Hakemasi asiasana tai henkilö esiintyy seuraavissa artikkeleissa:

Haralan elämäkertoja

Mats Traatin Haralan elämäkerroista on ilmestynyt reheväkielinen käännöskokoelma Merja Ahon ja Hannu Oittisen suomentamana. Haralan elämäkerrat ovat proosarunon muotoisia muistokirjoituksia. Niiden kertojina…

subjectHaralan elämäkertoja

Vastsed Harala elulood

Viime syksynä 75 vuotta täyttänyt Mats Traat viettää tänä vuonna kirjailijanuransa 50-vuotisjuhlaa, jos ajankohta lasketaan esikoisteoksen ilmestymisestä.

subjectVastsed Harala elulood

Tiit Pagu

Jaan Krossin varhain kirjoitettu mutta sitten pöytälaatikkoon tuupattu ja jäämistöstä löydetty Tiit Pagu on lopulta varsin hämmentävä lukukokemus.

subjectTiit Pagu

Tere ja hyvää päivää eli toivotusten eroista virossa ja suomessa

Jokin aika sitten poistuessani Tallinnasta eräästä kaupasta toivotti nuori ystävällinen miesmyyjä minulle läksiäisiksi kauniilla suomen kielellä: Hyvää päivää! Hymyilin vastaan ja ajattelin, että…

subjectTere ja hyvää päivää…

”Järjenhoitaja”

Vuonna 1989 päädyin osana neljän hengen opiskelijaporukkaa vaihto-oppilaaksi Tallinnaan. Siellä keksimme erään keskeisen intellektuaalisen toiminnan apuvälineeksi ”järjenhoitajan”. Luultavasti vain vuorostamme,…

subject”Järjenhoitaja”

Ebatavaline ja ähvardav loodus

Tarttolaisen Mehis Heinsaarin uutuuskirja lainaa erikoisen nimensä venäläisen Aleksander Muranovin klassiselta luontokirjalta, joka käsittelee poikkeuksellisia ilmiöitä, kuten taifuuneja tai tulivuorenpurkauksia.…

subjectEbatavaline ja ähvardav…

Fårön ranta

Vaikka rantatörmällä sijaitsevan talon päätyhuoneen asukki ei ollut kertaakaan nostanut katsettaan tietokoneen mustavalkonäytöstä, hän tiesi taivaan seljenneen.

subjectFårön ranta

Sotilasjumalan palvelija

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu everstiluutnantti Leo Kunnaksen pitkin entistä Neuvostoliittoa vyöryvästä hurjasta seikkailutarinasta. Setumaan poika Peeter Tergens arvostaa sotilaallisia hyveitä…

subjectSotilasjumalan palvelija

Ilmansuuntailmaukset

Kun vilkaisee Suomen karttaa, niin saattaa ihmetellä, miksi ”Keski-Suomi” asettuu jonnekin Jyväskylän tienoille, kun maan eri keskipisteet ovat sentään Piippolassa ja Puolangalla, suunnilleen Kajaanin…

subjectIlmansuuntailmaukset

Itämeri, Länsimeri ja ne muut

Itämeri suomen kielessä on tunnetusti lainasana, kun ruotsin Östersjön on otettu meillä ammoin käyttöön kiinnittämättä sen kummempaa huomiota sisällön epäloogisuuteen. Viron Läänemeri eli ”Länsimeri” vihjaa…

subjectItämeri, Länsimeri…

Tarinoi­ta Virosta

Helsinkiläisen Raimo Siltasen uutuusteos ei vaivatta asetu lukuisten Viro-tietokirjojen joukkoon. Sitä voi luonnehtia kirjoituskokoelmaksi, jossa tarinoidaan laveasti vähän kaikesta, juurta jaksain vähemmän.…

subjectTarinoi­ta Virosta

Mäng mõisa peale

Kirjallisuuden palaset tuntuvat ensilukemalta loksahtavan mukavasti kohdalleen, kun teosta siivittää kepeä viihteellisyys, helppolukuisuus, historiallinen kiinnostavuus ja vieläpä hauskuuskin. Vuonna 1975…

subjectMäng mõisa peale

Virolaiset Virossa

Virolaisille tärkeimpiä asioita on virolaisuuden säilyttäminen Virossa. Se edellyttää itsenäisen valtion olemassaoloa ja vahvaa identiteettiä, ja tietenkin myös sopivaa demografista tilannetta.

