

Näkyvin yritys Viron tilanteen valottamiseksi suomalaisille oli Helsingissä oleskelevien Gustav Suitsin, Ferdinand Kullin ja August Nigolin toukokuun alussa – sisällissodan juuri päättyessä – nimimerkillä ”Viron valtiollisia toimihenkilöitä” julkaisema 50-sivuinen dokumenttikokoelma Sini-Musta-Valkoinen. Viron tasavallan julistamista ja Viron itsenäisyyskamppailua koskevia asiakirjoja. Merkittävä tietoisku sisälsi Viron itsenäisyysjulistuksen sekä itsenäistymisvaiheeseen liittyviä muistioita ja Saksan-vastaisia protesteja.

Kokoelmassa oli myös julkaisijoiden loppuhuomautus Suomen poliitikoille ja julkiselle sanalle. ”Julkaisemalla ja rinnastamalla muutamia epäämättömiä todistuskappaleita Viron kansan nykyisestä valtiotietoisuudesta ja tilanteesta” kolmikko sanoi haluavansa ”teroittaa Suomen yleistä mielipidettä ohjaavien piirien mieleen”, että Viro oli julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi ja kävi parasta aikaa olemassaolontaistelua saksalaisia vastaan.

Suits, Kull ja Nigol myös kritisoivat Suomen lehdistön positiivista kirjoittelua Virossa vallitsevasta saksalaismiehityksestä. Pontenaan he kirjoittivat: ”Mutta olkoon Suomi selvillä siitä, että ainoa vapaaehtoinen valtioliitto, jonka Viron kansa ilolla olisi valmis tekemään, olisi oleva Suomen ja Viron kaksoistasavalta, joilla kummallakin olisi omat perustuslakinsa, oma eduskuntansa ja hallituksensa sekä yhteinen ulkomainen edustus, puolustuslaitos ja kauppapolitiikka.”

Dokumenttikokoelma herätti niukasti huomiota Saksan otteessa olevan Suomen lehdissä. Kirjasen sisältöä selostettiin vain lyhyesti, ja varovaiset lehdet yleensä pidättyivät omista kannanotoistaan. Valtalehdet eivät liioin ryhtyneet julkaistujen dokumenttien pohjalta laajemmalti tarkastelemaan Viron itsenäistymiskehitystä. Vain jokunen pienempi lehti saattoi hieman syvällisemmin esitellä Viron tilannetta höystäen tekstiään heimopoliittisella spekulaatiolla.