Uusimmat artikkelit


Anniina Ljokkoi

Kauramaito on vuosisatoja vanha trendituote

Virolaisten maalaiskodeissa ja kesämökeillä on sadonkorjuun aikaan luvassa mm. perunaa, kurpitsaa, kurkkua, porkkanaa, hernettä ja papua. Virossa on paljon ikivanhoja kasvisruokia, jotka pitäisi nyt ilmastonmuutoksen…

Naisella on ollut vahva asema virolaisessa yhteiskunnassa

Säveltämistä opiskelee Virossa tällä hetkellä enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Kansanperinteen tutkijat kertovat, että naisen asema laulajana ja luovana taiteilijana sekä yleensä yhteiskunnassa on virolaisen…
subject

Tapio Mäkeläinen

Uusien nähtävyyksien vai viinan voimalla Viroon?

Suomalaisten matkailu Viroon alkoi vuonna 2019 kasvaa parin vuoden pienen laskukauden ja nollakasvun jälkeen. Viron hallitus ja Suomen keltainen lehdistö hehkuttavat syiksi alentuneita alkoholijuomien…
subject

Janne Saarikivi

Suomi ja Viro ovat todellisesti itsenäisiä vain yhdessä

Euroopassa 1800-luvun jälkipuolisko merkitsi nationalismin nousua. Nykyisin nationalismi samaistuu mielissämme usein muukalaisvihamielisyyteen tai haluun linnottautua omien rajojen taakse. Siksi on paikallaan…
subject

Maiu Juurik

Mine seenele!

…sanoo virolainen tilanteessa, jossa suomalainen kehottaa suksimaan kuuseen tai painumaan sinne, missä pippuri kasvaa. Miten pitkälle siinä tapauksessa oikeastaan pitäisikään tallustaa? Tai mitä virolainen…
subject

Heidi Iivari

Kuin iso perhe

iroon muuttoa harkitsevia suomalaisperheitä huolettaa yleensä lasten sopeutuminen uuteen kotimaahan ja sopivan koulun löytyminen. Vaikka virolaiset koulut ovat yhtä tasokkaita kuin suomalaisetkin, ne eroavat…
subject

Toomas Muru

Betti Alverin museo

Kirjailija Betti Alverin syntymäkodissa Jõgevassa avattiin Alverin syntymän 100-vuotispäivänä 23. 11. 2006 museo, jonka tarkoituksena on vaalia kaupungin tunnetuimpien kulttuurivaikuttajien Betti Alverin…
subject

Sirpa Pääkkönen

Sipulikyliä, linnoja ja luonnonsuojelualueita

Peipsijärven rantoja pitkin liikkuessa tuntuu siltä kuin siirtyisi ajassa taaksepäin. Järven rantaa reunustavat pienet rauhalliset kalastajakylät, metsät, rantakivet, hiekkadyynit ja suot. Järvi siintää…
subject

Maiu Juurik

Eesti- ja soomekeelsetest linnunimedest keeleõpetaja pilgu läbi

Miks just sina Maiu Juurik, Tuglase Seltsi eesti keele õpetaja, tahad kirjutada Elos linnunimedest? Kas seda ei peaks tegema Mall Hiiemäe või Erik Leibak või Kaisa Häkkinen või Jukka Hintikka?
subject

Gunnar Okk

Virolaisuus avoimessa maailmassa

Viimeaikaisia puheenvuoroja ja keskustelunavauksia seuratessa tuntuu usein, että virolaisuus, viron kieli, kulttuuri ja identiteetti ovat syvässä kriisissä. Ulkomaalaisuus aiheuttaa paineita, virolaiset…
subject

Järvi Lipasti

Hiidenmaan lumo

Aloitin syyskuun alussa työt Tuglas-seurassa. Syitä siihen, miksi olen Suomessa, toisen kulttuurin ja kielen ympäröimänä, voi etsiä vuodesta 1965, kun äitini, Länsi-Viron Varbolasta kotoisin oleva nuori…
subject

Järvi Lipasti

Hiidenmaan huumori ja Miku Kaarel

Hiidenmaalaisen leikinlasku – se on kuin ohimennen heitetty vuorosana, pinnalta täysin viaton, mutta syvemmältä täynnä merkitystä. Usein ei käy edes ilmi, lasketaanko leikkiä vai puhutaanko totta, sillä…
subject