subjectVirolaiset Virossa

Kolmas laukaus Riian lahdella

Varsin erikoisen lisän laulavan vallankumouksen varhaisiin seuraamuksiin tuo tunnetun toimittajan kaksikielinen muistelma-pala Kolmas laukaus Riian lahdella. Teos lienee tulkittava omakustanteeksi, ellei…

subjectKolmas laukaus Riian…

Unes nägin ma Eestimaad

Doris Karevan uutuuskirjan nimi viittaa vapaasti mutta selvästi Juhan Liivin runoon Eile nägin ma Eestimaad, joka laulavan vallankumouksen vuosina soi iskelmänäkin. Vapaammin assosioiden liitän sen myös…

subjectUnes nägin ma Eestimaad

Müürideta aed

Jatkoa ensimmäistä ristiretkeä käsittelevään Tiit Aleksejevin romaanisarjaan saatiin lopulta odottaa kuin kuuta nousevaa. Julkaisutahti ei ole päätä huimannut, sillä ensimmäinen osa Palveränd

subjectMüürideta aed

Artur Sandmani lugu

Mehis Heinsaar tunnetaan Suomessakin Herra Paulin aikakirjoista (Absurdia 2003) ja muutamasta novellista, joissa Heinsaar tekee tulosta myyttisillä aineksilla, vähillä sanoilla ja turhia selittämättä.

subjectArtur Sandmani lugu

Ajattelen koko ajan rahaa

Tämä antologia ei ole ”vanhanaikainen” käännösvalikoima. Runoja ei ole siis ryhmitelty runoilijoittain vaan aiheen mukaisesti. Vanhanaikaista on jäljellä sen verran, että alkutekstejä ei ole mukana, mutta…

subjectAjattelen koko ajan…

Kirpputori ja kirbuturg

Nykyisin kun kirpputorien suosio suorastaan ällistyttää ainakin Suomessa, sopii muistaa, että vielä Nykysuomen sanakirja ei tuntenut koko ilmausta – saati että Kaarina Karttusen Nykyslangin sanakirjaan…

subjectKirpputori ja kirbuturg

Meri kirjallisuudessa

Kynääni kirvoitti tieto, että Viron kulttuuriministeriö on nimennyt kulumassa olevan vuoden merikulttuurin vuodeksi. Mieleen nousi useampikin kirjailijanimi ja ennen kaikkea aiheeseen sopiva kummastelu…

subjectMeri kirjallisuudessa

Kevaden ensimmäinen vuosisata

Siinä missä suomalaiset osaavat unissaankin Pohjantähden alun ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi”, tietävät virolaiset takuuvarmasti, mikä kirja alkaa ”Kui Arno isaga koolimajja jõudis, olid tunnid juba…

subjectKevaden ensimmäinen…

Ragulka, kada – ritsa

Virolaiset pikkupojat tuntevat hyvin ritsaa merkitsevät sanat ragulka ja kada. Miten ne ovat tulleet viron kieleen? Viron kielen selittävän sanakirjan mukaan ragulka on ”kahtaalle haarautuvasta…

subjectRagulka, kada –…

Eestin runotar

Jatkosodan päätyttyä Suomessa koettiin pieni kustannusalan protesti, kun WSOY julkaisi 1944 Kerttu Mustosen suomennoksena Albert Kivikasin vapaussotaromaanin Nimet marmoritaulussa. Kirja huokui tukea miehitetylle…

subjectEestin runotar

Viron ja suomen superlatiivi

Adjektiivien vertailumuodoissa suomen komparatiivi ja viron keskvõrre muistuttavat paljon toisiaan. Sen sijaan viron superlatiivia – ülivõrre – ei ylensä tehdä muoto-opillisen vartalovokaalin avulla, kuten…

subjectViron ja suomen…

Saarenmaa, Länsi-Virumaa ja Põlvamaa

Useiden virolaisnimien tapaan myös Viron maakuntien nimet käyttäytyvät suomen oikeinkirjoituksen kannalta moninaisesti. Pieniin sudenkuoppiin voi langeta, eikä nimistä voi antaa vain yhtä kaikkiin tapauksiin…

