Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Virolaisia suurhahmoja

Ensinnäkin, 1800-luvulle saakka virolainen oli maaorja ja talonpoika, sittemmin lähes 1800-luvun loppuun asti pelkkä talonpoika. Eikä talonpoika, maaorjasta puhumattakaan ollut periaatteessa elämäkerran…

subjectVirolaisia suurhahmoja

Tallinnan kaupunki ja sen jälkiä kirjallisuudessa

Aloitamme tämänpäiväisen kulkumme Tallinnassa omasta joukostamme, tämän hetken näkökulmasta. Mikä on suomalaisten Tallinna? Elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri tarjoaa yhden mahdollisen vastauksen 1990-luvun…

subjectTallinnan kaupunki…

Paratiisin Tõnun jatkumo

Tõnu Õnnepalu varttui ja sai keskiasteen koulutuksen Tallinnassa. Hän suoritti vuonna 1985 kasvitieteen ja ekologian loppututkinnon Tarton yliopistossa ja joutui sen jälkeen opettajaksi hiidenmaalaiseen…

subjectParatiisin Tõnun…

Kansallisen ja yleisliittolaisen ristiriita Neuvosto-Virossa

Tuglas-seura ja Suomen Historiallinen Seura ovat jälleen osoittaneet hyvää tahtoa käsitellä erästä Viron historian raskainta ajanjaksoa, vuosia 1945–1985. Tarjoatte sen käsittelyä varten rauhallisempaa…

subjectKansallisen ja yleisliittolaisen…

Pärnun renessanssi-ihmiset elokuvantekijöinä

Ennen vuotta 1992, jolloin silloisessa Tallinnan pedagogisessa yliopistossa eli nykyisessä Tallinnan yliopistossa alkoi elokuva-alan korkeakouluopetus, toimi Virossa kuin varkain yksi elokuva-alan koulu.…

subjectPärnun renessanssi-ihmiset…

Martti ja Elsa – kaksi kulttuurisillan rakentajaa

Me puhuimme Aleksin kanssa uudesta runoudesta,
ja taulussa, niinkuin cinquecenton maalauksessa
ovat pilvien rannoilla enkelien hahmot:
Marie Under ja Barbarus ja Alle
sädekruunut kutreillaan,
me:…

subjectMartti ja Elsa –…

Edward von Lõngus – ”Todellisuutemme tarvitsee kipeästi uutta alkua”

Vuoden alussa on taas palkittu virolaisia kulttuurivaikuttajia edellisen vuoden ansioista tai elämäntyöstä. Palkintoja jakavat muun muassa Viron kulttuurirahasto ja Viron kulttuuriministeriö. Henkilöllisyyttään…

subjectEdward von Lõngus…

„Kes hommikuti külas käib, see asjatult ei longi“

Eesti ja soome kultuur on justkui väga sarnased, kuid oleme siiski kaks rikkalikku iseseisvat kultuuriruumi. Olen Soomes elanud pea poole oma noorest elust ning siinse kultuurikeskonnaga kohanenud. Olen…

subject„Kes hommikuti külas…

Kirjallinen Noor-Eesti

Historiallisen vuoden 1905 kesällä ilmestyi Noor-Eesti-nimisessä teoksessa julistus: ”Enemmän kulttuuria! Enemmän eurooppalaista kulttuuria! Olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi!”…

subjectKirjallinen Noor-Eesti

Patsastelua Virossa

Näin Viron 100-vuotisjuhlavuoden alussa lienee syytä luoda pieni katsaus virolaisten merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Heti ensimmäisenä pistää silmään, että vain muutamia patsaita on pystytetty naisille.…

subjectPatsastelua Virossa

Rakastin saksalaista

Viron klassikko Anton Hansen Tammsaare elää taas väkevästi sekä kotimaassaan että meillä Suomessa. Tanel Toomin suurelokuva Tõde ja õigus on kahminut kiitoksia ja katsojia. Alkuteos, viisiosainen Totuus…

subjectRakastin saksalaista

Nuoren Viron omatunto

Juhani Salokannel aloittaa A. H. Tammsaaren elämäkertansa kuin Vladimir Nabokov kirjansa Gogolista: lopusta.