Helena Nurmikari

23.6. Võidupüha, voitonpyhä ja 24.6. jaanipäev, juhannus

Viro itsenäistyi vuonna 1918. Tilanne oli kuitenkin hankala, sillä Saksa ja Neuvosto-Venäjä kävivät yhä ensimmäistä maailmansotaa. Vain muutama päivä itsenäistymisjulistuksen jälkeen saksalaiset miehittivät…
subject

Helena Nurmikari

14.6. Leinapäev, surun päivä

Keväällä 1940 Saksa valloitti Länsi-Euroopan maita (Tanska, Pohjois-Norja, Belgia, Alankomaat, Ranska). Vastaiskuna tälle Neuvostoliitto alkoi aktiivisesti toteuttaa suunnitelmiaan Baltian valloittamiseksi.…
subject

Juhani Salokannel

Uhman ja toivon kevät

Varhainen herätys odotti minua elokuisena aamuna vuonna 1991. Olin lähdössä Tallinnaan yhdessä filmiryhmän kanssa tekemään videomuotokuvaa Jaan Krossista. Työn oli tilannut Suomen Kirjailijaliitto, ja…
subject

Juhan Hellerma

Vapauden muodot

Aidosti onnellinen olen ollut silloin, kun olen kokenut todellista vapautta. Se on ollut jonkinlainen kummallinen keveyden tunne, jolloin koko maailma eri muodoissaan ja täydellisessä rikkaudessaan on…
subject

Hanna Samola

Kartanon pellolta talonpojan pataan

erunaa alettiin viljellä virolaisissa kartanoissa 1700-luvulla, mutta talonpoikaiskeittiöön se tuli vasta myöhemmin, 1800-luvun alussa. Talonpojat suhtautuivat aluksi vastahakoisesti perunan kasvattamiseen,…
subject

Merja Aho

Viron lastenkirjallisuuden keskus

Nykyään kuulee usein sanottavan, että kulttuurille rakennetaan komeita seiniä, mutta ne eivät takaa toiminnan tasoa. Tämä väite ei päde puhuttaessa Viron lastenkirjallisuuskeskuksesta vaan päinvastoin:…
subject

Hanna Samola

Palkokasvit virolaisessa keittiössä

Nykyajan ihmiset napostelevat maissilastuja, pistaasipähkinöitä ja karkkeja harva se päivä. Jatkuvaa napostelua pidetään osasyynä lisääntyviin paino-ongelmiin. Aliise Moora kertoo teoksessa Eesti talurahva…
subject

Janika Kronberg

Arkisto on kansan muisti

Viron 1900-luvun historiassa on kaksikin tärkeätä poliittisen maanpakolaisuuden aikakautta, ja ne molemmat ovat jättäneet pysyvät jälkensä virolaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
subject

Krista Aru

Viron kansallismuseon vuosisata

Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) historia on kansan itsetunnon ja oma-aloitteisuuden historiaa, jossa on vain yksi keskeinen toimija – kansa. Viron kansallismuseo on kansan perustama ja…
subject

Igor Kotjuh

Yhden vironvenäläisen tarina

Olen Virossa syntynyt ja kasvanut venäläinen kirjallisuusihminen. Perheelläni on suurimmaksi osaksi slaavilaiset juuret. Äitini syntyi Pohjois-Ukrainassa, Tšernigivin lähellä. Hänen isänsä oli ukrainalainen…
subject

Andry Ruumet

Yhdessä tekemisen jaettu ilo

Viron tasavallan 90-vuotisjuhlavuosi on nyt ohi. Niin kuluu aika. Juhlavuotta ajatellessa kannattaa ensimmäiseksi miettiä mitä tämä juhlinta oikein merkitsi meille kaikille – sekä virolaisille että Viron…
subject

Annely Akkerman

Kämmenen kokoinen Kihnu

Kihnu on kämmenen kokoinen, ainakin jos katsoo sitä kahden kilometrin korkeudelta. Suloinen vihreä tilkkunen sinisessä meressä. Merivartioston tutkatornin huipusta, yhdeksänkymmenen metrin korkeudesta…
subject

Tiit Nilson

Auringonsäteilystä, fotosynteesistä, kaukokartoituksesta ja metsätaloudesta

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlapromootiossa kesäkuun alussa vihittiin kunniatohtoriksi professori Tiit Nilson Tarton observatoriosta. Vuonna 1939 syntynyt tiedemies…
subject

Juhani Salokannel

Laivamatkailun tähtihetkiä

Meillä kaikilla on muistissamme jokin erityinen matka Tallinnaan: juhlavia hetkiä, hauskaa seuraa tai yllätyksellisiä käänteitä. Kun Tallinnan fennougristikongressi kesällä 1970 päättyi, laivaan nousseet…
subject

Riho Grünthal

Viro, Suomi ja Eurooppa

Virossa toistettiin 1990-luvun alussa eri yhteyksissä ohjelmallista iskulausetta olgem eestlased, aga saagem ka eurooplasteks ’olkaamme virolaisia, mutta tulkaamme myös eurooppalaisiksi’. Ajatus…
subject

Enn Soosaar

Paratiisi vai diktatuuri?