subjectSaarenmaa, Länsi-Virumaa…

Hän, tema ja ta

Suomen kielessä tehdään periaatteessa ero persoona- ja demonstratiivipronominien välillä kolmannessa persoonassa, kuten koulussa opetettiin: hän viittaa ihmisiin, se taas eläimiin ja asioihin. Käytännössä…

subjectHän, tema ja ta

Sittenkin

Hiukan yllättävää, että virosta suomennetaan teos, jonka tekijä ei sittenkään ole järin tunnettu omassa maassaan. Kirjan kansitaitteen tietojen mukaan ”museo- ja kirjastoalalla” toiminut tekijä, joka käyttää…

subjectSittenkin

Hapukoor on suomeksi hapankerma – tai sitten ei

Viron ruokakulttuuriin kuuluu monenlaisia erikoisuuksia odotuksenmukaisine käännösongelmineen, mutta aina niistä on viimeistään selittämällä selvitty: pannkoogid kääntyvat vielä sujuvasti letuiksi tai…

subjectHapukoor on suomeksi…

Postimees ja Eesti Päevaleht

Viron kielen konsonanttiloppuiset erisnimet, olivat ne sitten henkilöiden tai yritysten nimiä, aiheuttavat toisinaan pähkäilyä, kun nimeen haluaa liittää taivutuspäätteen.

subjectPostimees ja Eesti…

Hyvästi, Obinitsa!

Otsikko ei ole kovin hyvin muotoiltu. Sillä eihän kukaan ole heittämässä hyvästejä Obinitsalle suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupungivuoden päättymisen myötä. Jopa nägemiseni on liikaa sanottu,…

subjectHyvästi, Obinitsa!

Vooremaa

Viron maakuntien ja alueiden nimistä Vooremaa lukeutuu niihin, jotka säilyttävät käännöksissä alkukielisen asunsa. Sitä olisikin varsin hankala kääntää tai edes mukauttaa suomenkieliseksi, kuten…

subjectVooremaa

Sateenkaari – Vikerkaar

Sateenkaaren omaperäinen, vironkielinen nimitys vikerkaar on pitkään herättänyt etymologian tutkijoiden mielenkiintoa. Oman tulkintansa asiasta tarjosi jo Viron uuden kirjoitustavan kehittänyt…

subjectSateenkaari – Vikerkaar

Setukaisista settoihin

Suomessa on Setumaan – eli Setomaan – asukkaasta vanhastaan käytetty nimitystä setukainen. Aina viime aikoihin asti nimitys on ollut sävyltään käypä ja neutraali ilmaus, niin että jopa 1990-luvulla perustettu…

subjectSetukaisista settoihin

Ojamaa ja Voionmaa

Vironkielisen asun saaneista ulkomaisista paikannimistä valtaosa on tavallisia, koska maiden, pääkaupunkien ja etenkin lähinaapurien keskeiset paikat mukautetaan yleisesti, näin kielessä kuin kielessä.…

subjectOjamaa ja Voionmaa

Tiit Aleksejev – kirjailija

Tiit Aleksejev on virolainen kirjailija ja historioitsija. Hän on syntynyt 26. heinäkuuta 1968. Aleksejev aloitti kaunokirjallisen tuotantonsa Loomingissa 1999 julkaistulla novellilla Tartu rahu (Tarton…

subjectTiit Aleksejev –…

Trolli, trollikka ja sarvijaakko

Tallinnan joukkoliikennejärjestelmään ovat jo vuodesta 1965 lähtien kuuluneet oleellisena osana johdinautot eli trolleybussit. Ne opittiin pian linjojen yleistyttyä tuntemaan vironkielisellä nimellä trollibuss,…

subjectTrolli, trollikka…

Muistelen käyneeni Obinitsassa

Muistelen käyneeni Obinitsassa ensimmäisen kerran vuonna 1988, yli kolme vuotta ennen kuin Viro itsenäistyi uudelleen. Neuvostoajan hiipuminen näkyi kyläkuvassa huolettomana ränsistyneisyytenä, joka T-risteyksen…

subjectMuistelen käyneeni…

Matkakohteena Kuressaari!

Hieraisin silmiäni, kun lueskelin erästä matkailuesitettä. Totta se kuitenkin oli: Pohjolan Matka järjestää Virossa kylpylälomia paikkoihin nimeltä Tallinna, Laulasmaa, Haapsalu, Pärnu, Pühajärve, Rakvere…

subjectMatkakohteena Kuressaari!

