Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectVirolaisia suurhahmoja

Noor-Eesti ja Noor-Eestin kuvataiteilijoiden matkat Ahvenanmaalle 1906–1913

1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet toivat virolaiseen kulttuuriin vahvoja uudistuspyrkimyksiä ja nykyaikaisen eurooppalaisen kulttuurikäsityksen. Näiden muutosten voimana oli etenkin yleiskulttuurinen…

subjectNoor-Eesti ja Noor-Eestin…

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…

subjectVirolaisuus avoimessa…

Oskar Kallaksen vaellus

Aino Kallaksen aviopuoliso, vaimoaan kymmenen vuotta vanhempi Oskar Kallas kuoli tammikuussa 1946 pakolaisena Tukholmassa. Aino Kallas ryhtyi kirjoittamaan miehensä muistoksi kirjaa, jonka nimeksi piti…

subjectOskar Kallaksen…

Konrad Mägi Pohjolassa ja Pariisissa

Venäjän vuoden 1905 vallankumous oli Viron historian suuri käännekohta. Se politisoi perinteisen Suomen-sillan. Suomeen tuli sekä poliittisia pakolaisia että monien kulttuurialojen edustajia.

subjectKonrad Mägi Pohjolassa…

Looja ees

Kustannusyhtiö Ilmamaan yhteydessä on jo runsaat kymmenen vuotta toiminut rahasto, johon kerättyjen varojen turvin julkaistaan Eesti mõttelugu -nimistä kirjasarjaa. Jakob Hurtin (1839–1907) puheista ja…

subjectLooja ees

150 vuotta Virolaisten ylioppilaiden seuran perustamisesta

Huhtikuun 7. päivänä vuonna 1870 Tarton yliopiston virolaiset opiskelijat ja oppineet perustivat Eesti Üliõpilaste Seltsin (Virolaisten ylioppilaiden seura, EÜS), ensimmäisen virolaisen opiskelijajärjestön.

subject150 vuotta Virolaisten…

150 aastat Eesti Üliõpilaste Seltsi asutamisest

7. aprillil 1870 asutasid Tartu ülikooli eestlastest üliõpilased ja haritlased Eesti Üliõpilaste Seltsi (EÜS), eestlaste vanima üliõpilasorganisatsiooni.

subject150 aastat Eesti…

Julius Krohn ja ensimmäinen viron kielioppi

Mitä yhteistä on suomalaisella Julius Krohnilla ja virolaisella Karl August Hermannilla? Ainakin se, että molemmat kirjoittivat maanmiehilleen ensimmäisen omakielisen viron kieliopin. Krohn ehti ensin:…

subjectJulius Krohn ja…

Nyt natisevi Suomen silta

Suomen silta on tunnettu suomensukuisten kansojen keskinäisen yhteyden poeettinen tunnuskuva. Se esiintyy toistuvasti motiivina jo kansanrunoudessamme ja -tarinoissamme. Kalevipoeg-eepoksessakin kerrotaan:…

subjectNyt natisevi Suomen…

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…

subjectSetukaisista settoihin

Lönnrotin sanat virossa

”Jokaiselta oppineelta virolaiselta pitäisi vaatia parempaa tutustumista suomen kieleen, mikä ei olekaan vaikeaa, koska se on paljolti samanlainen kuin viro. Suomen kielestä ja suomalaisten kirjoista tulee…

subjectLönnrotin sanat…

Johannes Pääsukese tõeline elu

Urhean ja maineikkaan Hardi Volmerin ohjaama ”Johannes Pääsuken todellinen elämä” määritellään DVD-tallenteen versiossa sekä tragikomediaksi että ”rõudmuuviksi”. Käsikirjoituksesta tähän etnorainaan ovat…

subjectJohannes Pääsukese…

Laulava kansa

Pian on kulunut 150 vuotta siitä, kun ensimmäinen virolainen ammattisäveltäjä Rudolf Tobias sävelsi ensimmäisen sinfonisen suurteoksen alkusoiton Julius Caesarin.

subjectLaulava kansa

Viron-vaeltaja O. A. F. Lönnbohm

Aktiivisena estofiilinä ja hyvänä viron kielen taitajana O. A. F. Lönnbohm osallistui moniin Viroon liittyviin hankkeisiin ja teki maassa pitkiä matkoja. Ensimmäiselle retkelleen hän lähti keväällä 1877…

subjectViron-vaeltaja O.…

Kantarellin kuuntelun taito

Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…

subjectKantarellin kuuntelun…

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…

subjectSuomi ja Viro ovat…

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…

subjectViron kansallismuseon…