subjectNuoren Viron omatunto

Eesti kirjanduse 100 aastat

Suomi 100, Viro 100, Latvia 100 – kaikkia kolmea juhlavuotta on tullut seurattua varsin läheltä ja pakostakin tulee tehtyä vertailuja. Näissä omissa räknäilyissäni on Viro ainakin kahdessa asiassa ollut…

subjectEesti kirjanduse…

Tuglase-elamus

See, mida iga eestlane koolipõlves Friedebert Tuglasest teadma õpib, on Tuglas kui institutsioon: algataja, kehtestaja, korraldaja, järelvaataja. Eesti novelli ja esseistika klassik. Looja ning ideoloog…

subjectTuglase-elamus

Tuglas-elämys

Kaikki virolaiset oppivat kouluaikanaan Tuglaksesta sen, että hän oli instituutio: aloitteentekijä, toimeenpanija, järjestäjä, valvoja. Virolaisen novellin ja esseistiikan klassikko. Sekä luova henki että…

subjectTuglas-elämys

A. H. Tammsaare – Hornanperän uusi paholainen

Mitä tapahtuu, kun helvettiä isännöivä Paholainen pyytää Jumalalta luvan päästä yhden elämän ajaksi ihmisen hahmoon maan päälle? Siellä hän haluaisi tulla hyvää tekemällä autuaaksi. Monien pyytelyjen jälkeen…

subjectA. H. Tammsaare…

Sen näkee heti, että vanhoja ystäviä!

Virolainen ja suomalainen kulttuuri vaikuttavat tavallaan pitkälti toistensa kaltaisilta, mutta siitä huolimatta muodostamme kaksi monipuolisen itsenäistä kulttuurialuetta. Olen asunut Suomessa kohta puolet…

subjectSen näkee heti,…

“Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis,”

… tuleb meelde Väike-Maarjast üles korjatud ja kirja pandud eesti vanasõna, kui igakevadine linnulaul vallutab metsatukad, roostikud, suvila- ja koduõued, pargid ja pargikesed, ja isegi linnatänavad. See…

subject“Igal linnul oma…

Kantarellin kuuntelun taito

Biologi ja semiootikko Valdur Mikita (s. 1970) on mies, jonka juuret ovat syvällä etelävirolaisissa metsissä ja jonka sielussa asuvat virolaisten isoäitien ikiaikaiset opetukset. Hän harrastaa luovaa metsäkävelyä…

subjectKantarellin kuuntelun…

Persoonasta, häpeästä ja syyllisyydestä Jaan Krossia lukiessa

Minun täytyy tunnustaa, että kun minua pyydetään puhumaan jostain historiallisesta tai eettisestä ongelmasta Jaan Krossin tuotannossa, jokin minussa panee aina aluksi vastaan. Tulee kummallinen epäilys,…

subjectPersoonasta, häpeästä…

Merentakaisia lauluja

Merentakaisia lauluja poikkeaa monessa suhteessa aiotusta. Saarenmaalla elokuussa 1911 päivätyn kokoelman alkusanoissa Kallas toteaa, että teoksesta haluttiin kirjallisuushistoriallista antologiaa, mutta…

subjectMerentakaisia lauluja

”Igal linnul oma laul, igal mehel oma viis”

Oma äänensä ja laulunsa jokaisella, niin linnulla kuin miehelläkin. Väike-Maarjasta kerätty ja muistiin merkitty virolainen sananparsi tulee mieleen, kun jokakeväinen linnunlaulu valtaa metsiköt, kaislikot,…

subject”Igal linnul oma…

Jaan Krossin omaelämäkerrallinen tuotanto

Me suomalaiset olemme päässeet vihdoin lukemaan Uppiniskaisuuden kronikkaa, Jaan Krossin suurta historiallista romaania 1500-luvun jälkipuoliskosta. Kun tämä neljässä osassa vuosina 1970-1980…

subjectJaan Krossin omaelämäkerrallinen…

Tartto vuonna 2024

Perinteet, sinnikkyys, innovatiivisuus sekä vastuu ympäristöstä ja kanssaihmisistä olivat Tarton valttikortit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024. Unelma saavutettiin Tee työtä ja näe vaivaa -asenteella…

subjectTartto vuonna 2024

Suomalainen kirjailija haltioituu Tartossa

”Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen – köyhä”, raportoi Elias Lönnrot kirjeessään Tartosta Suomeen vuonna 1844. Sen jälkeen on paljonkin muuttunut kirjallisuuselämässä Suomen sillan kahdessa…

subjectSuomalainen kirjailija…