Udusulistaja

Maailman tunnetuin raplalainen Andres Ehin on kymmenen kokoelman virolaistuotannossaan kohonnut eläväksi klassikoksi, jonka runoilijanlaatu supistetaan turhan usein sanaan surrealisti. Jo 1960-luvulla…

subjectUdusulistaja

Äidinkielen voima

Viron ja Suomen kirjallisia suhteita voi nykyään luonnehtia erittäin vilkkaiksi ja kiinnostaviksi. Aina nämä suhteet eivät luonnollisestikaan ole olleet yhtä lämpimät ja tiiviit. Niihin ovat vaikuttaneet…

subjectÄidinkielen voima

Janu on kõikidel üks

Kirjallisuuden ja musiikin yhdistäminen on näköjään johtanut merkittävään synergiaetuun, sillä Naised köögis -yhtyeen laulaja Kristiina Ehinin tuore runokokoelma on Virossa pitkään keikkunut myydyimpien…

subjectJanu on kõikidel…

Perifeeria kangelased

Jos Viron kirjallisuudesta pitäisi erityisesti nostaa esiin joku novelleja ja lyhytproosaa suosiva, niin liikemies-kirjailija Armin Kõomägi taitaisi olla vahvin ehdokas. Tekijän omassa tuotannossa lyhytproosa…

subjectPerifeeria kangelased

Sinine sarvedega loom

Aloitanpa Suomen ja Viron välisellä pikku kulttuurierolla. Andrus Kivirähkin uutuusromaanissa Sinine sarvedega loom ei ole takakansitekstiä. Tai onhan siinä, mutta teksti on sama kuin kirjan alku. Ärsyttävää,…

subjectSinine sarvedega…

Yösi ovat luetut

Asko Künnapin Yösi ovat luetut on huolellista työtä. Se on kirjoitettu hyvin, se on käännetty hyvin. Kirja on saanut osakseen erinomaisen paneutuneen taiton ja toimituksen. Jonkun silmiin…

subjectYösi ovat luetut

Paralleel­universum

Runoteokseen ”paralleeliuniversum(e)ista” voi toden totta suhtautua perheyrityksenä, sillä jo alaotsikkonsa mukaisesti se sisältää ”tyttären ja äidin runoja marraskuulta 2018”. Perheeseen kuuluu tavallaan…

subjectParalleel­universum

Polulta oikealta poikenneena

Olen joutunut Obinitsaan mitä moninaisimmin neuvoin, mutta yksi tapa käy ylitse muiden. Tartosta saapuu pari kertaa päivässä juna Koidulaan, Setomaan pompöösille päärautatieasemalle, gare du nord.…

subjectPolulta oikealta…

Sata vuotta etnofuturismia

Etnofuturismi ei sinänsä ole satavuotias, mutta sen juuria voi johtaa vuosisadan taakse päin, Viron itsenäistymisen tienoille. Mutta itse etnofuturismi käsitteenä ja ilmiönä syntyi Viron laulavan vallankumouksen…

subjectSata vuotta etnofuturismia

Eestluse elujõust

Nuoremman polven virolaisen tekstimaakarin Indrek Koffin kirja on vähän hämmentävä kokemus. Vajaalle 70 sivulle levittäytynyt ”hysteerinen traktaatti” – kuten teoksen alaotsikko valistaa – herättää lukijassa…

subjectEestluse elujõust

oi suomi on

Indrek Koffin vuonna 2011 ilmestynyt ”hysteerinen traktaatti” Eestluse elujõust on saanut suomen­kielisen asun teoksessa, jonka kanteen on toiseksi tekijäksi merkitty Mika Keränen. Hänen asemaansa määrittää…

subjectoi suomi on

Sillalla soi satakieli

Jo oli aikakin, tulee mieleen puuskahtaa, kun ottaa käteensä vastikään ilmestyneen Lydia Koidulan (1843–1886) runojen suomennosvalikoiman Sillalla soi satakieli. Lydia Koidulan runoja suomeksi. Yksi Viron…