Aika ajoin olen pohtinut, kuinka toimintakykyisinä olisimme heränneet punaisesta yöstä, ellei kollektiivista tietoisuuttamme olisi puolen vuosisadan ajan ruokittu kauniilla muistolla 1930-luvun Virosta.…
subject

Pirkko-Liisa Rauhala

Sananvapaus on tärkeää, hoitovapaa ei

Viron aineellinen ja henkinen yhteiskuntaelämä on muuttunut rajusti maan itsenäistyttyä uudelleen. Kaikissa jälkisosialistisissa maissa muutos on ollut melkoinen, mutta jokaisessa erilainen. Ja suuresti…
subject

Kalev Kesküla

Paluu perusarvoihin

Alussa oli Ansip. Pääministeri, joka otti ja vei Pronssipatsaan Tõnismäeltä halvemmille tonttimaille. Ei lienee tarpeen muistella mitä kaikkea tämä toi mukanaan, mutta ainakin se aiheutti isänmaallisuuskohtauksen,…
subject

Jaak Prozes

Fenno-Ugria – sukukansojen yhteydenpitäjä

Viron, Suomen ja Unkarin valtioiden syntyminen muodosti edellytykset suomalais-ugrilaisten kansojen järjestäytyneen yhteistyön rakentamiselle. Aktiivisimpina toimivat opettajat ja muut sivistyneistön jäsenet,…
subject

Marianne Blomqvist

Dneprin rannoilla kuulee vielä ruotsia

Dneprin rannoilta Etelä-Ukrainasta löytyy kaakkoisin kolkka Eurooppaa, missä vielä saattaa kuulla ruotsin kieltä. Sekä riikinruotsia että Hiidenmaan vanhaa ruotsalaismurretta. Paikan nimi on Gammalsvenskby,…
subject

Heikki Rausmaa

Tuglaksen tuli palaa monihaaraisella liekillä

Viime vuoden aikana tässä lehdessä muistelivat useat Tuglas-seuran veteraanit omasta näkökulmastaan toiminnan alkuaikoja. Esiin tuotiin monta mielenkiintoista seikkaa Tuglas-seuran monipuolisesta kulttuurihistoriasta.…
subject

Liisi Ahvonen

Kolme käsitystä aikuisopiskelijan kielenoppimisesta

Kun kouluaika on takanapäin, aikuiset ja etenkin iäkkäämmät ihmiset pelkäävät kieliopintojen uudelleenaloittamista. Usein ajatellaan, että ihminen pystyy omaksumaan uusia kieliä vain lapsena tai nuorena,…
subject

Kaisu Lahikainen

Tuglaksen tuli palaa paikallisseurassakin

alattuani perheen kanssa kotikaupunkiimme Lappeenrantaan olin jo jonkin aikaa miettinyt mahdollisuutta Viro-toimintaan. Joitakin keskusteluja pidemmälle en ollut silti päässyt. Luontevimmalta tuntui…
subject

Jaan Kross

Lennart!

Muistopuhe presidentti Lennart Meren siunaustilaisuudessa Tallinnan Kaarlen kirkossa 26.3.2006
subject

Jorma Korhonen

Käsivarren ja Linnunradan tuulet

Maaliskuun päivä 1977 Suomen Käsivarren Ropitunturilla oli häikäisevä. Tuore lumi hohti pilvettömän taivaan alla. Raisu tunturituuli pyöritti ja lennätti sitä henkeäsalpaavan villissä tanssissa.
subject

Liisi Ahvonen

Ilmaista kieliharjoittelua

Mikä neuvoksi, että kielikursseilla opittu pysyisi paremmin mielessä ja että siitä olisi joskus myös käytännön hyötyä? Valitettavasti uusien kurssien alkamiseen voi vierähtää aikaa ja vanhojen kappaleiden…
subject