subjectSillalla soi satakieli

Riigikogu ja riikinkukko

Viron parlamentti Riigikogu näyttäisi kääntämisen kannalta sisältävän tuttuja osia, sillä onhan viron riik (gen. riigi) varmaan sama kuin suomen ”riikki” – ja kogu taas liittyy jonkin sortin kokoukseen,…

subjectRiigikogu ja riikinkukko

Virolaisuuden juuret

Viron tasavallan sadantena juhlavuonna on toistuvasti tarkasteltu niin Viron valtion lähtökohtia kuin sitä tukevan virolaisuuden perusteita. Mitä on se oleellinen ja ainoalaatuinen, joka sisältyy sanaan…

subjectVirolaisuuden juuret

Reisijuht Eesti mõisad

Kartoistaan tunnetun Region kustantama reisijuht eli ”matkaopas” Viron kartanoihin johdattaa kiehtovan ja omaleimaisen jos ristiriitaisenkin nähtävyyden pariin. Kartanoiden eli moisioiden laajan…

subjectReisijuht Eesti…

Vastarannan lumo

Pitkään Virossa asunut Yle-uutisten entinen Baltian kirjeenvaihtaja, nykyinen vapaa toimittaja Risto Vuorinen on vihdoin kirjoittanut sen, mikä monen toimittajan mielessä vain häilähtelee – eli romaanin.…

subjectVastarannan lumo

Taevatrepp

Tarttolainen Mart Kivastik (s. 1963) kuuluu niihin moniin virolaiskirjailijoihin, joita ei tietääkseni ole julkaistu suomeksi. Ja kuten usean muunkin kohdalla, suomentamattomuudessa ei ole kysymys ”kääntämättömyydestä”…

subjectTaevatrepp

Salaelud

Tallinnalaisen Kai Aareleidin käsi on käynyt maassamme hyvästi, sillä Outi Hytösen suomentaman romaanin Korttitalo (S & S, 2018) lisäksi viime ja tämän vuoden saavutuksiin on lukeutunut Ntamon julkaisema…

subjectSalaelud

Viimane kustutab tule

Rein Raud (s. 1961) on tunnetuimpia ja tunnustetuimpia nykyvirolaisia kirjailijoita sekä kotimaassaan että ulkomailla. Tutkijana, kääntäjänä ja yliopistomiehenäkin ansioitunut Raud on monipuolinen kirjailija,…

subjectViimane kustutab…

August Gailit – Toomas Nippernaati

August Gailitin letkeä veijariromaani Toomas Nipernaadi, joka alun perin ilmestyi Tartossa 1928, on pysynyt paitsi kirjailijansa rakastetuimpana teoksena myös lukevan virolaisyleisön kestosuosikkina.…

subjectAugust Gailit –…

Shakki eli male

Kaikista maailman kielistä juuri virossa on omakielinen sana pelien kuninkaalle ja kuningasten pelille, sillä shakki on viroksi male. Itse peli on toki tunnettu Virossa pitkään, kuten muuallakin maailmassa.…

subjectShakki eli male

Kolme kohtaloa

Virolaiskirjailija Maimu Bergin (s. 1945) romaani Kirjutajad on julkaistu jo vuonna 1987, mutta suomennosta on jouduttu odottamaan tähän vuoteen asti. Kolme kohtaloa -niminen suomennos tuo suomalaislukijoiden…

subjectKolme kohtaloa

Neitsytpolku ja Neitsyttorni

Tallinnan Neitsyttornilla ja Helsingin Neitsytpolulla on tuskin mitään tosiasiallista yhteyttä toisiinsa, mutta tarjoavat ne sentään mahdollisuuden kielelliseen aasinsiltaan.

subjectNeitsytpolku ja…

Sinisild / Sinisilta

Mukava ensivaikutelma tulee runo kokoelmasta heti nimiösivun jälkeen, kun havaitsee, että painopaikka on Talsinki. Sinisild/Sinisilta on viron- ja suomenkielinen runokokoelma 22 Virossa tunnetun runoilijan…

subjectSinisild / Sinisilta

Pallosalama koputtaa tullessaan

Asko Künnapin tuoreen suomennosrunoteoksen kannessa on reikä, jonka runoilija on siihen omakätisesti polttanut kynttilän liekillä. Näyttää siltä, että runokokoelman nimi − Pallosalama koputtaa tullessaan…

subjectPallosalama koputtaa…